Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaattikoulutus

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksen tehtävä

Tutkimusosaamisen polulta eväitä tieteen ja käytännön kentille

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opinnoissa tutkimusosaamista kartutetaan aina yleisopinnoista syventäviin opintoihin sisältöihin integroituna. Opinnoissa perehdytään sekä laadullisiin että määrällisiin tutkimusmenetelmiin, ja tehdään niihin liittyviä harjoitustöitä. Tutkimusosaaminen tulee näkyväksi erityisesti kandidaatin ja maisterin tutkintojen tutkielmaopinnoissa.

Kasvatustieteen kandidaatti osaa käyttää yleisimpiä tieteellisen tutkimuksen laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä pienimuotoisen empiirisen aineiston hankintaan ja analysointiin sekä viestiä kirjallisesti ja suullisesti tutkimustuloksiaan. Hän osaa käyttää tieteenalan peruskäsitteitä ja teorioita kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen ja oppimisen ilmiöiden tarkastelussa ja tutkimuksessa eettisesti kestävällä tavalla. Lisäksi hän osaa kriittisesti lukea oman alansa tieteellisiä julkaisuja.

Kasvatustieteen maisterintutkinto luo edellytykset tieteellisen tiedon tuottamiseen sekä tieteellisten menetelmien ja teoreettisen tietämyksen soveltamiseen. Eettisyys, kansainvälisyys ja monialaisuus painottuvat kautta maisteriopintojen, joiden tavoitteena on rakentaa valmiuksia tutkimustiedon soveltamiselle ja kriittiselle ajattelulle toimittaessa kasvatusalan eri työ- ja toimintakentillä. Opinnot antavat valmiudet myös tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Työelämäpolulta työelämätaitoja ja osaamista

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opintoihin on rakennettu ”työelämäpolku”. Työelämäpolku luo yhteydet kasvatusalan käytäntöön opintoihin sisältyvien työelämäkytkentöjen ja harjoittelun avulla ja vahvistaa siten opiskelijoiden yhteiskuntasuhdetta ja integroitumista työmarkkinoille.

Kasvatustieteen kandidaatti tuntee kasvatustieteilijän työtehtäviä ja tunnistaa kasvatustieteilijälle ominaisia rooleja työyhteisöissä. Hänellä on myös perusvalmiudet koulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen, oppimisprosessin ymmärtämiseen ja oppimisen ohjaamiseen. Kandidaatti osaa toimia vastuullisesti kasvatusalan työyhteisössä ja ammatillisessa vuorovaikutuksessa ottaen huomioon yhteiskunnalliset muutokset, jotka heijastuvat kasvatukseen, koulutukseen, työhön ja perheeseen.

Kasvatustieteen maisterintutkinnon tarkoituksena on asiantuntijuuden syventäminen ja omien toimintamallien rakentaminen ammattialan työtehtäviä varten. Opinnot rakentavat pohjan osallistua kasvatusta ja koulutusta koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kestävän yhteiskunnan kehittämiseksi. Maisteri tuntee kasvatusalan asiantuntijatehtäviä ja niissä vaadittavia ammatillisia valmiuksia. Hänellä on edellytykset hakeutua oman alansa asiantuntijatehtäviin ja kasvaa työyhteisönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Hän hahmottaa keskeisimmät työelämän käytännöt ja työskentelytavat kasvatusalalla. Hän osaa soveltaa ja kehittää omaksumaansa kasvatusalan asiantuntijatietoa työelämän vaihtelevissa tilanteissa. Maisterilla on tarvittavat kieli- ja vuorovaikutustaidot toimiakseen kasvatusalan kansainvälisissä tehtävissä. Maisteri kykenee eettiseen ja kriittiseen ajatteluun kestävän oppimisen ja osallisuuden edistämiseksi työelämässä ja omassa ammatillisessa kehittymisessään.