FILS5001 Aivotutkimuksen filosofia (5 op)
Kuvaus
Sisältö
Opiskelija perehtyy kirjallisuuden avulla mm. seuraaviin ongelma-alueisiin sekä niitä koskeviin fenomenologiseen perinteeseen nojaaviin ratkaisuehdotuksiin: Minkälaisille tieto-opillisille ja metodologisille oletuksille aivotutkimus voi perustua? Mitä nykyinen aivotutkimus voi paljastaa ihmismielestä ja sen toiminnasta? Edellyttääkö aivotutkimus mielen tai psyyken tutkimista, ja jos edellyttää, niin miten? Miten aivotutkimus voi edistää ihmismielen toiminnan ymmärtämistä? Voidaanko aivotutkimuksen tulosten pohjalta tehdä filosofisia johtopäätöksiä, ja jos voidaan, niin millaisia?
Suoritustavat
Suoritustapana on kurssikirjallisuuteen perustuva essee/esseekokoelma. Esseesuoritus perustuu alla lueteltuihin lähteisiin. Lisämateriaalia saa toki hyödyntää oman harkinnan mukaan.
ESSEESUORITUS:
Kirjoita 16-20 sivun pituinen essee hyödyntämällä ansiokkaasti Gallagherin ja Zahavin kirjaa (2008) sekä vähintään kolmea kirjallisuuslistassa mainittua lähdettä. Kirjoituksesi aiheen voit valita omien intressiesi pohjalta. Aseta esseen johdossa selkeästi kysymys/ongelma, jota käsittelet esseessäsi, ja esitä kirjoituksesi lopussa yhteenveto siitä mitä olet argumentoinut. Tarkastelun tulee olla yhtenäistä ja viittaustekniikan kunnossa. Jos sinulla on epätietoisuutta aiheesi sopivuudesta, ota yhteyttä jakson opettajaan. Riviväli 1,5, fontti Times New Roman 12.
Esimerkkejä relevanteiksi tutkimuskysymyksiksi:
*Mitä tarkoitetaan termeillä “hard problem” ja “explanatory gap”?
*Mitä tarkoitetaan tietoisuuden “naturalisaatiolla” ja miten naturalisaatiohanketta voidaan kyseenalaistaa?
*Miten kirjallisuudessa on haastettu väitettä, jonka mukaan kokemukset sijaitsevat kehossa/aivoissa?
*Miten tietoisuuden ja aivoprosessien suhdetta voidaan tutkia?
ESSEEN PALAUTUS
Palauta esseesuorituksesi yliopistonlehtori Joona Taipaleelle pdf-dokumenttina osoitteeseen joona.h.taipale@jyu.fi
Arvosteluasteikko: 1–5.
Osaamistavoitteet
Oppimateriaalit
GALLAGHER, Shaun, and ZAHAVI, Dan (ensimmäinen (2008) tai uudempi painos). The Phenomenological Mind. London: Routledge.
Artikkelit:
CHALMERS, David (1995). "Facing up to the problem of consciousness". Journal of Consciousness Studies, 2 (3): 200–219.
FUCHS, Thomas (2011). “The Brain – A Mediating Organ”. Journal of Consciousness Studies, 18 (7-8): 196-221.
LEVINE, Joseph (1983). “Materialism and qualia: the explanatory gap”. Pacific Philosophical Quarterly, 64, 354-361.
LOHMAR, Dieter (2006). “Mirror neurons and the phenomenology of intersubjectivity”. Phenomenology and the Cognitive Sciences, 5, 5-16.
CLARK, Andy, and CHALMERS, David. (1998). “The extended mind”. Analysis 58: 7-19.
NAGEL, Thomas (1974). “What is it like to be a bat?”. The Philosophical Review LXXXIII, 4: 435-50. (Suomennos: “Millaista on olla lepakko?” Niin&näin 01/2010, 31-40)
RATCLIFFE, M. (2006). “Phenomenology, neuroscience and intersubjectivity”.Teoksessa H. Dreyfus and M. A. Wrathall (toim.): A Companion to Phenomenology and Existentialism, 329–345. Maiden, MA: Blackwell Publishing
THOMPSON, Evan (2011). “Empathy and consciousness”. Journal of Consciousness Studies, 18 (7-8), 196-221.
ZAHAVI, Dan (2004). “Phenomenology and the project of naturalization”. Phenomenology and the Cognitive Sciences 3: 331–347.
ZAHAVI, Dan (2008). “Simulation, projection and empathy.” Consciousness and Cognition 17, 514-522.