MTEP1017 Näkökulmia musiikkiterapiaan Suomessa (5 op)

Kurssilla esitellään erilaisia Suomessa käytettäviä musiikkiterapian malleja, menetelmiä ja tekniikoita kokeneiden musiikkiterapiakliinikoiden toimesta. Kurssi painottuu kliiniseen käytäntöön ja sisältää siitä nousevia tapausesimerkkejä ja kokemuksellista tietoa. Kurssilla esitellään myös käsiteltävien mallien, menetelmien ja tekniikoiden keskeisiä teoreettisia perusteita. Kurssilla käsitellään tarinasäveltämistä (erityisesti lapset), kuvionuottimenetelmää (erityisesti kehitykselliset häiriöt), vibroakustiikkaa (esim. kipupotilaat), neurologista aktiivista musiikkiterapiaa ≈ NAMT (esim. AVH-potilaat) ja kliinistä improvisaatiota ≈ IIMT (esim. aikuispsykiatria).

Opintojakson suoritettuaan opiskelija:

• Hahmottaa musiikkiterapian toteuttamistapoja ja asiakasryhmiä suomalaiseen kliiniseen käytäntöön perustuen
• Ymmärtää käsiteltävien mallien, menetelmien ja tekniikoiden toimintaperiaatteet ja perusteet suhteessa konkreettisiin, kliinisiin tavoitteisiin.
• Syventää ymmärrystään mallien, menetelmien ja tekniikoiden eroavuuksista suhteessa niiden keskeisiin ikäryhmiin ja häiriötyyppeihin. 

Tämän kurssin tulee olla kurssin ”Musiikkiterapian teoriaa, lähestymistapoja ja menetelmiä” jälkeen.

• Ala-Ruona, E. (2003.) Fysioakustinen hoito osana erikoissairaanhoitoa ja kuntoutustutkimusta. Teoksessa E. Ala-Ruona, J. Erkkilä, R. Jukkola & K. Lehtonen (toim.). Muistoissa – Petri Lehikoinen 1940–2001, 173–192.
• Haapsaari, I. (2014). Silta yli synkän virran – Musiikkiterapian mahdollisuudet aivoverenkiertohäiriön kuntoutuksessa. Musiikkiterapia, 29 (1).
• Hakomäki, H. (2005). Tarinasäveltäminen – uusi musiikkiterapian malli ja käytännöt. Jyväskylän yliopisto. Musiikkiterapian maisteriohjelma. Pro gradu. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/9973/URN_NBN_fi_jyu-2005442.pdf?sequence=1&isAllowed=y
• Jordan-Kilkki, P., Kokko, J. & Rissanen, H. (1999.) Toiminnallinen musiikkiterapiamenetelmä ja oppimisvaikeudet – näkökulmia oppimisvaikeuksien kuntouttamiseen. Teoksessa J. Erkkilä & K. Lehtonen (toim.), Musiikkiterapian monet kasvot, 25–48.
• Kaikkonen, M.; Uusitalo, K. & Äystö, S. (2005.) Soita mitä näet: Kuvionuotit opetuksessa ja terapiassa. Helsinki: Kehitysvammaliitto.
• Lilja-Viherlampi, L-M. (2007). "Minunkin sisällä soi"! : musiikin ja sen parissa toimimisen terapeuttisia merkityksiä ja mahdollisuuksia musiikkikasvatuksessa. Väitöskirja. Turun ammattikorkeakoulu.
• Savela, T. (2014.) Vibroakustisen menetelmän mahdollisuuksia kiintymyssuhteessaan traumatisoitujen lasten musiikkiterapiassa. Musiikkiterapia, 29 (1), 36–50.
• Sätilä, H., Ruhalahti, M., Hilpinen, S., Luukkonen, R. (2020). Musiikkiterapia ja musiikin käyttö neurologisten erityislasten kuntoutuksessa. Duodecim. Vuosikerta. 136, nro 23. Sivut 2625–2632. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo15935.pdf
• Tuomi, K., & Ala-Ruona, E. (2013). Varhaisiän musiikkiterapia Suomessa. Musiikkiterapia, 28(1), 6–23.
• Ajankohtaisia, erikseen jaettavia artikkeleita ja oppimateriaaleja.