Liikuntapedagogiikan maisteriohjelma (monimuotokoulutus)

Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutuksen maisteriohjelman (2 vuotta) arvopohja ja opetusfilosofia perustuvat aikuispedagogiikkaan (andragogiikka). Nämä aikuispedagogiset ajattelutavat ja näkemykset yksilön oppimisesta, hänen osaamisensa kehittymisestä ja sen ohjaamisesta ja arvioinnista läpileikkaavat koko koulutuksen toteutuksen. Perustan opiskelulle ja opiskelijan osaamisen kehittymiselle muodostaa koulutuksen osaamisperusteinen opetussuunnitelma, jossa osaamisen kehittymistä lähestytään yksilöllisesti sekä prosessinomaisesti. Opiskelun alussa tehtävän omakohtaisen oppimissuunnitelman (OOPS) tarkoituksena on suunnata ja ohjata opiskelijan pedagogista kasvua ja osaamisen kehittymistä. Koulutuksen monimuotoiset opiskelukäytännöt ovat suunniteltu vastaamaan samanaikaisesti työelämässä toimivan aikuisopiskelijan kehittymistarpeita sekä toisaalta huomioimaan aikuisopiskelijan elämän arki. Koulutuksessa opiskelu koostuu lähiopetusjaksoista, työssä oppimisesta ja itsenäisestä työskentelystä. Koulutuksessa oppiminen pyritään sitomaan läheisesti opiskelijan omaan työelämään mm. oppimistehtävien kautta, ja siksi käytännössä yli puolet opiskelusta toteutuu etätyöskentelynä ja itsenäisenä opiskeluna. Koulutuksen toteutuksessa käytetään pääosin oppijakeskeisiä ja ohjauksellisia menetelmiä. Koulutuksessa jokaisella opiskelijalla on ns. omaopettaja (ryhmänohjaaja), joka on omalta osaltaan vastuussa yksilön opiskelusta, oppimisesta ja osaamisen kehittymisestä. Opiskelijan ohjaus on luonteeltaan yksilö- ja ryhmäohjausta.

Koulutuksen toteutuksen arvoperustaiset periaatteet

Tutkiva asenne ja kriittisyys. Kyseenalaistava tietoinen suhtautuminen omaan ajattelu- ja toimintatapaan on oppimisen perusedellytys. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys oppimisesta ja opetuksesta auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia pedagogiseen työhön. Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä, että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin.

Dialogisuus ja osaamisen rakentaminen yhteisönä. Avoin, toisia kunnioittava ja kuunteleva vuorovaikutus luo perustan yhdessä oppimiselle, yhdessä ajattelemiselle ja kokemuksien jakamiselle. Koulutus perustuu yhteisölliseen oppimiseen, jossa vertaisryhmätoiminta nähdään merkittävänä ryhmäohjaustoimintana. Pääpaino on teoriatiedon ja käytännön toiminnan vuorovaikutuksessa. Opiskelussa tärkeän osan muodostavat keskustelut liikuntapedagogin työhön liittyvistä ilmiöistä ja käsitteistä.

Omakohtaisuus. Oppimis- ja tietokäsityksellisenä taustana on ajatus, että pedagogina kasvaminen perustuu omaan pedagogiseen toimintaan ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Oppijalle tarjotaan vastuu oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ’itsensä näköisen’, autonomisen sekä ammattimaisen toimintatavan kehittämisen. Tämä tarkoittaa erilaisten toimintatapojen tavoitteellista etsimistä ja kokeilua omassa työympäristössä omien oppilaiden ja ohjattavien parissa. Koulutuksen aikana opiskelijassa pyritään lisäksi käynnistämään inhimillisen ja ammatillisen kasvun ja kehittymisen prosessi. Arvostamme keskeneräisyyttä, avoimuutta ja rohkeaa heittäytymistä yhteiseen oppimisprosessiin. Yksilön oppimisprosessia ylläpidetään oppimispäiväkirjojen, pienryhmätyöskentelyn ja erilaisten keskustelujen keinoin.

Monimuoto-opiskelu

Monimuoto-opiskelussa korostuvat oppijan itsenäinen oppiminen ja vastuun ottaminen omasta opiskelusta. Lisäksi koulutuksessa pyritään jakamaan tietoja ja taitoja sekä työelämän osaamista vertaisryhmässä. Vertaisryhmä on sekä työskentely- että oppimisfoorumi. Tavoitteena ovat entistä tehokkaammat toimintatavat sekä ratkaisu- ja ryhmätyöskentelytaidot. Ryhmätoiminnassa on kysymys prosessista, johon kaikki jäsenet osallistuvat omista lähtökohdistaan. Ryhmätoiminta ei edellytä, että kaikki jäsenet olisivat tiedoiltaan saman tasoisia. Jokainen ryhmän jäsen toimii oman osaamisensa asiantuntijana. Ryhmän jäsenet hyödyntävät, jäsentävät ja kyseenalaistavat toistensa tietoja ja taitoja. Uuden tiedon kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen tapahtuvat yhteistyönä.

Lähiopetusjaksot

Lähiopetus koostuu teorialuennoista ja -alustuksista, käytännön demonstraatioista ja harjoituksista, ryhmätyöskentelystä sekä ryhmäohjauksesta. Arkipäivinä toteutettavia lähijaksoja (3-4 pv; ti - pe) on keskimäärin joka kuukausi.

Työssäoppiminen

Lähijaksoilla käsiteltyjä asioita viedään käytäntöön ja työelämään mm. opetuskokeilujen kautta. Tämän toteutumiseksi oppijalla tulee olla pedagoginen työ (vähintään 60 h/lukukausi) jossa toimitaan saman ryhmän kanssa yhtäjaksoisesti vähintään yksi lukukausi (prosessinomaisuus).

Oppimisvälineet (eli oppimistehtävät)

Koulutuksessa oppija itse määrittelee itselleen oppimistarpeet ja -tavoitteet (OOPS – Omakohtainen oppimisen suunnitelma) joihin pyritään eri oppimisvälineiden avulla:

Vertaistoiminta on yksi koulutuksen tärkeimmistä oppimisvälineistä. Vertaistoiminnalla tarkoitetaan opiskelun muodollista ja epämuodollista osaamisen ja asiantuntijuuden jakamista oppijoiden kesken.

Oma juttu -päiväkirjassa tavoitteena on itsearvioinnin keinoin keskittyä havaintojen tekemiseen ja kirjaamiseen, omien pedagogisten ajatusten ja toimintatapojen näkyväksi tekemiseen sekä teoriatiedon ja havaintojen yhdistämiseen.

Lukupiiri -tapaamiset ovat pienryhmässä toteutettu oppimisprosessi, jonka aikana ryhmä kokoontuu keskustelemaan alustusten pohjalta kirjallisuudesta esille nousseista kullekin merkityksellisistä teemoista. Tarkoitus on oppia yhdessä ja samalla myös monipuolistaa opiskelutapoja.

Opetuskokeilujen avulla oppija kehittää vanhoja ja luo uusia opetus- ja ohjauskäytänteitä. Lisäksi laajemmassa oman työn ulkopuolelle suuntautuvassa työelämänkehittämistehtävässä opiskelija pyrkii kehittämään esimerkiksi koulun, kouluyhteisön tai koulutoimen toimintaa. Kehittämistehtävä koostuu suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tehtävän kokemuksia jaetaan pienryhmissä lähijaksoilla.

Säröily vie oppijan tutustumaan oppilaitokseen tai organisaatioon, joka tarjoaa uudenlaisen ja erilaisen työelämäkokemuksen. Säröjen tarkoituksena on herättää, hämmentää ja ravistella omia tuttuja ajattelu- ja toimintatapoja uudella tavalla. Oppija joutuu pohtimaan omaa asennoitumistaan oppimiseen, opettamiseen ja työelämäkokemukseen. Säröjen avulla oppija etsii itselleen uusia ideoita ja toimintatapoja omaan pedagogiseen työhön.

Pro gradu -opinnäytetyöprosessi mahdollistaa omien tutkimusintressien toteuttamisen uuden tieteellisen tiedon tuottamisen lähtökohdista. Työkokemuksesta ja eletystä elämästä nousseita kysymyksiä ja ongelmia ratkotaan tieteellisen tiedeyhteisön eettisten periaattein ja hyvän tieteellisen käytännön (TENK) mukaisesti, tieteellisin tutkimusmenetelmin.

Opetusfilosofia

Koulutuksen loppupuolella valmistuva opiskelija kirjoittaa oman opetusfilosofiansa hänelle merkityksellisistä ammatillisista periaatteista ja toimintatavoista ja ajattelusta näiden taustalla. Opetusfilosofiassa hän konkretisoi ja tarkentaa miksi ja miten tietyt periaatteet ja toimintatavat ovat tulleet osaksi hänen opettajuuttaan.

Portfolio

Koulutuksen aikana rakentunutta portfoliota hyödyntäen valmistuva opiskelija kokoaa ja esittää oman osaamisensa (koulutuksen OPSin eri osaamisalueiden ja opintojaksojen osaamistavoitteiden näkökulmasta) portfolion tiivistelmän muodossa.

Arviointi

Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutuksessa arviointi käsitetään ensisijaisesti opiskelua, oppimista ja osaamisen kehittymistä ohjaavana välineenä. Opiskelijan koulutuksen aikaista oppimisprosessia ohjaavana arviointina nähdään kokonaisvaltaisesti hänestä itsestään ja hänen oppimis- ja toimintaympäristöstänsä (”peilisali”) häneen kohdistuva ajattelun ja toimintatapojen jatkuva arviointi. Tässä arviointikäsityksessä keskiössä ovat opiskelijan itsereflektointi ja -arviointitaidot (kuvio 1), jotka ovat samalla myös osa tämän koulutuksen osaamistavoitteita. 

Liikunnanopettajan osaaminen sekä akateeminen ja vastuullinen asiantuntijuus

Liikuntapedagogiikka: Valmistuneelle liikunnanopettajalle on koulutuksen aikana muodostunut ymmärrys ja taidot kasvattaa liikuntaan ja liikunnan avulla. Hän huomioi ympäristön hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden toiminnassaan sekä osaa luoda kokonaisvaltaisesti turvallisen oppimisympäristön. Hän kykenee tarkoituksenmukaisesti ja eettisen kestävästi soveltamaan liikuntapedagogista osaamistaan yksilön ja ryhmän kasvun ja kehittymisen sekä oppimisen tukemiseksi.

Liikuntadidaktiikka: Valmistunut liikunnanopettaja on koulutuksen aikana kehittynyt suunnittelemaan, toteuttamaan opetusta ja arvioimaan yksilöllisten oppimistavoitteiden saavuttamista. Hän on kykenevä ratkaisemaan yksilöllisiä oppimisen haasteita ja tarkoituksenmukaisesti soveltamaan liikuntadidaktista osaamistaan yksilön oppimisen tukemiseksi osana ryhmän opetusta. Hän omaa valmiudet yksilöllisen osaamisen ja oppimisen arviointiin sekä palautteenantoon.

Liikuntatieteellinen tutkimus: Valmistuneelle liikunnanopettajalle on koulutuksen aikana kehittynyt tieteelliseen tietoon ja sen tuottamiseen liittyvä tutkiva, kriittinen ja akateeminen ote. Hänellä on taitoa valita ja rajata tutkimusaihe, hallita tutkimukseen liittyvät menetelmät, arvioida ja pohtia tieteellisen tutkimuksen tuloksia ja esittää niitä tiedeyhteisössä. Valmistunut hallitsee tutkimuseettiset tiede- ja tutkimusviestintään, tieteelliseen julkaisemiseen liittyvät tekijät. Hän omaa valmiudet tieteelliseen jatkokouluttautumiseen.

Työelämätaidot, kansainvälisyys sekä monitieteinen ja laaja-alainen osaaminen

Tutkiva ja kriittinen liikuntakasvattaja: Valmistuneelle liikunnanopettajalle on koulutuksen aikana kehittynyt tutkiva ja kehittävä asenne omiin kokemuksiin, sekä itsearvioititaidot omien arvojen, uskomusten, sekä omien työskentely- ja ajattelutapojen itsereflektioon ja kehittämiseen. Lisäksi hän on omaa kriittistä suhtautumista ympäristössä hallitseviin toimintatapoihin, kulttuureihin ja yhteiskuntaan sekä maailman laajuiseen kehitykseen. Valmistunut opettajalla on ymmärrys tietoisen ajattelun ja käyttäytymisen merkityksestä oppimisen, oman kehittymisen sekä pedagogisen toiminnan taustalla. Hänellä on valmiutta edistää omaa ja työyhteisönsä hyvinvointia.

Ryhmässä ja yhteisössä toimiminen: Valmistuneelle liikunnanopettajalle on koulutuksen oppimisprosessissa kehittynyt tietoisuus toiseutta ja erilaisuutta kunnioittavan sekä toisten autonomisuutta tukevan dialogisuuden merkityksestä ammatillisissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Hänellä on valmius toimia ryhmässä muita kunnioittaen ja arvostaen, omaten ymmärrystä monikulttuurisuudesta, kulttuurienvälisyydestä ja kansainvälisyydestä. Hän omaa vuorovaikutus- sekä viestintätaidot ja kielitaidon, jotka auttavat häntä toimimaan monikielisessä työyhteisössä ja kohtaamaan erilaisista taustoista tulevia yksilöitä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Hän ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen erilaisten ryhmien ja yhteisöjen oppimisessa ja kehittymisessä. Hän omaa edellytykset aktiiviseen toimijuuteen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan eri yhteisöissä. Valmistuneella on kykyä hahmottaa monitieteisen laaja-alaisesti liikuntakasvatusalan erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä valmiutta ratkaista mahdollisia haasteita yhteisöllisesti.