Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma

Varhaiskasvatuksen maisteriohjelman laajuus on 120 opintopistettä. Maisteriopintojen aikana opiskelija rakentaa tietoisesti varhaiskasvatustieteellistä asiantuntijan identiteettiä. Maisterikoulutuksen tavoitteena on antaa teoreettinen ja käytännöllinen osaaminen toimia ja kehittyä asiantuntijana varhaiskasvatusalan tutkimus-, arviointi- ja kehittämistehtävissä. Koulutus antaa valmiudet toimia päiväkodin johtajana sekä asiantuntijana alan opetus- ja koulutustehtävissä. Koulutus antaa myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Maisteriopinnot rakentuvat kandidaatin tutkinnolle. Maisteriopinnoissa suoritetaan varhaiskasvatustieteen syventävät opinnot, jotka ryhmittyvät varhaiskasvatuksen sisältöopinnoiksi, varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventäväksi harjoitteluksi, tutkimusmenetelmäopinnoiksi ja tutkielmaopinnoiksi. Syventävien opintojen laajuus on 85 opintopistettä ja opintoihin sisältyy 30 opintopisteen laajuinen pro gradu -tutkielma.

Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävä harjoittelu on laajuudeltaan 10 opintopistettä ja se voidaan suorittaa joko aikuiskouluttajan pedagogisen kelpoisuuden tuottavana pedagogisena harjoitteluna tai varhaiskasvatuksen kehittämistyöhön suuntautuvana. Harjoittelun voi suorittaa monenlaisissa varhaiskasvatusalan tehtävissä ja toimintaympäristöissä.

Maisterin tutkintoon sisältyy 29 opintopistettä vapaasti valittavia opintoja. Vapaasti valittavat opinnot voivat sisältää opintokokonaisuuden tai yksittäisiä yliopistollisia opintojaksoja.

Maisterin tutkinnon opinnoista vähintään 10 opintopistettä suositellaan suoritettavaksi vieraalla kielellä. Kaikkien on kuitenkin suoritettava vähintään 5 op vieraskielisenä opetuksena. Vieraskieliseksi opetukseksi katsotaan opetus, jossa kontaktiopetus annetaan muulla kuin suomen kielellä. 

Opettajan pedagogiset opinnot

Opettajan pedagogisten opintojen laajuus on minimissään 60 opintopistettä ja opinnot ovat osa varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelmien opintoja. Opettajan pedagogisista opinnoista 37 opintopistettä sisältyy kandidaattiohjelman opintoihin ja 25 opintopistettä maisteriohjelman.

Opintojen suorittaminen antaa yleisen pedagogisen opettajakelpoisuuden opetustehtäviin (Asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004, § 19). Opettajakelpoisuuden edellytyksenä on lisäksi maisterin tutkinto. Muut opettajalta edellytettävät kelpoisuusvaatimukset, kuten vaatimukset opetettavan aineen aineenhallinnasta, vaihtelevat oppilaitoksittain (ks. asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998).

Opettajan pedagogisten opintojen rakenne

Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot (37 op)

KTKP010 Oppiminen ja ohjaus 5 op
KTKP020 Kasvatus, yhteiskunta ja muutos 5 op
KTKP030 Osaaminen ja asiantuntijuus 5 op
KTKT040 Tieteellinen ajattelu ja tieto 5 op
KTKP050 Vuorovaikutus ja yhteistyö 5 op
VKTA1029 Pedagoginen asiantuntijuus ja tiimijohtajuus 5 op
VAAM3019 Perusharjoittelu 7 op

Yllä luetellut opintojaksot sisältyvät Jyväskylän yliopiston varhaiskasvatuksen opettajan kandidaattiohjelman pakollisiin opintoihin. Jos opiskelijan aiempi pohjatutkinto on kasvatustieteen kandidaatin tutkinto suomalaisessa lastentarhanopettaja/varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksessa, hyväksiluetaan aiemmasta tutkinnosta 35 opintopistettä opettajan pedagogisia opintoja.

Kasvatustieteen maisterin tutkintoon sisältyvät opinnot (25 op)

VKTS1009 Varhaiskasvatuksen asiantuntijuus ja organisaation johtaminen 4 op
KTK0006 Opetushallinto 1 op
VKTS1079 Varhaiskasvatuksen laatu, arviointi ja kehittäminen 5 op
VKTS3010 Varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta syventävä pedagoginen harjoittelu 10 op

Lisäksi opiskelijan suorittama yksi syventävien opintojen sisältöopintojakso (5 op) on osa pedagogisia opintoja. 

Tiedot

Opiskelija hallitsee tieteenalansa käsitteet ja menetelmät, joita hän hyödyntää ja soveltaa itsenäisen ajattelun, kehittämistyön ja tutkimuksen perustana. Opiskelija tuntee alan uusinta tutkimustietoa, jonka avulla hän kykenee tarkastelemaan kriittisesti varhaiskasvatusalan ilmiöitä ja varhaiskasvatustieteen keskeisiä kysymyksiä. 

Taidot

Opiskelijalla on monipuoliset ongelmaratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Opiskelijalla on kyky kriittiseen ja eettiseen ajatteluun ja toimintaan kestävän elämäntavan periaatteita edistäen. Opiskelija saa valmiuksia johtaa ja ohjata organisaation toimintaa, pedagogiikkaa ja laadunarviointia. Hän hallitsee oman alansa tieteellisen viestinnän.

Osaaminen

Opiskelija kykenee tuottamaan ja soveltamaan itsenäisesti uutta tietoa ammattialallaan. Hän osaa toimia varhaiskasvatuksen ja varhaiskasvatustieteen asiantuntijana sekä ottaa vastuuta ammattialansa kehittämisestä. Opiskelija osaa johtaa, arvioida ja kehittää varhaiskasvatustyötä monimuotoisissa ja muuttuvissa toimintaympäristöissä. Hänellä on valmiudet osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Hän osaa toimia kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa varhaiskasvatusalan ympäristöissä. Hänellä on valmius jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen sekä valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.