Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutuksen maisteriohjelma

Liikuntapedagogiikan kaksivuotisessa aikuiskoulutuksessa monimuoto-opiskelu koostuu lähiopetusjaksoista sekä työssä oppimisesta ja itsenäisestä työskentelystä. Käytännössä yli puolet opiskelusta toteutuu etätyönä ja verkossa. Monimuotoiset opiskelukäytännöt on suunniteltu vastaamaan erityisesti aikuisopiskelijan tarpeita. Opetuksessa käytetään aikuispedagogisia, oppijakeskeisiä ja ohjauksellisia menetelmiä. Koulutuksessa jokaisella opiskelijalla on ns. omaopettaja (ryhmänohjaaja), joka on omalta osaltaan vastuussa yksilön opiskelusta ja oppimisesta. Omaopettajan ohjaus on luonteeltaan yksilö- ja ryhmäohjausta.

Koulutuksen periaatteet osaamistavoitteiden saavuttamiseksi

Tutkiva asenne ja kriittisyys. Kyseenalaistava tietoinen suhtautuminen omaan ajattelu- ja toimintatapaan on oppimisen perusedellytys. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys oppimisesta ja opetuksesta auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia pedagogiseen työhön. Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä, että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin.

Dialogisuus ja osaamisen rakentaminen yhteisönä. Avoin, toisia kunnioittava ja kuunteleva vuorovaikutus luo perustan yhdessä oppimiselle, yhdessä ajattelemiselle ja kokemuksien jakamiselle. Koulutus perustuu yhteisölliseen oppimiseen, jossa vertaisryhmätoiminta nähdään merkittävänä ryhmäohjaustoimintana. Pääpaino on teoriatiedon ja käytännön toiminnan vuorovaikutuksessa. Opiskelussa tärkeän osan muodostavat keskustelut liikuntapedagogin työhön liittyvistä ilmiöistä ja käsitteistä.

Omakohtaisuus. Oppimis- ja tietokäsityksellisenä taustana on ajatus, että pedagogina kasvaminen perustuu omaan pedagogiseen toimintaan ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Oppijalle tarjotaan vastuu oppimisestaan. Tämä mahdollistaa ’itsensä näköisen’, autonomisen sekä ammattimaisen toimintatavan kehittämisen. Opiskelun alussa tehtävän omakohtaisen oppimissuunnitelman (OOPS) tarkoituksena on suunnata ja ohjata opiskelijan pedagogista kasvua huomioiden hänen oma elämänhistoriansa, työn arki, omat arvot sekä ajattelu- ja työtavat kuin myös koulutuksen taholta tulevat osaamistavoitteet. Oppija määrittää omat oppimistavoitteensa ja koulutuksen tarjoamat menetelmät (ks. alla oppimisvälineet) niihin pääsemiseksi.

Osaamisen kehittymistä tukevat rakenteelliset ratkaisut; työelämälähtöisyys ja prosessinomaisuus. Koulutuksessa oppiminen pyritään sitomaan läheisesti (oppijan ja ohjaajien vastuulla) opiskelijan omaan työelämään mm. oppimistehtävien kautta. Tämä tarkoittaa erilaisten toimintatapojen tavoitteellista etsimistä ja kokeilua omassa työympäristössä omien oppilaiden ja ohjattavien parissa. Koulutuksen aikana pyritään lisäksi käynnistämään inhimillisen ja ammatillisen kasvun ja kehittymisen prosessi. Arvostamme keskeneräisyyttä, avoimuutta ja rohkeaa heittäytymistä yhteiseen oppimisprosessiin. Prosessia ylläpidetään oppimispäiväkirjojen, pienryhmätyöskentelyn ja erilaisten keskustelujen keinoin.

Monimuoto-opiskelu

Monimuoto-opiskelussa korostuvat oppijan itsenäinen oppiminen ja vastuun ottaminen omasta opiskelusta. Lisäksi koulutuksessa pyritään jakamaan tietoja ja taitoja sekä työelämän osaamista vertaisryhmässä. Vertaisryhmä on sekä työskentely- että oppimisfoorumi. Tavoitteena ovat entistä tehokkaammat toimintatavat sekä ratkaisu- ja ryhmätyöskentelytaidot. Ryhmätoiminnassa on kysymys prosessista, johon kaikki jäsenet osallistuvat omista lähtökohdistaan. Ryhmätoiminta ei edellytä, että kaikki jäsenet olisivat tiedoiltaan saman tasoisia. Jokainen ryhmän jäsen toimii oman osaamisensa asiantuntijana. Ryhmän jäsenet hyödyntävät, jäsentävät ja kyseenalaistavat toistensa tietoja. Uuden tiedon kehittäminen ja ratkaisujen tuottaminen tapahtuvat yhteistyönä.

Lähiopetusjaksot

Lähiopetus koostuu teorialuennoista ja -alustuksista, käytännön demonstraatioista ja harjoituksista, ryhmätyöskentelystä sekä ryhmäohjauksesta. Arkipäivinä toteutettavia lähijaksoja (3 pv) on keskimäärin joka kuukausi.

Työssäoppiminen

Lähijaksoilla käsiteltyjä asioita viedään käytäntöön ja työelämään mm. opetuskokeilujen kautta. Tämän toteutumiseksi oppijalla tulee olla pedagoginen työ (vähintään 60 h/lukukausi) jossa toimitaan saman ryhmän kanssa yhtäjaksoisesti vähintään yksi lukukausi (prosessinomaisuus).

Oppimisvälineet (eli oppimistehtävät)

Koulutuksessa oppija itse määrittelee itselleen oppimistarpeet ja -tavoitteet (OOPS – Omakohtainen oppimisen suunnitelma) joihin pyritään eri oppimisvälineiden avulla:

Vertaistoiminta on yksi koulutuksen tärkeimmistä oppimisvälineistä. Vertaistoiminnalla tarkoitetaan opiskelun muodollista ja epämuodollista osaamisen ja asiantuntijuuden jakamista oppijoiden kesken.

Oma juttu -päiväkirjassa tavoitteena on itsearvioinnin keinoin keskittyä havaintojen tekemiseen ja kirjaamiseen, omien pedagogisten ajatusten ja toimintatapojen näkyväksi tekemiseen sekä teoriatiedon ja havaintojen yhdistämiseen.

Lukupiiri on ryhmässä toteutettu oppimisprosessi, jonka aikana pienryhmä kokoontuu keskustelemaan alustusten pohjalta kirjallisuudesta esille nousseista teemoista. Tarkoitus on oppia yhdessä ja samalla myös monipuolistaa opiskelutapoja.

Opetuskokeilujen avulla oppija kehittää vanhoja ja luo uusia opetus- ja ohjauskäytänteitä. Lisäksi työelämänkehittämistehtävässä opiskelija pyrkii kehittämään esimerkiksi koulun, kouluyhteisön tai koulutoimen toimintaa. Kehittämistehtävä koostuu suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tehtävän kokemuksia jaetaan pienryhmissä.

Säröily vie oppijan tutustumaan oppilaitokseen tai organisaatioon, joka tarjoaa uudenlaisen ja erilaisen työelämäkokemuksen. Säröjen tarkoituksena on herättää, hämmentää ja ravistella omia tuttuja ajattelu- ja toimintatapoja uudella tavalla. Oppija joutuu pohtimaan omaa asennoitumistaan oppimiseen, opettamiseen ja työelämäkokemukseen. Säröjen avulla oppija etsii itselleen uusia ideoita ja toimintatapoja pedagogiseen työhön.

Pro gradu -opinnäytetyöprosessi mahdollistaa omien tutkimusintressien toteuttamisen uuden tieteellisen tiedon tuottamisen lähtökohdista. Työkokemuksesta ja eletystä elämästä nousseita kysymyksiä ja ongelmia ratkotaan tieteellisen tiedeyhteisön eettisten periaattein ja hyvän tieteellisen käytännön (TENK) mukaisesti, tieteellisin tutkimusmenetelmin.

Lähijaksoilla annetut erilliset etätehtävät liittyvät lähiopetuksessa käsiteltyihin asioihin.

Opetusfilosofia

Koulutuksen loppupuolella valmistuva opiskelija kirjoittaa oman opetusfilosofiansa hänelle merkityksellisistä periaatteista ja asioista. Opetusfilosofiassa hän konkretisoi ja tarkentaa miksi ja miten tietyt periaatteet ja asiat ovat tulleet osaksi hänen opettajuuttaan ja hänen tapaansa toimia.

Portfolio

Koulutuksen lopuksi valmistuva opiskelija esittää oman osaamisensa portfolion ja CV:n muodossa, koulutuksen eri osaamisalueiden näkökulmasta.

Arviointi

Liikuntapedagogiikan aikuiskoulutuksessa arviointi käsitetään oppimisen tukemisen välineenä. Arviointi on oppijan kriittistä kannanottoa ja suunnantarkistusta, jossa arvioidaan omaa (itsearviointi) ja muiden oppimista (vertaisarviointi) suhteessa itse asetettuihin tavoitteisiin, omiin oppimistuloksiin sekä niihin johtaneisiin prosesseihin. Koulutuksen toimintaperiaatteiden mukaisesti arviointiprosessien tavoitteena on kehittää itsearviointikykyä. Jaetun asiantuntijuuden näkökulmasta koulutusprosessin aikana jokainen vertaisopiskelija, koulutuksen kouluttaja/opettaja ja yksilön oppimisympäristöön kuuluva toimija toimii omalta osaltaan opiskelijan oppimisprosessin ja osaamisen arvioijana sekä palautteen antajana.

Oppija ja hänen ohjaajansa (ryhmäohjaaja) käyvät säännöllisesti arviointikeskusteluita osaamisen kehittymisestä oppijan omakohtaisen oppimissuunnitelman (OOPS) tavoitteiden suunnassa. Maisteriohjelmasta valmistunut liikuntapedagogi kirjoittaa ja dokumentoi osaamisensa opetusfilosofian ja portfolion muotoon.

Maisteriohjelmasta valmistunut liikuntapedagogi omaa valmiudet ja pätevyyden toimia autonomisesti liikuntakasvatuksen opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Hän tuntee työtään ohjaavat lait ja asetukset ja pyrkii työssään eettisesti kestävään toimimaan. Yksilön oppimista ymmärtävä liikuntapedagogi ohjaa ja kehittää itseään, oppijoitaan sekä työyhteisöään dialogisella ja akateemisella otteella.

Tutkiva ja kriittinen liikuntakasvattaja osaamisalueen tavoite

Valmistunut liikuntapedagogi on läpikäynyt oppimisprosessin, jossa hän on kehittänyt sekä tutkivaa ja kehittävää asennetta omiin kokemuksiin, että itsearviointitaitojaan. Hän on kehittynyt omien arvojen, uskomusten, sekä omien työskentely- ja ajattelutapojen itsereflektiossa. Lisäksi hän on kehittänyt kriittistä suhtautumista ympäristössä hallitseviin toimintatapoihin, kulttuureihin ja yhteiskuntaan sekä maailman laajuiseen kehitykseen. Valmistunut liikuntapedagogi on laajentanut ymmärrystään tietoisen ajattelun ja käyttäytymisen merkityksestä oppimisen, oman kehittymisen sekä pedagogisen toiminnan taustalla.

Ryhmässä ja yhteisössä toimiminen osaamisalueen tavoite

Valmistunut liikuntapedagogi on läpikäynyt oppimisprosessin, jossa hän on kehittänyt tietoisuutta toiseutta ja erilaisuutta kunnioittavan sekä toisten autonomisuutta tukevan dialogisuuden merkityksestä ammatillisissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa. Hänellä on valmiutta toimia ryhmässä muita kunnioittaen ja arvostaen. Hän on laajentanut ymmärrystään yhteisöllisyyden merkityksestä erilaisten ryhmien ja yhteisöjen oppimisessa ja kehittymisessä.

Liikuntakasvatus osaamisalueen tavoite

Valmistunut liikuntapedagogi on läpikäynyt oppimisprosessin, jossa hän on laajentanut ymmärrystään ja taitojaan kasvattaa liikuntaan ja liikunnan avulla. Hän on entistä valmiimpi soveltamaan liikuntapedagogista osaamistaan tarkoituksenmukaisesti yksilön ja ryhmän kasvun ja kehittymisen tukemiseksi.

Yksilöllinen liikuntadidaktiikka osaamisalueen tavoite

Valmistunut liikuntapedagogi on läpikäynyt oppimisprosessin, jossa hän on kehittänyt taitojaan arvioida oppijan osaamista ja yksilöllisten oppimistavoitteiden asettamista. Hän on kykenevämpi ratkaisemaan yksilöllisiä oppimisen haasteita ja tarkoituksenmukaisesti soveltamaan liikuntadidaktista osaamistaan yksilön oppimisen tukemiseksi. Hän on kehittynyt yksilöllisen osaamisen ja oppimisen arvioinnissa sekä palautteenannossa.

Liikuntatieteellinen tutkimus osaamisalueen tavoite

Valmistunut liikuntapedagogi on läpikäynyt oppimisprosessin, jossa hän on kehittänyt tieteelliseen tietoon ja sen tuottamiseen liittyvää tutkivaa, kriittistä ja akateemista otetta. Hän on kehittänyt taitoa valita ja rajata tutkimusaiheen, hallita tutkimukseen liittyvät menetelmät, arvioida ja pohtia tutkimuksen tuloksia ja esittää niitä seminaarissa.