KIRS1204 Kirjallisuuden erikoistumisalueita (5–20 op)

Osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on vahva tietämys tuoreimmasta kotimaisesta, tietyn kirjallisuuspalkinnon ehdokaskirjallisuuteen rajatusta nykykirjallisuuden alueesta sekä sen asemoitumisesta kotimaiseen kirjallisuuspalkintojen kontekstiin.

Oppimateriaalit
Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuoden 2022 ehdokkaat (yht. kuusi romaania) sekä tausta-aineistona (yht. vähintään 80-100 sivua) seuraavat:
• Kantokorpi, Mervi 2013: ”Kritiikki ja kirjallisuuspalkinnot osana kirjallista julkisuutta” teoksessa Hallila, Mika ym. (toim.) Suomen nykykirjallisuus. Helsinki: SKS.
• Leppäaho, Terhi 2018: Kiitosta kiinnostavimmalle kirjallisuudelle. Suomessa myönnettävät kirjallisuuspalkinnot ja niistä tuotettu kirjallinen julkisuus lehdistössä 1970–2000. Itä-Suomen yliopisto, https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/20491/urn_isbn_978-952-61-2963-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luetaan soveltuvin osin.
• Karkulehto, Sanna 2007: Kaapista kaanoniin ja takaisin. Johanna Sinisalon, Pirkko Saision ja Helena Sinervon teosten queer-poliittisia luentoja. Oulun yliopisto, http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286117.pdf. Luetaan soveltuvin osin (käytetään Etsi-toimintoa hakusanalla ”Finlandia”).
• Tai käytetään vaihtoehtoisesti tai täydentäen ryhmän itsenäisesti hakemaa, aihetta käsittelevää tausta-/tutkimuskirjallisuutta.

Sisältö: Kurssilla perehdytään 2000-luvun suomalaisen kokeellisen ja kokeellistuvan runouden keinoihin ja ominaispiirteisiin. Kurssilla käsitellään seitsemää runoteosta, joihin otetaan näkökulma tietyn teoriatekstin kautta.

Työskentelytavat: Ohjattu etälukupiiri/praktikum. Jokainen opiskelija (tai pari) pitää vuorollaan alustuksen yhdestä teoksesta, siihen liittyvästä teoriatekstistä ja herättelee keskustelua aiheesta. Tämän jälkeen teksteistä keskustellaan yhdessä. Lopputyö: essee.

Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaista 2000-luvun runoutta, sen keskeisiä kokeellisia piirteitä sekä hahmottaa myös noiden keinojen taustaa. Opiskelija osaa soveltaa kokeellisuuteen liittyviä käsitteitä ja teorioita omaan luentaansa.

Suoritustavat: 100 % läsnäolo, poissaoloista ilmoitetaan ja niistä tulee korvaava tehtävä. Tapaamisiin valmistaudutaan lukemalla vaaditut tekstit sekä pitämällä vuorollaan alustus.

Taustakirjallisuus jaetaan tai löytyy sähköisesti.

Kurssilla tutustutaan sarjakuvaan visuaalista ja tekstuaalista ainesta yhdistelevänä kulttuurin muotona tai multimodaalisena mediana. Tarkastelemme sarjakuvan syntyä ja kehitystä, keskeisiä sarjakuvahistorian ilmiöitä ja lajityyppejä, sarjakuvamedian rajoja ja niihin liittyvää kokeellisuutta sekä lukutaitoa, jota sarjakuva edellyttää lukijaltaan. Kurssilla luetaan sekä sarjakuvia että niihin liittyvää tutkimuskirjallisuutta suomeksi ja englanniksi. Painopisteenä on länsimainen sarjakuva 1900-luvun puolivälistä tähän päivään.

OSAAMISTAVOITTEET
Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee tärkeitä sarjakuvan historiallisia kehityskaaria ja lajityyppejä, hallitsee akateemisen sarjakuvatutkimuksen lähestymistapoja, osaa tarkastella analyyttisesti sarjakuvakerronnan ilmiöitä ja hahmottaa sarjakuvan aseman nykykulttuurin kentässä.

Kurssilla perehdytään lastenkirjallisuuden tutkimuksen teorioihin ja menetelmiin eri näkökulmista (ks. erillinen ohjelma). Luennoilla tutustutaan lastenkirjallisuuden kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen. Lisäksi kurssilla syvennetään lastenkirjallisuuden analyysitaitoja luento-opetuksen ja itsenäisen työskentelyn pohjalta.

Kurssin työskentelytapana on itsenäinen verkko-opiskelu, johon kuuluu luentotallenteiden katsominen ja kirjallinen työskentely Moodlessa.
Luentosarjan järjesti Lastenkirjainstituutti Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella syksyllä 2021.

Luentosarjan ohjelma: https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/seminaaritjaluennot/johdatus-lasten-ja-nuortenkirjallisuuden-tutkimukseen

Luentosarja YouTubessa: https://www.youtube.com/c/Johdatuslastenkirjallisuudentutkimukseen/

OSAAMISTAVOITTEET:
Kurssin suorittanut opiskelija on syventänyt tietämystään lastenkirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta, hahmottaa lastenkirjallisuuden tutkimuksen aseman osana kirjallisuudentutkimuksen kenttää ja osaa soveltaa tutkimusalan teoriaa sekä menetelmiä tekstianalyysiin.