KIRS1101 Kirjallisuuden teoriat ja menetelmät (5–20 op)

Osaamistavoitteet
Paneuduttuaan huolellisesti kaunokirjallisiin ja teoreettisiin teksteihin opiskelija osaa sijoittaa kohtaamiaan tekstejä kokeellisuuden historiaan, arvioida kokeellisuuden keinojen ja kertomuksen teorian suhdetta, ymmärtää kokeellisuuden eri muotojen aseman kertovan fiktion kentällä sekä mukauttaa oppimaansa tuleviin tulkinnan ja teorianmuodostuksen vaatimuksiin.

Opetusmuodot
Intensiivinen lukupiiri- ja praktikum-työskentely: jokainen kurssilainen 1) lukee kaikki vaaditut tekstit; 2) johtaa (yksin tai parinsa kanssa) keskustelua yhden kaunokirjallisen tekstin ja sitä koskevan teorian esittelijänä ja "esilukijana"; 3) osallistuu aktiivisesti kaikkia tekstejä koskevaan keskusteluun; sekä 4) kirjoittaa loppuesseen.

Suoritustavat
Opetusmuodon takia täysi 100 %:n läsnäolo on ihanteellista (poissaoloista on ilmoitettava, ja ne on korvattava erillisellä kirjallisella tehtävällä); velvoitteiden täyttäminen istunnoissa (ks. yllä); lyhyehkön loppuesseen kirjoittaminen.

Kurssin työmäärä
Kurssi etenee tiiviillä aikataululla yhden periodin sisällä, joten kurssilaisten on varauduttava vaativahkojen (mutta kiintoisten!) tekstien säännölliseen lukemiseen ja istuntoihin valmistautumiseen.

Kirjallisuus / aineistot
Kaikki vaadittava aineisto jaetaan sähköisessä muodossa.

Sisältö ja menetelmät
Kirjallisuuden ja psykoanalyysin suhde on pitkä ja monipuolinen. Freudin mukaan kirjailijat ymmärsivät tiedostamattoman psyykkisen todellisuuden vaikutuksen kauan ennen häntä. Psykoanalyysi on syntymästään saakka havainnollistanut kirjallisuudella käsitteitään ja teorioitaan. Kirjallisuudentutkimus on puolestaan käyttänyt psykoanalyysin kliinistä tilannetta mallina kirjallisuuden lukemiselle ja tulkitsemiselle, ja ihmisen psyykeä on kuvattu mm. metaforan ja symbolin käsitteiden näkökulmasta.

Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen kurssilla opetetaan psykoanalyysin keskeisten käsitteiden (mm. sisäistäminen, potentiaalinen tila, defenssit ja vastarinta, transferenssi eli tunteensiirto sekä projektiivinen identifikaatio) merkitystä kirjallisuudentutkimukselle. Miten ne ilmenevät sekä kirjallisuuden teemoina että lukijan ja tekstin välillä vaikuttavina ilmiöinä? Kirjallisuutta tarkastellaan yhtäältä psykoanalyysin kautta: Millaista tietoa kirjallisuudesta saadaan psykoanalyyttisin menetelmin? Miten lukijan tunnetodellisuutta käytetään tekstin tulkinnan apuna? Toisaalta kurssilla tarkastellaan psykoanalyysia kirjallisuudentutkimuksen kautta: Miten Freudin käsite ”unityö” liittyy metaforaan, metonymiaan ja symboliin? Mikä lopulta tekee tulkinnasta ”psykoanalyyttisen”? Entä millaista kritiikkiä psykoanalyyttista kirjallisuudentutkimusta kohtaan on esitetty? Tärkeimpiä kurssilla käsiteltäviä psykoanalyysin teoreetikkoja ovat mm. Sigmund Freud, Donald Winnicott, Wilfred Bion ja Thomas Ogden.

Tavoitteet
Kurssilla muodostuu kuva psykoanalyysista kehitysteoriana ja menetelmänä, psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen monimuotoisuudesta, menetelmistä ja sitä kohtaan esitetystä keskeisestä kritiikistä (psykoanalyysin soveltamisen ongelma ja kysymys psykoanalyysista kirjallisuuden redusoijana). Tavoitteena on oppia ymmärtämään kirjallisuudessa monin tavoin vaikuttavaa tiedostamatonta ja analysoimaan kaunokirjallisuutta psykoanalyyttisista näkökulmista.

Kirjallisten arkistoaineistojen käyttöä kirjallisuuden, kulttuurihistorian, perinteen tutkimuksen sekä laajemmin tekstien tutkimuksessa tarkastelevalla kurssilla opiskelija saa kattavan yleiskuvan Suomen perinnearkistoista ja kulttuurihistoriallisista arkistoista ja perehtyy tämän jälkeen arkistoaineistojen käyttömahdollisuuksiin opinnäytetöissä ja tutkimuksessa. Samalla kurssi perehdyttää opiskelijaa työelämätaitoihin. Kurssilla käsitellään sitä, mitä arkistoaineistojen käyttö merkitsee tutkimukselle ja miten niiden valinta vaikuttaa tutkimukseen. Lisäksi perehdytään arkistotutkimuksen kannalta keskeisiin käsitteisiin ja lähteisiin, käydään omavalintaisessa arkistossa ja tehdään harjoitustöitä, jotka avaavat myös arkistossa tehtävän työn sisältöä.

Valtakunnallinen kurssi on suunnattu kaikille arkistoaineistoista kiinnostuneille yliopisto-opiskelijoille. Kurssin ovat suunnitelleet arkistoalan asiantuntijat, ja sen toteutuksesta vastaavat Turun yliopisto HKT-laitos, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Turun yliopiston avoin yliopisto sekä Valtakunnallinen humanistinen verkko-opetus.

Kurssille otetaan 40 opiskelijaa. Opiskelupaikat jaetaan opintojen vaiheen ja motivaation perusteella siten, että kurssille on mahdollista päästä kaikilta Agricola-verkoston jäsenlaitoksilta. Kurssi opetus toteutetaan syyslukukaudella 2022 yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa.

HUOM! Kurssille tulee ilmoittautua Sisun lisäksi myös Agricola-verkoston kautta:
https://verkko-opetus.utu.fi/semester/displaycourse/50/132

Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa laajasti queerin, nykykulttuurin ja kirjallisuudentutkimuksen välisiä kytköksiä, erityisesti queer-tutkimuksen, feministisen, posthumanistisen ja kriittisen rotuteorian näkökulmista.