Yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteriohjelma

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen maisteriopinnot valmistavat alan tiedon tuottamiseen, analyysiin ja arviointiin ja soveltamiseen. Tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee laaja-alaiset ja alan erityisosaamista edellyttävät, itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustan muodostavat käsitteet, menetelmät ja tiedot. Erittelemällä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja tieteellisiä ilmiöitä opiskelija kykenee tuottamaan uutta tietoa ja uusia, luovia ratkaisuja. Opiskelija voi maisteriohjelmassa suorittaa kaikkien opintosuuntien kursseja, mutta hänellä on vain yksi pääopintosuunta.

Filosofian tutkimuskohteena on koko todellisuus. Filosofia selvittää muiden tieteiden ja eri elämänkäytäntöjen perustaa: olemassaoloa ja olemista, hyvyyttä ja hyvää elämää, tietämistä, toimintaa ja tuntemista, merkityksen muodostumista, aineellisuutta, ajallisuutta ja tilallisuutta sekä minuuden, kokemuksen ja kehollisuuden rakenteita. Opiskelija perehtyy opintojensa aikana keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja tutkimusperinteisin, erilaisiin argumentaation ja kritiikin muotoihin sekä filosofian tärkeimpiin nykysuuntauksiin. Filosofian aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat maisteriopintojensa aikana määrätyt pedagogiset opinnot. Maisteriohjelman filosofian opintosuunnan syventävien opintojen esitietovaatimuksina ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian perus- ja aineopinnot filosofian opintosuunnasta.

Politiikan (valtio-opin) opintosuunta tarjoaa opiskelijalle monipuolisesti näkökulmia suomalaisista, eurooppalaisista sekä kansainvälisistä poliittisista järjestelmistä, politiikan teoriasta ja poliittisen ajattelun traditioista, turvallisuuden politiikasta ja poliittisten kriisien hallinnasta, parlamentaarisista menettelytavoista, politiikan kielestä, retoriikasta sekä poliittisen toiminnan luonteesta ja ilmenemismuodoista. Opintosuunta antaa opiskelijalle valmiuden poliittisten instituutioiden ja käytäntöjen, ilmiöiden ja poliittisen ajattelun syvälliseen ymmärtämiseen sekä tarjoaa teoreettisia välineitä niiden analysoimiseen. Maisteriohjelman politiikan opintosuunnan syventävien opintojen esitietovaatimuksina ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian perus- ja aineopinnot politiikan opintosuunnasta.

Sosiologia on yleinen yhteiskuntatiede, jonka kohteena ovat yhteiskunnalliset ilmiöt kaikessa moninaisuudessaan. Sosiologia tarkastelee yhteiskuntaa ja sen muutosta, ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmistä erilaisten ryhmien, kulttuurien ja yhteiskuntien jäsenenä sekä ihmisen ja hänen ei-inhimillisen ympäristönsä välistä suhdetta. Sosiologian empiirisen tutkimuksen fokus voi vaihdella kahvipöytäkeskusteluista yhteiskunnallisten liikkeiden järjestäytymiseen ja globaaleihin ympäristöongelmiin. Opinnoissa perehdytään klassisen ja nykysosiologian keskeisiin suuntauksiin, ja niiden aikana opiskelija saa teoreettiset ja metodiset valmiudet yhteiskunnallisten ilmiöiden empiiriseen tutkimiseen. Jyväskylän sosiologian opetuksessa painottuvat ympäristösosiologia, kansalaisyhteiskunnan, sosiaalisten liikkeiden ja aktivismin tutkimus, työn, talouden ja kulutuksen sosiologia sekä ikäkausien ja elämänkulun tutkimus. Maisteriohjelman sosiologian opintosuunnan syventävien opintojen esitietovaatimuksina ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian perus- ja aineopinnot sosiologian opintosuunnasta.

Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede, joka etsii keinoja edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia. Se tutkii ja tulkitsee yhteiskunnallisen hallinnan mekanismeja paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus kohdentuu sosiaalipolitiikkaan, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon sekä kulttuuriin, talouteen ja ympäristöön liittyviin ongelmiin. Opiskelija perehtyy yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen klassikoihin ja nykytutkimukseen, oppii soveltamaan alan erikoistietoa, sekä saa metodiset ja teoreettiset valmiudet yhteiskuntapoliittisten kysymysten ymmärtämiseen ja analyysiin. Maisteriohjelman yhteiskuntapolitiikan opintosuunnan syventävien opintojen esitietovaatimuksina ovat yhteiskuntatieteiden ja filosofian perus- ja aineopinnot yhteiskuntapolitiikan opintosuunnasta.

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelija on omaksunut oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella tutkimuskohteitaan sekä osaa etsiä, analysoida ja tuottaa uutta tietoa. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee erittelemään ja analysoimaan yhteiskunnallisia kysymyksiä ja kehityskulkuja, ja muotoilemaan tutkimuskysymyksiä ja asetelmia vastausten etsimiseksi sekä osallistumaan tutkimusperustaisesti kehitystyöhön sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Hän osaa soveltaa ja kehittää omaksumaansa asiantuntijatietoa työelämän vaihtelevissa tilanteissa sekä kykenee tunnistamaan, käsittelemään ja ratkaisemaan tutkimuksen tekemiseen ja asiantuntijatyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Maisteriopinnot harjaannuttavat itsenäiseen ja soveltavaan tieteelliseen ajatteluun. Vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä ohjelmasta valmistunut kykenee tarkastelemaan sosiaalisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista sekä toimimaan vastuullisena asiantuntija alallaan. Hänellä on monipuoliset viestintä- ja vuorovaikutustaidot, hän osaa työskennellä ryhmissä, neuvotella ja edistää kehittämistoimintaa ja päätöksentekoa ratkaisukeskeisesti. Opiskelija omaa informaation ja digitaalisten välineiden käsittelyssä asiantuntijalta vaadittavat perustaidot ja valmiudet. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan sekä arvioi osaamistarpeitaan ja tavoitteitaan. Opiskelija kykenee suunnittelemaan ja organisoimaan, kykenee joustavuuteen, ajanhallintaan ja oman toiminnan johtamiseen.

Opiskelijalla on valmius filosofian tai yhteiskuntatieteiden tohtoriopintoihin opintosuuntanaan filosofia, politiikka, sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka.