FILS3012 Käytännöllinen filosofia 2 (5 op)

Vuoden 2001 syyskuusta lähtien islamia koskevaa uutisointia ja julkista keskustelua ovat hallinneet erilaiset enemmän tai vähemmän väkivaltaiset poliittiset tapahtumat ja jännitteet sekä usein tendenssimäiset kysymyksenasettelut. Maailmanpoliittisesti näkyvimmäksi islamin ilmenemismuodoksi on noussut jyrkkä fundamentalismi, jonka äärimmäiset edustajat eivät ole kaihtaneet käyttää suoraa väkivaltaa keskeisenä politiikan välineenä. Alati kovaäänisemmät islam-kriitikot väittävät, että fundamentalistien toiminta on johdonmukaista seurausta islamin keskeisistä opinkappaleista, ja ettei islam oikeastaan edes ole uskonto vaan uskonnon muotoon verhoutunut teokraattinen ideologia. Toisaalta myös monet maltilliset ja reformistiset muslimi-intellektuellit korostavat, että Koraanin ja profeetan perimätietojen pohjalta hahmottuva käsitys ihanneyhteiskunnasta on erottamaton osa islamin hengellistä sisältöä. Tämän tunnustaminen on heidän mukaansa kuitenkin vain lähtökohta lähdemateriaalin tulkitsemiselle siinä reaalipoliittisessa tilanteessa, jossa modernit muslimit elävät.

Tällä kurssilla yritämme lähestyä kysymystä islamin ja politiikan suhteesta aatehistoriallisesta ja teoreettisesta näkökulmasta. Mitä klassisen kauden islamilaiset oppineet ajattelivat hengellisen auktoriteetin ja poliittisen vallan suhteesta? Miten sharīʿa suhtautuu demokraattisen päätöksenteon alaiseen lainsäädäntöön? Missä mielessä Saudi-Arabia tai Iran ovat islamilaisia valtioita? Millainen on jihādin käsitehistoria? Onko sukupuolten välinen tasa-arvo välttämättä ristiriidassa islamin kanssa?

Ota yhteyttä toteutuksen vastuuopettajaan sähköpostitse itsenäisen suorituksen ohjeiden saamiseksi.