Taidehistorian ja taidekasvatuksen kandidaattiohjelma

Taidehistorian ja taidekasvatuksen yhteisessä kandidaattiohjelmassa opiskelija oppii tuntemaan taiteen kehityksen erityisesti länsimaissa, visuaalisten taiteiden muodot, funktiot ja kontekstit sekä taiteentutkimuksen menetelmät. Taidetta tarkastellaan niin teoslähtöisesti kuin taiteellisen toiminnan kautta, myös monitaiteisesta ja taiteidenvälisestä perspektiivistä. Opinnoissa tarkastellaan niin taiteellisen ilmaisun ja vastaanoton erityispiirteitä kuin taiteen nk. soveltavaa käyttöä osana muita kulttuurisia käytänteitä. Opinnot antavat opiskelijalle valmiuden jatkaa joko taidehistorian tai taidekasvatuksen maisteriohjelmaan.

Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineen kohteena on koko visuaalisen kulttuurin kenttä. Opinnoissa voi tutustua sekä kuvataiteiden, rakennetun ympäristön ja muotoilun että laajemmin visuaalisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön ilmiöihin. Kiinnostavatko vaikkapa tuntemattomaksi jääneet taiteilijat, graffitit, kirkkotaide, kaupunkisuunnittelu, moderni estetiikka, taidemarkkinat, ekologinen taide tai kuvasymbolien salat? Opinnot antavat yleiskäsityksen taidehistoriasta tieteenalana, ja opit analysoimaan ja tulkitsemaan taiteen ilmiöitä: taiteen suuntauksia ja eri taideilmiöiden tavoitteita, luonteenomaisia piirteitä ja historiallisia yhteyksiä.

Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen oppiaineessa taidetta tarkastellaan toimintana ja käytäntöinä. Taidekasvatuksen näkökulmasta taide on kasvamisen ja oppimisen kenttä, jossa yksilöt ja yhteisöt, eri ilmaisuvälineitä käyttäen, käsittelevät tärkeitä aiheita, rakentavat itseä ja maailmaa ja kommunikoivat toisten kanssa. Taide nähdään laajana ja muuttuvana kenttänä, jonka raja populaarikulttuurin on avoin. Näkökulma on monitaiteinen ja nykykäytäntöjä korostava. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. taiteen merkitystä hyvinvoinnille ja hyvälle elämälle, taiteen roolia eri ryhmien elämässä, lastenkulttuuria sekä arjen ja ympäristön estetiikkaa.

Opintoja voi suorittaa luentoina ja seminaareina (kontaktiopetus), kirjatentteinä, esseinä ja lukupiireinä tai verkko-opintoina. Kontaktiopetus vaatii läsnäoloa kursseilla, sillä siihen sisältyy yleensä ryhmätöitä ja -keskusteluja, erilaisia tehtäviä, harjoituksia tai esitelmiä.

Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti kulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan yliopistolla, sekä lähtemään kansainväliseen opiskelijavaihtoon.

Taidehistoriasta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kansallisissa ja kansainvälisissä suunnittelu-, hallinto-, johto- ja asiantuntijatehtävissä erilaisissa kulttuuriorganisaatioissa (korkeakoulut, kaupunkien kulttuuritoimi, järjestöt, projektit). Monet työllistyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin eri sektoreilla. Myös museolaitos tarjoaa taidehistorioitsijalle laajan tehtäväkentän.

Taidekasvatuksesta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kulttuurihallinnossa, museoalalla, taiteen kentällä viestinnän ja yleisötyön tehtävissä, taiteen soveltavalla kentällä, suunnittelijana, yrittäjänä tai tutkijana. Työllistymiseen vaikuttavat muut opinnot ja aiempi työkokemus. Opinnot eivät sellaisenaan anna opettajan pätevyyttä.

HuK-tutkinnon suorittanut

Hallitsee oman alansa keskeisen tiedollisen ja taidollisen sisällön
Hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti
Arvostaa tieteellistä tietoa ja osaa soveltaa sitä oman alansa työtehtävissä sekä tiedostaa toimintaansa liittyvän eettisen vastuun
Hallitsee keskeiset työelämässä tarvittavat yhteistyön sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot
Osaa toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa työryhmissä ja -yhteisöissä
Tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on valmis kehittämään tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan
Tuntee oman alansa työllistymismahdollisuuksia ja omaa valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.