OHJERI Opinto-ohjaajan erilliset opinnot (60 op)

Tämä opetussuunnitelma on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettaja­korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston ohjauskoulutuksen yhteinen. Sen perustana ovat erilaiset yhteiskunnassa vaikuttavat ilmiöt, joita käsitellään ohjaustyön nykyhetken ja tulevaisuuden mahdollisuuksien näkökulmista.

Elinikäinen ohjaus on yksi keskeinen väline tuettaessa yksilöä ja yhteiskuntaa työelämän ja osaamisen muutoksessa. Se on keino vaikuttaa vahvuuksien tunnistamiseen, osaamisen kehittämiseen, siirtymien sujuvuuteen sekä mielekkäiden koulutus- ja työurien rakentumiseen.

Euroopan unionin neuvoston päätöslauselmassa (2004) on määritelty elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus. 2020-luvun Suomessa määritelmä (Valtioneuvosto, 2020) kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa:

• tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja peilaamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin

• tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentuloon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan

• asettamaan ja edistämään yksilöllisiä oppimistavoitteita koulutuksessa, työelämässä ja muissa konteksteissa.

Yhteiskunnan ja työelämän muutokset

Ohjaajien on tärkeää ymmärtää riit­tävästi yhteiskuntaa ja työelämää sekä sitä, miten monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön kautta voidaan edistää yksilön, ryhmien ja yhteiskunnan tavoitteita työelämän ja osaamisen muutoksessa.

Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja toteutuminen edellyttää ­yhteistyöverkostoja, yhteydenpitoa päättäjien ja käytännön toimijoiden kesken sekä erilaisia systeemisiä lähestymistapoja, joiden avulla on mahdollista edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa Suomessa­.

Elinikäiseen ohjaukseen liittyvien ohjauspalveluiden saatavuus on tärkeää, jotta kansalaiset voivat kehittää taitojaan ennakoida ja hallita osaamistaan ja työuraansa yhteiskunnan­ muutoksissa ja kriisitilanteissa. Ohjauksen rooli korostuu mahdollistajana. Ohjausalan toimijoilta edellytetään aktiivisuutta arvioida ohjaustyön toimintaedellytyksiä, laatua ja vaikuttavuutta osana ohjauksen järjestämistä koskevaa päätöksentekoa. Tässä tarvi­taan ohjausalan yhteistyöverkostojen vahvistamista ja riittäviä kytkentöjä paikallisiin, alueelli­siin ja valtakunnallisiin päätöksentekijöihin.

Ohjaajan suhde yhteiskuntaan

Yhteiskunnallisen muutoksen keskellä yksilön on kehitettävä taitojaan tarkastella omia arvojaan, osaamistaan sekä koulutus- ja urava­lintojaan erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Jälkimodernissa yhteiskunnassa yksilökeskeisyys on johtanut siihen, että maailmasuh­teen rakentamisesta on tullut yhä enemmän henkilökohtainen tehtävä. Yksilöllisyyden lisäksi on keskeistä ymmärtää ihmisen tarve tulla hyväksytyksi yhteisön jäseneksi ja osalliseksi yhteiskuntaan.

Ohjaustyön sisällä tulee tunnistaa keinoja vahvistaa demokratiaa sekä edistää yhdenvertaisuutta ja oikeuden­mukaisuutta. Ohjaajien ammatillisen identiteetin kannalta tämä tarkoittaa oman tiedostetun ja jäsennetyn suhteen rakentamista ohjauksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin: millaisena näen todellisuuden, miten hyvä elämä eettisesti rakentuu, miten etiikka perustellaan ja mitkä arvot johtavat toimintaani?

Moninaistuva yhteiskunta

Ihmisten moninaisuuden merkitys yhteiskunnassa on vahvistunut. Moninaisuus kytkeytyy lainsäädännön osalta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakeihin, jotka edellyttävät ihmisten oi­keudenmukaista kohtelua. Kansain­välistyminen tuo mukanaan osaamisvaatimuksia myös ohjaajille. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen edellyttää ohjausalan ammattilaisilta omien arvolähtökohtien ja asen­teiden tarkastelua sekä työyhteisönsä käytäntöjen kriittistä arviointia.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Kestävä elämäntapa tarkoittaa sitä, että yksilöt ja yhteisöt oppivat elämään ja tekemään valintoja, jotka tukevat luonnon järjestelmien kestävyyttä ja turvaavat hyvän elämän mahdollisuuksia tule­ville sukupolville. Ohjauskysymysten eettinen pohdinta suhteessa ekologisiin kriiseihin on välttämätöntä. Ohjauksessa tulee ottaa huomioon kestävään elämäntapaan liittyvät kysymyk­set ja tukea ohjattavia hyvän elämän ja tulevaisuuden rakentamisessa planetaarisissa rajoissa.

Ohjauksen yhteistyöverkostot

Elinikäisen ohjauksen toteutuksesta vastaavat julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin toi­mijat eri ympäristöissä. Yksilöiden oppimiseen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyvät haasteet sekä siirtymävaiheet edellyttävät ammatillista yhteistyötä eri muodoissaan. Ohjaajien on tärkeää rakentaa monipuolisia yhteistyöverkostoja ja tutustua eri organisaatioihin. Yhteistyöverkostojen sujuva toiminta edellyttää yhteisen toimintakulttuurin rakentamista, yhteistä kieltä ja tulkintaa sekä selkeitä sopimuksia yhteistyötä koskevista vastuista ja valtuuksista.

Monikanavainen ohjausvuorovaikutus

Ohjaajilla on käytössään monia eri vuorovaikutuskanavia. Kahdenvälinen vuorovaikutus ja yhteisöllinen työskentely on mahdollista sekä fyysisissä että digitaalisissa ympäristöissä. Yksi keskeinen edellytys tämän päivän ja tulevaisuuden teknologian monipuoliselle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle on hyvä ymmärrys siitä, miten teknologiaa voi parhaiten hyödyntää erilaisissa ohjauksellisissa tilanteissa ja ohjauspalvelujen hallinnoinnissa. Ohjaajien tulee tunnistaa ja ymmärtää myös kehittyvän teknologian käyttöönoton mahdollisuudet ohjaustyössä sekä sen vaikutukset ohjausprosessiin.

Opinto-ohjaajankoulutus on koulutusta ohjauksen asiantuntijatehtäviin eri oppilaitosmuo­doissa ja koulutusasteilla sekä ohjauksen muissa toimintaympäristöissä. Koulutus tuottaa opinto-ohjaajan kelpoisuuden ja antaa valmiuksia toimia asiantuntijana ohjausalan muuttu­vissa toimintaympäristöissä. Koulutuksen suorittaneilla on opetustoimen henkilöstöä koske­van lainsäädännön (1998/986) mukainen kelpoisuus perusopetuksessa sekä toiseen asteen koulutuksessa toimivien oppilaanohjaajien ja opinto-ohjaajien tehtäviin. Opetussuunnitelma on osaamisperustainen.

Monikanavainen elinikäinen ohjaus

Euroopan unionin neuvoston (2004) päätöslauselmassa elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat eri elämänvaiheissa määritellä valmiuksiaan, taitojaan ja kiinnostuksiaan. Ohjauksella tuetaan koulutukseen ja ammattiin liittyvää päätöksentekoa. Lisäksi se antaa eväitä hallita yksilöllistä kehityskaarta oppimisessa, työssä ja muissa konteksteissa. 2020-luvun Suomessa (Valtioneuvosto, 2020) määritelmä kattaa toimet ja palvelut, joiden avulla kaikenikäiset yksilöt pystyvät missä tahansa elämänvaiheessa:

- tunnistamaan osaamisensa, taitonsa, rajoituksensa, kiinnostuksensa ja arvonsa ja pei­laamaan näitä edellytyksiä työmarkkinoiden mahdollisuuksiin ja tarpeisiin sekä tarjolla oleviin osaamisen kehittämisen mahdollisuuksiin

- tekemään mielekkäitä koulutukseen, urapolkuun, vapaa-aikaan sekä omaan toimeentu­loon liittyviä suunnitelmia ja päätöksiä koko elämänkaaren ajan.

Digitalisoituneessa yhteiskunnassa ohjausta tarjotaan monikanavaisesti. Vuorovaikutus toteutuu esimerkiksi kasvokkain, puhelimitse, video-neuvotteluyhteyksillä, ja/tai viestein. Lisäksi yhä useammin ohjaustyön tueksi on saatavilla tekoälyratkaisuja. Laadukkaiden ja saavutettavien ohjauspalveluiden tarjoaminen monikanavaisesti edellyttää ohjaajalta vahvaa ymmärrystä ohjauksen perusteista sekä edistyneitä vuorovaikutustaitoja.

Monikanavaisen elinikäisen ohjauksen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Ohjauksen teoriaosaaminen

Teoriaosaaminen on perusta ohjausinterventioille ja nii­den kehittämiselle. Teoreettiset lähestymistavat jäsentävät ohjausajattelua ja auttavat ohjaa­jaa kehittämään omaa käyttöteoriaansa. Ohjauksen teoriaosaaminen tarkoittaa myös ky­kyä tarkastella kriittisesti ohjaustoimintaa erilaisista lähtökohdista ja arvioida niiden toimivuutta erilaisten ihmisten kanssa työskenneltäessä. Ohja­usteoreettinen osaaminen on niin ikään ohjaajan kykyä hahmottaa eri teorioiden avulla sitä, mikä on hänen ohjaustyönsä tavoite sekä millaisilla menetelmillä ohjattavan prosesseja parhai­ten tuetaan. Teoriaosaaminen kytkeytyy läheisesti muihin osaamisiin ja muo­dostaa yhden keskeisen osan ohjaajan ammatillisen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Vuorovaikutusosaaminen

Vuorovaikutusosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä rakentaa ohjaussuhteita ja -prosesseja, joissa tuetaan yksilön ja ryhmien toimijuutta elämän suunnanotoissa. Vuorovaikutusosaaminen on taitoa toimia vuorovaikutustilanteissa myönteisellä ja mielekkäällä tavalla, monikanavaisesti ja dialogitaitoja hyödyntäen. Vuorovaikutusosaamista on myös taito toimia rakentavasti monenlaisissa yhteisöissä.

Ohjauksen menetelmäosaaminen

Menetelmäosaaminen liittyy elämänsuunnitteluun, oppimisen ja opiskelun tukemiseen, elinikäisten urasuunnittelutaitojen vahvistamiseen sekä psykososiaalisen tuen tarjoamiseen. Se tarkoittaa kykyä suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää ohjausta. Ohjaajan tulee tunnistaa ja ymmärtää myös kehittyvän teknologian mahdollisuudet ohjaustyössä sekä kyetä kriittisesti arvioimaan uusiin työtapoihin liittyviä haasteita. Ohjaaja tuntee ohjauksen keskeiset työmuodot ja menetelmät sekä osaa arvioida niiden soveltuvuutta eri ohjaustilanteissa ja konteksteissa.

Systeeminen kehittäminen

Maailman muutoksiin sekä kasvavaan ja monimuotoistuvaan ohjaustarpeeseen vastaaminen ­edellyttää yhteistä panostusta ohjauksen sisäl­töjen, menetelmien ja palvelujen kehittämiseen. Ohjausalan ammattilaisen osaamiseen kuuluu oman toiminnan lähtökohtien, ihmiskäsityksen, eettisen ajattelun ja maailmankuvan tiedostaminen ja reflektointi. Lisäksi systeeminen kehittäminen edellyttää ohjauksen, yhteiskunnan rakenteiden ja kehityskulkujen jatkuvaa arviointia. Ohjaajan tulee tunnistaa eettisiä kysymyksiä liittyen siihen, miten yksilön valinnat ja toiminta voisivat edistää ihmisen itsensä, yhteisönsä ja ympäristön yhteistä hyvää.

Systeemisen kehittämisen osaamisalue koostuu seuraavista osaamisista:

Yhteiskuntaosaaminen

Yhteiskuntaosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa koulutuksen, työelämän ja yhteis­kunnan välisiä ilmiöitä, suhteita ja muutoksia sekä tutkia yhdessä ohjattavien kanssa todennäköisiä, mahdollisia ja toivottavia tulevaisuuksia. Yhteiskuntaosaaminen edellyttää ohjausta määrittävän lainsäädännön, eri oppilai­tosmuotojen opinto-ohjauksen erityispiirteiden sekä eri ohja­uspalveluiden tuntemusta. Lisäksi se on taitoa tunnistaa ohjaukseen vaikuttavia rakenteita sekä edistää yh­denvertaista, oikeudenmukaista, demokraattista ja monimuotoista yhteiskuntaa.

Verkosto-osaaminen

Verkosto-osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa elinikäisen ohjauksen alueelliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot. Se tarkoittaa taitoa luoda tarkoituksenmukaisia yhteis­työsuhteita ja toimia erilaisissa monialaisissa sekä moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa. Se on myös kykyä ymmärtää oman organisaation ja alueellisten verkostojen ohjaustoiminnan koordinoinnin ja johtamisen merkitys.

Kehittämisosaaminen

Kehittämisosaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä kriittisesti arvioida omaa ja yhteisönsä ohja­ustoimintaa suhteessa toimintaympäristön muutokseen. Se on systeemisen ajattelun taitoa ja tahtoa kehittää ja asettaa uusia tavoitteita ohjaustoiminnalle sekä alueellisella, kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Se on myös taitoa etsiä, kriittisesti valikoida ja tuottaa sellaista tietoa, joka palvelee ohjaajan ja hänen yhteisönsä ke­hittymistä.

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen

Ammatillisen osaamisen jatkuva kehittäminen liittyy olennaisesti edellä kuvattuihin osaamisalu­eisiin. Ohjaus on asiantuntijuutta ja näin ollen ohjaajan ammattitaitoon liittyy reflektiivisesti toimivan ammattilaisen piirre: oh­jaaja on oman työnsä tutkija, joka rakentaa jatkuvasti käyttöteoriaansa ja säätelee tietoisesti omaa toimintaansa. Henkilökohtainen reflek­tointi sekä kyky tehdä perusteltuja valintoja ja ratkaisuja ovat pohjana ohjaustyön kehittämiselle.

Ammatillisen osaamisen jatkuvan kehittämisen osaamisalue koostuu seuraavista osaami­sista:

Ammatillinen kehittyminen ja reflektio-osaaminen

Ammatillinen kehittyminen ja reflektio-osaaminen liittyy ohjausammattilaisen jatkuvaan oppimiseen sekä asiantuntijuuden ja kriittisen ajattelun kehittymiseen. Ohjaajalla tulee olla kykyä käydä keskustelua ohjauksen roolista ja rajoista tilanteissa, joissa siihen kohdistuu monenlaisia odotuksia ja muutostoiveita. Lisäksi hänellä on valmiuksia edistää ohjauksen tutkimusta ja kehittämistä sekä tiedostaa mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. ­­Reflektio-osaaminen mahdollistaa kriittisen ja uudistavan otteen omaan työhön ja ohjauksen eri toimintaympäristöjen kehittämiseen yhdessä ohjattavien ja ohjauksen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Eettinen osaaminen

Eettinen osaaminen tarkoittaa ohjaajan kykyä tunnistaa ja kriittisesti arvioida omaa ohjaajuuttaan sekä yhteisönsä käytäntöjä. Tämä sisältää ohjaustyöhön liittyvien käsityksien, arvojen ja asenteiden sekä ajattelu- ja toimintamallien tunnistamista ja vaikutusten arviointia. Ohjaaja osaa soveltaa eettistä ajattelua myös käytännön työssään sekä perustella tehtyjä ratkaisuja. Eettiseen osaamiseen sisältyy myös omasta hyvinvoinnista ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä huolehtiminen. Eettiset ja filosofiset lähtökohdat luovat perustan kestävälle ja laadukkaalle ohjaustoiminnalle.