Taidehistorian ja taidekasvatuksen kandidaattiohjelma

Taidehistorian ja taidekasvatuksen yhteisessä kandidaattiohjelmassa opiskelija oppii tuntemaan taiteen kehityksen erityisesti länsimaissa, visuaalisten taiteiden muodot, funktiot ja kontekstit sekä taiteentutkimuksen menetelmät. Taidetta tarkastellaan niin teoslähtöisesti kuin taiteellisen toiminnan kautta, myös monitaiteisesta ja taiteidenvälisestä perspektiivistä. Opinnoissa tarkastellaan niin taiteellisen ilmaisun ja vastaanoton erityispiirteitä kuin taiteen käyttöä osana muita kulttuurisia käytänteitä. Opinnot antavat opiskelijalle valmiuden jatkaa joko taidehistorian tai taidekasvatuksen maisteriohjelmaan.

Jyväskylän yliopiston taidehistorian oppiaineen kohteena on koko visuaalisen kulttuurin kenttä. Opinnoissa voi tutustua sekä kuvataiteiden, rakennetun ympäristön ja muotoilun että laajemmin visuaalisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön ilmiöihin. Kiinnostavatko esimerkiksi tuntemattomaksi jääneet taiteilijat, graffitit, kirkkotaide, kaupunkisuunnittelu, moderni estetiikka, taidemarkkinat, ekologinen taide tai symbolien salat? Opinnot antavat yleiskäsityksen taidehistoriasta tieteenalana, ja opit analysoimaan ja tulkitsemaan taiteen suuntauksia ja ilmiöitä sekä niiden tavoitteita, luonteenomaisia piirteitä ja historiallisia yhteyksiä.

Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen oppiaineessa taidetta tarkastellaan toimintana ja käytäntöinä. Taidekasvatuksen näkökulmasta taide on kasvamisen ja oppimisen kenttä, jossa yksilöt ja yhteisöt eri ilmaisuvälineitä käyttäen käsittelevät tärkeitä aiheita, rakentavat itseä ja maailmaa ja kommunikoivat toisten kanssa. Taide nähdään laajana ja muuttuvana kenttänä, jonka raja populaarikulttuuriin on avoin. Näkökulma on monitaiteinen ja nykykäytäntöjä korostava. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. taiteen merkitystä hyvinvoinnille ja hyvälle elämälle eri ikäryhmissä, taiteen roolia eri ryhmien elämässä, lastenkulttuuria sekä arjen ja ympäristön estetiikkaa.

Opintoja voi suorittaa luentoina ja seminaareina (kontaktiopetus), kirjatentteinä, esseinä ja lukupiireinä, ekskursioina tai verkko-opintoina. Kontaktiopetus vaatii läsnäoloa kursseilla, sillä siihen sisältyy usein ryhmätöitä ja -keskusteluja, erilaisia tehtäviä, harjoituksia tai esitelmiä.

Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työharjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti kulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan yliopistolla sekä lähtemään kansainväliseen opiskelijavaihtoon.

Taidehistoriasta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kansallisissa ja kansainvälisissä suunnittelu-, hallinto-, johto- ja asiantuntijatehtävissä erilaisissa kulttuuriorganisaatioissa (korkeakoulut, kaupunkien kulttuuritoimi, järjestöt, taidesäätiöt, projektit). Monet työllistyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin eri sektoreilla. Etenkin museolaitos tarjoaa taidehistorioitsijalle laajan tehtäväkentän.

Taidekasvatuksesta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kulttuurihallinnossa, museoalalla, taiteen kentällä viestinnän ja yleisötyön tehtävissä, taiteen soveltavalla kentällä, suunnittelijana, yrittäjänä tai tutkijana. Työllistymiseen vaikuttavat muut opinnot ja aiempi työkokemus. Opinnot eivät sellaisenaan anna opettajan pätevyyttä.

HuK-tutkinnon suorittanut

• hallitsee taiteentutkimuksen keskeisen tiedollisen ja taidollisen sisällön
• hallitsee tiedonhankinnan menetelmiä ja osaa arvioida tietoa kriittisesti
• arvostaa tieteellistä tietoa ja osaa soveltaa sitä taide- ja kulttuurialan työtehtävissä sekä tiedostaa toimintaansa liittyvän eettisen vastuun
• hallitsee keskeiset työelämässä tarvittavat yhteistyön sekä tieto- ja viestintätekniikan taidot
• osaa toimia monikielisissä ja -kulttuurisissa työryhmissä ja -yhteisöissä
• tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on valmis kehittämään tiedollisia ja taidollisia valmiuksiaan
• tuntee taide- ja kulttuurialan työllistymismahdollisuuksia ja omaa valmiudet maisteriopintojen suorittamiseen.