MTEA024 Varhainen vuorovaikutus ja musiikkiterapia (3 op)

Opinnon taso:
Aineopinnot
Arviointiasteikko:
0-5
Suorituskieli:
suomi
Vastuuorganisaatio:
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos
Järjestävä organisaatio:
Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Avoin yliopisto
Opetussuunnitelmakaudet:
2020-2021, 2021-2022, 2022-2023, 2023-2024

Kuvaus

Varhaisen vuorovaikutuksen olemus ja merkitys ja varhaisen vuorovaikutuksen häiriöt. Kehityspsykologinen näkökulma varhaisvaiheen vuorovaikutuksen laadun selittämisessä. Musiikkiterapian mahdollisuudet varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa ja hoitamisessa.

Osaamistavoitteet

Opintojakson suoritettuaan opiskelija

  • osaa kuvata varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä ja siihen liittyviä haasteita

  • osaa selittää eri kehityspsykologian teorioiden valossa varhaisvaiheen suotuisan ja poikkeavan vuorovaikutuksen piirteitä ja seurauksia

  • hahmottaa musiikillisen kanssakäymisen ja musiikkiterapian menetelmien mahdollisuuksia ja merkityksiä varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa ja terapeuttisessa työskentelyssä.

Esitietojen kuvaus

Musiikkiterapian perusopinnot suoritettu vähintään hyvin tiedoin.

Oppimateriaalit

  • Edwards, J. (toim.) (2011). Music Therapy and Parent – Infant Bonding. Oxford University Press.

  • Levinge, A. (2015). The music of being. Music therapy, Winnicot and the School of Object Relations. Jessica Kingsley Publishers.

  • Niemelä, P.; Siltala, P. & Tamminen T. (toim.)(2003). Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY. Sivut 92-106 ja 237-337.

  • Sinkkonen, J. & Kalland, M. (toim.) (2011). Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro.

  • Tuomi, K., & Ala-Ruona, E. (2013). Varhaisiän musiikkiterapia Suomessa. Musiikkiterapia, 28(1), 6–23.

  • Tuomi, K., Ala-Ruona, E., & Oldfield, A. (2017). Literature review of early childhood music therapy between 1990-2012. Voices: A World Forum for Music Therapy, 17(2). https://doi.org/https://doi.org/10.15845/voices.v17i2

  • Viinikka, A. (toim.) (2014). Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. Mannerheimin lastensuojeluliitto.


Oheiskirjallisuutta

  • Deliége, I. & Sloboda, J.A. (eds.). Musical Beginnings. Origins and development of musical competence. Oxford: Oxford University Press

  • Kern, P. & Humpal, M. (eds.) (2012). Early childhood music therapy and autism spectrum disorders. Developing potential in young children and their families. Jessica Kingsley Publishers .

  • Lindahl Jacobsen, S. & Thompson, G. (eds.) (2017). Music therapy with families. Therapeutic approaches and theoretical perspectives. Jessica Kingsley Publishers.

  • Trevarthen, C. & Malloch, S. (eds.) (2009). Communicative musicality. Exploring the basis of human companionship. Oxford University Press.

Suoritustavat

Tapa 1

Arviointiperusteet:
Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen (vähintään 80 %), opintojaksoon liittyvien tehtävien suorittaminen.
Valitaan kaikki merkityt osat
Suoritustapojen osat
x

Reaaliaikainen lähiopetus (1 op)

Tyyppi:
Osallistuminen opetukseen
Arviointiasteikko:
Hyväksytty - hylätty
Suorituskieli:
suomi
Ei julkaistua opetusta
x

Oppimistehtävä (2 op)

Tyyppi:
Itsenäinen työskentely
Arviointiasteikko:
0-5
Suorituskieli:
suomi
Ei julkaistua opetusta