KIRS1101 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät (5–20 op)

Sisältö
Kurssi on muodoltaan yhdistelmä lukupiiriä ja praktikumia (teoreettisen ja kaunokirjallisen tekstin analyysiharjoitusta). Kurssilla syvennytään eri persoonissa tapahtuvan kerronnan mahdollisuuksiin ja pronominien rooliin kirjallisuudessa 6-7 englanninkielisen teoria-artikkelin ja niihin kytkeytyvän lyhyehkön englannin- tai suomenkielisen kirjallisuusesimerkin avulla.

Osaamistavoitteet
Paneuduttuaan huolellisesti teksteihin opiskelija ymmärtää eri persoonissa tapahtuvan kerronnan erityispiirteet, mahdollisuudet ja aseman ”tavanomaisessa” ja kokeellisessa kertovassa fiktiossa sekä osaa suhteuttaa puhekielen ominaisuuksia persoonamuotojen käyttöön kaunokirjallisuudessa.

Opetusmuodot
Intensiivinen lukupiiri- ja praktikum-työskentely: jokainen kurssilainen 1) lukee kaikki vaaditut tekstit; 2) johtaa (yksin tai parinsa/ryhmänsä kanssa) keskustelua päivän tekstien esittelijänä ja "esilukijana"; 3) osallistuu aktiivisesti kaikkia tekstejä koskevaan keskusteluun; sekä 4) kirjoittaa lyhyen reaktiopaperin ja n. 2000-sanaisen loppuesseen.

Suoritustavat
Opetusmuodon takia täysi 100%:n läsnäolo on ihanteellista (poissaoloista on ilmoitettava, ja ne on korvattava erillisellä kirjallisella tehtävällä); velvoitteiden täyttäminen istunnoissa (ks. yllä); reaktiopaperin ja loppuesseen kirjoittaminen.
Kurssin työmäärä Kurssi etenee tiiviillä aikataululla yhden periodin sisällä, joten kurssilaisten on varauduttava vaativahkojen englanninkielisten tekstien säännölliseen lukemiseen ja istuntoihin valmistautumiseen.

Kirjallisuus / aineistot
Kaikki vaadittava aineisto jaetaan sähköisessä muodossa.

1) Laadi oppimispäiväkirja (noin 5 sivua), jossa reflektoit pääpuhujien (Sami Sjöberg, Tuija Saresma) sekä kahden erillisen työryhmän esitelmien sisältöä (ks. seminaarin ohjelma).

2) Perehdy neljään vertaisarvioituun tutkimusartikkeliin, joiden avulla syvennät tutkimuspäivien Kirjo-teemaa (moninaisuus, diversiteetti jne.). Etsi artikkelit seuraavista tieteellisistä julkaisuista: Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain, Kulttuurintutkimus, SQS journal, Joutsen - Svanen, Sukupuolentutkimus, Lähikuva. Kirjoita niiden pohjalta essee (noin 10 sivua), jossa käsittelet moninaisuutta. Voit rajata teemaa keskittymällä esimerkiksi seuraaviin näkökulmiin::
- luonnon monimuotoisuus, elonkirjo
- sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuus, queer
- kulttuurien kirjo, kulttuurinen moninaisuus
- lukevien yhteisöjen kirjo
- tiedollinen kirjo (ml. alkuperäiskansojen tieto)
- neurokirjon monet ilmentymät
- kielten kirjo, monikielisyys kirjallisuudessa ja yhteiskunnassa
- kirjallisuuden kirjo ja kokeellisuus
- tekstivälineiden kirjo

Romaanin tieto -hanke (Koneen säätiö 2022-2024) toteuttaa kevätlukukaudella 2024 kaikille avoimen etäluentosarjan, jossa tutustutaan kotimaiseen nykyromaaniin, sen tekijöihin ja sitä koskevaan tutkimukseen.

Luennot pidetään maanantaisin klo 17:15–18:45 ajalla 15.1.2024–22.4.2024 paikan päällä Turun yliopiston Arcanum-rakennuksessa salissa luentosalissa ARC A152 (”Aava”).
Halutessaan luentoja voi seurata myös etäyhteydellä (teknologia ja linkki tarkentuu myöhemmin, n. viikkoa ennen enimmäistä luentoa)

Luentosarjalle on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Luentosarjasta
Romaanin tieto -tutkimushanke (2022–2024) kuvaa romaanin ja kirjailijan muuttuvia tehtäviä 2000-luvun globaalin medioitumisen ja markkinallistumisen aikakaudella. Esitämme, että romaanikirjailijan toiminnallinen rooli nykyisessä mediamaailmassa on muutoksessa, samalla kun kirjailijaintellektuellin yhteiskunnallinen merkitys on säilynyt. Hankkeessamme kysymme, millä tavalla romaanikirjailija hyödyntää muuta mediaa ja mikä on suomalaisen nykyromaanin suhde erilaisiin tietämisen ja esittämisen muotoihin.

Puhummekin hankkeessa kirjailijoiden tiedollisista projekteista, joissa he yhdistävät taiteen ja tutkimuksen, on kyse sitten historian uudelleenkirjoittamisesta, vähemmistökulttuureista, eläinoikeuskysymyksistä tai teknologisista innovaatioista. Tutkittu tieto, audiovisuaalinen kulttuuri ja sosiaalinen media muokkaavat vahvasti niin kirjallisuuskeskustelua, kirjallisia muotoja kuin lukemisen tapojakin.

Haluamme lisäksi antaa kirjallisen kulttuurin toimijoille – niin kirjallisuuden parissa työskenteleville kuin kulttuuripoliittisille päättäjillekin – välineitä ja valmiuksia ymmärtää romaanin muuttuvaa tehtävää ja ilmaisutapoja. Tutkimushankkeen yhteiskunnallisena tavoitteena onkin lisätä keskustelua akateemisen kirjallisuudentutkimuksen, romaanikirjailijoiden, lukevan yleisön ja kirjallisuusinstituution välillä. Luentosarjalla hankkeen tutkijat alustavat ja keskustelevat hankkeen keskeisistä kysymyksistä romaanikirjailijoiden kanssa.

Luentosarjan ohjelma:
15.1. Aloitus ja johdatus
22.1. Jaakko Yli-Juonikas (keskustelijana Laura Piippo)
29.1. Koko Hubara (keskustelijana Hanna-Leena Määttä)
5.2. Anni Kytömäki (keskustelijana Elina Arminen)
12.2. Tiitu Takalo (keskustelijana Ralf Kauranen)
26.2. Pajtim Statovci (keskustelijana Hanna-Leena Määttä)
4.3. Laura Gustafsson (keskustelijana Lotta Luhtala)
25.3. Sofi Oksanen (keskustelijana Markku Lehtimäki)
8.4. Katja Kettu (keskustelijana Elina Arminen)
15.4. Ville Ranta (keskustelijana Ralf Kauranen)
22.4. Harry Salmenniemi (keskustelijana Laura Piippo)

Tutustu luentosarjan taustalla olevaan tutkimushakkeeseen ja sen tutkijoihin:
https://sites.utu.fi/romaanintieto/

Sisältö
Kirjallisuuden ja psykoanalyysin suhde on pitkä ja monipuolinen. Freudin mukaan kirjailijat ymmärsivät tiedostamattoman psyykkisen todellisuuden vaikutuksen kauan ennen häntä. Psykoanalyysi on syntymästään saakka havainnollistanut kirjallisuudella käsitteitään ja teorioitaan. Kirjallisuudentutkimus on puolestaan käyttänyt psykoanalyysin kliinistä tilannetta mallina kirjallisuuden lukemiselle ja tulkitsemiselle, ja ihmisen psyyken ulottuvuuksia on kuvattu mm. metaforan käsitteen näkökulmasta.
Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen kurssilla opetetaan psykoanalyysin keskeisten käsitteiden – mm. potentiaalinen tila, defenssit ja vastarinta, transferenssi eli tunteensiirto sekä projektiivinen identifikaatio – merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Miten ne ilmenevät sekä kirjallisuuden teemoina että lukijan ja tekstin välillä vaikuttavina ilmiöinä? Kirjallisuutta tarkastellaan yhtäältä psykoanalyysin kautta: Millaista tietoa kirjallisuudesta saadaan psykoanalyyttisin menetelmin? Miten totuuden käsite on muuttunut psykoanalyysissa ja miten se ilmenee kirjallisuudessa? Miten kirjallisuudessa ilmaistaan niin torjuttua kuin representaatioiden tavoittamattomiin jäävää sisäistä todellisuutta? Toisaalta kurssilla tarkastellaan psykoanalyysia kirjallisuudentutkimuksen kautta: Miten Freudin käsite ”unityö” liittyy metaforaan, metonymiaan ja symboliin? Mikä tekee tulkinnasta ”psykoanalyyttisen”? Entä millaista kritiikkiä psykoanalyyttista kirjallisuudentutkimusta kohtaan on esitetty? Tärkeimpiä kurssilla käsiteltäviä psykoanalyysin teoreetikkoja ovat mm. Sigmund Freud, Donald Winnicott, Wilfred Bion ja Thomas Ogden.

Tavoitteet
Kurssilla muodostuu kuva psykoanalyysista kehitysteoriana ja menetelmänä, psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen monimuotoisuudesta, sen teoreettisista perusteista ja menetelmistä sekä sitä kohtaan esitetystä keskeisestä kritiikistä (psykoanalyysin soveltamisen ongelma toiselle tieteenalalle; kysymys psykoanalyysista kirjallisuuden redusoijana; tulkinnan validointi). Tavoitteena on oppia ymmärtämään kirjallisuudessa monin tavoin vaikuttavaa tiedostamatonta, analysoimaan kaunokirjallisuutta psykoanalyyttisista näkökulmista ja herättää kysymyksiä psykoanalyyttisen totuuden olemuksesta ja yhteydestä kaunokirjallisuuteen.

Opetusmuoto
Luennointi ja keskustelu.
Kurssin suoritus
Loppuessee (n. 12—15 sivua), palautus helmikuun 2024 loppussa. Lisäksi luetaan läksyksi tulleet artikkelit ja lyhyet kaunokirjalliset teokset sekä kirjoitetaan vähintään kuudelta opetuskerralta 1—2 sivun mittainen oppimispäiväkirja. Kerran voi olla poissa, muista poissaoloista sovitaan opettajan kanssa korvaava tehtävä.

Opettaja: Paavo Manninen, paavo.t.manninen@jyu.fi
Opettaja antaa mielellään lisätietoja. Tervetuloa kurssille!