TAIA1105 Taiteen periodit ja kulttuurit (5 op)

Vitruvius antiikista tähän päivään: Vitruviuksen Arkkitehtuurista antiikin arkkitehtuurin lähteenä ja uuden ajan arkkitehtuuri- ja taidekäsitysten muovaajana


SISÄLTÖ
Tuskin mikään yksittäinen teos on vaikuttanut arkkitehtuuriin ja arkkitehtuurista kirjoittamiseen yhtä laajasti ja lähtemättömästi kuin roomalaisen Vitruviuksen noin 30-20 eaa. kirjoittama De architectura (Arkkitehtuurista). Se on arkkitehtuurin historian vaikutusvaltaisin teos ja ainoa kokonaan säilynyt laaja esitys antiikin ajan rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Esimerkiksi jako korinttilaiseen, joonialaiseen ja korinttilaiseen temppeliin ja kapiteeliin sekä roomalaisten seinämaalaustyylien kronologia pohjautuvat Vitruviukseen. Lisäksi suuri määrä nykyään käytössä olevia arkkitehtuurin, taidehistorian ja estetiikan termejä juontuu Vitruviukselta – voikin sanoa arkkitehtuurin puhuvan edelleen Vitruviuksen kieltä. Esimerkiksi Vitruviuksen arkkitehtuurin kolme tavoitetta ”kestävyys, käyttökelpoisuus ja kauneus” mainitaan Opetus- ja kulttuuriministeriön Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (2022) päämäärinä. Arkkitehtuurin ohella teos vie lukijan keskelle antiikin taidetta, taidekäsityksiä, kulttuuria, tiedettä, tekniikkaa, uskomuksia ja maailmankuvia.

Tällä luentosarjalla Vitruviuksen teosta lähestytään kahdesta näkökulmasta:
Mitä teos kertoo antiikin arkkitehtuurista, rakentamisesta ja taiteesta, ja miten se on vaikuttanut myöhempien kahden vuosituhannen aikana arkkitehtuurin ja taiteen kehitykseen.

Luennoilla käsitellään kirjan keskeisiä teemoja: Arkkitehtuurin teoriaa ja ihanteita, symmetriaoppia, temppeliarkkitehtuuria, julkista rakentamista, rakennustekniikoita ja kaupunkisuunnittelua. Arkkitehtuurin ohella kurssilla perehdytään myös muihin teoksen teemoihin, kuten mittasuhdekaanoneihin, terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin, seinämaalaukseen, perspektiiviin ja väriaineiden valmistamiseen. Lisäksi sivutaan esimerkiksi antiikin sivistysihanteita, mekaniikkaa, sotalaitteita, astronomiaa, taikauskoja ja vesilähteiden ominaisuuksia.

Ajallinen tarkastelu ulottuu antiikista keskiajan kautta uuden ajan alkuun ja modernille aikakaudelle. Antiikin ohella keskistytään erityisesti renessanssiin ja uusklassismiin, jolloin Vitruviuksen teoksella oli erityisen suuri merkitys taiteen ja arkkitehtuurin kehitykseen.

Opetuksen pohjana toimii syksyllä 2022 valmistunut Vitruviuksen teoksen suomennos, jota käytetään soveltuvin osin oheislukemistona. Vertailun vuoksi kurssilla tutustutaan myös muihin keskeisiin arkkitehtuuria ja taidetta käsitteleviin tekstilähteisiin, kuten Plinius Vanhemman, Leonbattista Albertin ja Andrea Palladion teoksiin.

Vastuuopettajan lisäksi kurssilla on vierailevina opettajina eri alojen asiantuntijoita.

Oppimistavoitteet:
- Kurssin tarkoitus on antaa elävä ja ensikäden lähteeseen perustuvan katsaus antiikin arkkitehtuurista, rakentamisesta sekä monista taidetta, luontoa ja yhteiskuntaa koskevista näkemyksistä
- Kurssi perehdyttää antiikin perinteen monipuoliseen jälkivaikutukseen.
- Kurssin käytyään opiskelija on saanut käsityksen siitä pitkän aikavälin aate- ja kulttuurihistoriallisesta kehityksestä, jossa tekstit vaikuttavat toisiinsa, altistuvat uudelleentulkinnoille ja vaikuttavat taidemuotoja, -ihanteita ja -käytäntöjä muokkaaviin diskursseihin.

Tutkitun tiedon välittäminen teksteinä ja verkkosovelluksina erilaisille käyttäjäryhmille kuuluu ammatillisiin valmiuksiin, joita taidehistorioitsija tarvitsee työelämässä. Oppimispaketin tavoitteena on harjoitella eri käyttötarkoituksiin soveltuvien tekstien kirjoittamista. Yhteensä 5 opintopisteen suoritukseen kirjoitetaan noin 12-15 sivua tekstiä. Lähteet merkitään esseeohjeen mukaisesti.
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/ohjeita/essee/essee

Museot ovat tehneet verkkosovelluksia, joiden avulla voi perehtyä museon kokoelmiin ja näyttelyihin. Yhdysvaltalainen Washingtonin National Gallery of Art on tuottanut verkkoon monipuolisen aineiston Hollannin kultakaudesta. Kokoelmatietojen lisäksi verkossa on taideteoksiin opastavia tekstejä, artikkelikokonaisuuksia ja multimediaopastuksia, kuten luentoja eri aihepiireistä. Nämä sovellukset antavat monipuolisen kuvan alankomaalaisista 1600-luvun taitelijoista ja teosten teemoista sekä taidekaupasta, teosten tekniikoista ja museon kokoelmiin kuuluvien teosten proveniessistä (omistajuushistoriasta).
https://www.nga.gov/research/online-editions/17th-century-dutch-paintings.html

TEHTÄVÄ
Perehdy Hollannin 1600-luvun taidetta koskevaan aineistoon National Gallery of Art –museon verkkosivuilla. Kirjoita siitä lyhyt kriittisesti reflektoiva yleiskatsaus, josta käy ilmi, minkälaisia virikkeitä omien esittelytekstiesi laadintaan sait sieltä. Kuvaa oma sovellussuunnitelmasi ja sen kuva-aineisto taideteostietoineen (laajuus 2 sivua).

Tämän tehtävän suorittaminen ei vielä edellytä audio- tai videomateriaalin valmistamista, vaan kyseessä on taustatyö niitä varten.

Syvennä asiantuntemustasi lukemalla oppimispakettiin liitettyä kirjallisuutta. Etsi myös muuta soveltuvaa kirjallisuutta tekstiesi taustamateriaaliksi. Ole lähdekriittinen käyttäessäsi aineistoja.

Työstä oppimasi pohjalta kolme esseetekstiä. Tehtävä harjaannuttaa sinua laatimaan teemasta tekstejä eri käyttöyhteyksiin. Tästä johtuen tekstiesi asiasisältöön tulee päällekkäisyyttä. Tarkasta kuitenkin lopuksi, että kukin teksti on ymmärrettävä omana kokonaisuutenaan. Se tulee sisältää ne ainekset, jotka lukija/kuulija tarvitsee ymmärtääkseen kyseisen sisällön, vaikka ei olisi lukenut/kuullut/katsellut muita tekstejäsi.

Esseetekstit:
Kirjoita ensimmäisenä taustoittava asiantuntija-artikkeli, jossa kontekstoit taideteoksia käsittelemääsi aikakauteen huomioiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia seikkoja. Kuvaa taiteilijoiden toimintaa ja ajalle luonteenomaisia maalaustaiteen teoslajeja (max. 6 sivua).

Artikkelimaisen esseen lisäksi kirjoita myös yksi verkkoon tarkoitettu opasteksti valitsemastasi taideteoksesta (vajaa yksi sivu) ja yksi lyhyt audio- tai video-opastuksen käsikirjoitus, jossa käsittelet jotain taideteoslajiaja/ tai taiteilijaa, kuten vaikkapa delftiläistaiteilijoiden maisemamaalauksia (max. 4 sivua).

Kuva-aineisto
Voit etsiä kuvia omaan sovellukseesi kotimaisista tai ulkomaisista lähteistä, esimerkiksi museoiden kokoelmasivuilta tai digitaalisista kuva-arkistoista. Esimerkiksi Web Gallery of Arts on laaja kuva-arkisto ja tietopankki verkossa. Se sisältää suuren kuvamäärän lisäksi elämäkertatietoja ja informaatiota julkaistuista kuvista. Voit hakea taideteoksia tästä arkistosta esimerkiksi poimimalla taiteilijat-valikosta koulukunnan, periodin, aikarajauksen ja ammatin (Artists > Dutch > Barock > aikarajaukseen kaksi haarukkaa: 1601-1650 ja 1651-1700 >Painter). Useimmille aakkosjärjestyksessä listautuvista taiteilijoista on merkitty pääasiallinen toimialue. Aikahaarukassa 1651-1700 voit vaikkapa valita Vermeerin aikalaisia Delftistä. https://www.wga.hu/index.html

Tutkitun tiedon välittäminen teksteinä ja verkkosovelluksina erilaisille käyttäjäryhmille kuuluu ammatillisiin valmiuksiin, joita taidehistorioitsija tarvitsee työelämässä. Oppimispaketin tavoitteena on harjoitella eri käyttötarkoituksiin soveltuvien tekstien kirjoittamista. Yhteensä 5 opintopisteen suoritukseen kirjoitetaan noin 12-15 sivua tekstiä. Lähteet merkitään esseeohjeen mukaisesti.
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/mutku/opiskelu/ohjeita/essee/essee

Museot ovat tehneet verkkosovelluksia, joiden avulla voi perehtyä museon kokoelmiin ja näyttelyihin. Yhdysvaltalainen Washingtonin National Gallery of Art on tuottanut verkkoon monipuolisen aineiston Hollannin kultakaudesta. Kokoelmatietojen lisäksi verkossa on taideteoksiin opastavia tekstejä, artikkelikokonaisuuksia ja multimediaopastuksia, kuten luentoja eri aihepiireistä. Nämä sovellukset antavat monipuolisen kuvan alankomaalaisista 1600-luvun taitelijoista ja teosten teemoista sekä taidekaupasta, teosten tekniikoista ja museon kokoelmiin kuuluvien teosten proveniessistä (omistajuushistoriasta).
https://www.nga.gov/research/online-editions/17th-century-dutch-paintings.html

TEHTÄVÄ
Perehdy Hollannin 1600-luvun taidetta koskevaan aineistoon National Gallery of Art –museon verkkosivuilla. Kirjoita siitä lyhyt kriittisesti reflektoiva yleiskatsaus, josta käy ilmi, minkälaisia virikkeitä omien esittelytekstiesi laadintaan sait sieltä. Kuvaa oma sovellussuunnitelmasi ja sen kuva-aineisto taideteostietoineen (laajuus 2 sivua).

Tämän tehtävän suorittaminen ei vielä edellytä audio- tai videomateriaalin valmistamista, vaan kyseessä on taustatyö niitä varten.

Syvennä asiantuntemustasi lukemalla oppimispakettiin liitettyä kirjallisuutta. Etsi myös muuta soveltuvaa kirjallisuutta tekstiesi taustamateriaaliksi. Ole lähdekriittinen käyttäessäsi aineistoja.

Työstä oppimasi pohjalta kolme esseetekstiä. Tehtävä harjaannuttaa sinua laatimaan teemasta tekstejä eri käyttöyhteyksiin. Tästä johtuen tekstiesi asiasisältöön tulee päällekkäisyyttä. Tarkasta kuitenkin lopuksi, että kukin teksti on ymmärrettävä omana kokonaisuutenaan. Se tulee sisältää ne ainekset, jotka lukija/kuulija tarvitsee ymmärtääkseen kyseisen sisällön, vaikka ei olisi lukenut/kuullut/katsellut muita tekstejäsi.

Esseetekstit:
Kirjoita ensimmäisenä taustoittava asiantuntija-artikkeli, jossa kontekstoit taideteoksia käsittelemääsi aikakauteen huomioiden yhteiskunnallisia ja taloudellisia seikkoja. Kuvaa taiteilijoiden toimintaa ja ajalle luonteenomaisia maalaustaiteen teoslajeja (max. 6 sivua).

Artikkelimaisen esseen lisäksi kirjoita myös yksi verkkoon tarkoitettu opasteksti valitsemastasi taideteoksesta (vajaa yksi sivu) ja yksi lyhyt audio- tai video-opastuksen käsikirjoitus, jossa käsittelet jotain taideteoslajiaja/ tai taiteilijaa, kuten vaikkapa delftiläistaiteilijoiden maisemamaalauksia (max. 4 sivua).

Kuva-aineisto
Voit etsiä kuvia omaan sovellukseesi kotimaisista tai ulkomaisista lähteistä, esimerkiksi museoiden kokoelmasivuilta tai digitaalisista kuva-arkistoista. Esimerkiksi Web Gallery of Arts on laaja kuva-arkisto ja tietopankki verkossa. Se sisältää suuren kuvamäärän lisäksi elämäkertatietoja ja informaatiota julkaistuista kuvista. Voit hakea taideteoksia tästä arkistosta esimerkiksi poimimalla taiteilijat-valikosta koulukunnan, periodin, aikarajauksen ja ammatin (Artists > Dutch > Barock > aikarajaukseen kaksi haarukkaa: 1601-1650 ja 1651-1700 >Painter). Useimmille aakkosjärjestyksessä listautuvista taiteilijoista on merkitty pääasiallinen toimialue. Aikahaarukassa 1651-1700 voit vaikkapa valita Vermeerin aikalaisia Delftistä. https://www.wga.hu/index.html