PPTT120 Perhe- ja pariterapian viitekehykset ja työtavat (4–5 op)
Kuvaus
Perheterapian viitekehysten syventäminen ja kriittinen tarkastelu niin teoreettisesti kuin kliinisessä perheterapiatyöskentelyssä. Eri perheterapiasuuntausten keskinäiset suhteet ja tieteenteoreettiset perusteet. Perhesysteemi ja 8 terapeuttinen systeemi. Hoidollisen umpikujan tai jumin merkit. Työpari
Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on laajat tiedot perheja pariterapian eri viitekehyksistä, käsitteistöstä ja teorioista ja hän osaa soveltaa niitä kliiniseen käytäntöön henkilökohtaisesti omaksuttuna työtapana.
Lisätietoja
Opetusmuodot: Seminaarit, vertaisryhmätyöskentely ja kirjallisuus.
Oppimateriaalit
Seuraavat teokset tai vastaavat soveltuvin osin.
Andersson, H. (1997). Conversation, language and possibilities: A postmodern approach to therapy. New York: Basic Books.
Anderson, H. & Goolishian, H. (1988). Human systems as linguistic systems: preliminary and evolving ideas about the implications for clinical theory. Family Process, 27, 371– 393.
Andersen, T (1991). The reflecting team: Dialogues and dialogues about the dialogues. New York, NY: Norton.
Boscolo, L., Cecchin, G., Hoffman, L. & Penn, P. (1987) Milan systemic family therapy. New York: Basic Books.
Cecchin, G. (1987). Hypothesizing, circularity, and neutrality revisited: An invitation to curiosity. Family Process, 26, 405–413.
Lowe, R. (2004). Family therapy: A constructive framework. London: Sage.
Wilson, Jim (1998). Child-focused practice: A collaborative systemic approach. London: Karnac.
Lisäksi seminaarikohtaista kirjallisuutta.