Taidehistorian ja taidekasvatuksen maisteriohjelma

Tämän päivän taidehistorian tutkimuksen kohteena eivät ole vain perinteiset visuaalisen taiteen lajit, vaan laajasti ottaen koko visuaalisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön ilmiöt. Siten taidehistorioitsija voi päätyä tutkimaan ja tulkitsemaan mennyttä tai nykypäivää, tekijöitä tai tekemisen ehtoja, teosten aihemaailmaa tai vastaanottoa, taustalla olevia teorioita ja aatteita tai kulttuurisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä. Taidehistorioitsija ottaa huomioon ilmiöiden historialliset edellytykset muistaen myös, että itse tieteenalakin on jatkuvan historiallisen muutoksen alainen.

Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen oppiaineessa taidetta tarkastellaan toimintana ja käytäntöinä. Taidekasvatuksen näkökulmasta taide on kasvamisen ja oppimisen kenttä, jossa yksilöt ja yhteisöt, eri ilmaisuvälineitä käyttäen, käsittelevät tärkeitä aiheita, rakentavat itseä ja maailmaa ja kommunikoivat toisten kanssa. Taide nähdään laajana ja muuttuvana kenttänä, jonka raja populaarikulttuurin on avoin. Näkökulma on monitaiteinen ja nykykäytäntöjä korostava. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. taiteen merkitystä hyvinvoinnille ja hyvälle elämälle, taiteen roolia eri ryhmien elämässä, lastenkulttuuria sekä arjen ja ympäristön estetiikkaa.

Maisterivaiheen opintojen tavoitteena on, että opiskelijalla on jäsentynyt ymmärrys taidehistorian tai taidekasvatuksen traditiosta, tavoitteista ja käytännöistä ja hän pystyy osallistumaan alan kehittämiseen sen jollakin osa-alueella. Opinnot rakennetaan tukemaan opiskelijan pro gradu -tutkielman tekoa, ja ne sisältävät siksi runsaasti valinnaisuutta. Opinnoissa myös syvennetään opiskelijan metodologista osaamista niin tieteenfilosofian kuin tutkimusmenetelmien osalta.

Opintoja voi suorittaa luentoina ja seminaareina (kontaktiopetus), kirjatentteinä, esseinä ja lukupiireinä tai verkko-opintoina. Kontaktiopetus vaatii läsnäoloa kursseilla, sillä siihen sisältyy usein erilaisia tehtäviä, harjoituksia tai esitelmiä.

Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti kulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan yliopistolla, sekä lähtemään kansainväliseen opiskelijavaihtoon.

Taidehistoriasta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kansallisissa ja kansainvälisissä suunnittelu-, hallinto-, johto- ja asiantuntijatehtävissä erilaisissa kulttuuriorganisaatioissa (korkeakoulut, kaupunkien kulttuuritoimi, järjestöt, projektit). Monet työllistyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin eri sektoreilla. Myös museolaitos tarjoaa taidehistorioitsijalle laajan tehtäväkentän.

Taidekasvatuksesta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kulttuurihallinnossa, museoalalla, taiteen kentällä viestinnän ja yleisötyön tehtävissä, taiteen soveltavalla kentällä, suunnittelijana, yrittäjänä tai tutkijana. Työllistymiseen vaikuttavat muut opinnot ja aiempi työkokemus. Opinnot eivät sellaisenaan anna opettajan pätevyyttä.

FM-tutkinnon suorittanut

Hallitsee oman tieteenalansa keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella
Osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia oman alansa kehittäjänä
Osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä
Hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot
Arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä
Tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen
Osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan.