Taidehistorian ja taidekasvatuksen maisteriohjelma

Jyväskylän yliopiston taidehistorian tutkimuksen kohteena on koko visuaalisen kulttuurin ja kulttuuriympäristön kenttä. Taidehistorioitsija voi päätyä tutkimaan ja tulkitsemaan perinteisiä visuaalisen taiteen lajeja tai nykypäivän tekijöitä ja tekemisen ehtoja, teosten aihemaailmaa ja vastaanottoa sekä taiteeseen vaikuttavia teorioita, aatteita tai kulttuurisia ja yhteiskunnallisia kytköksiä. Taidehistorioitsija ottaa huomioon ilmiöiden historialliset edellytykset tiedostaen, että itse tieteenalakin on jatkuvan historiallisen muutoksen alainen.

Taidekasvatuksen oppiaineessa taidetta tarkastellaan toimintana ja käytäntöinä. Taidekasvatuksen näkökulmasta taide on kasvamisen ja oppimisen kenttä, jossa yksilöt ja yhteisöt, eri ilmaisuvälineitä käyttäen, käsittelevät tärkeitä aiheita, rakentavat itseä ja maailmaa ja kommunikoivat toisten kanssa. Taide nähdään laajana ja muuttuvana kenttänä, jonka raja populaarikulttuurin on avoin. Näkökulma on monitaiteinen ja nykykäytäntöjä korostava. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. taiteen merkitystä hyvinvoinnille ja hyvälle elämälle, taiteen roolia eri ryhmien elämässä, lastenkulttuuria sekä arjen ja ympäristön estetiikkaa.

Maisterivaiheen opintojen tavoitteena on, että opiskelijalla on jäsentynyt ymmärrys taidehistorian traditiosta, tavoitteista ja käytännöistä ja hän pystyy osallistumaan alan kehittämiseen sen jollakin osa-alueella. Opinnot rakennetaan tukemaan opiskelijan omaa erikoistumisalaa ja maisterintutkielman tekoa, joten ne sisältävät runsaasti valinnaisuutta. Opinnoissa syvennetään opiskelijan metodologista osaamista niin tieteenfilosofian kuin tutkimusmenetelmienkin osalta.

Opintoja voi suorittaa luentoina ja seminaareina (kontaktiopetus), kirjatentteinä, esseinä, lukupiireinä, ekskursioina tai verkko-opintoina. Kontaktiopetus vaatii läsnäoloa kursseilla, sillä siihen sisältyy usein erilaisia tehtäviä, harjoituksia tai esitelmiä.

Tutkintoon voi sisällyttää vapaaehtoisen työelämäprojektin, joka tarkoittaa yleensä kolmen kuukauden (15 op) työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä. Opiskelijoita rohkaistaan osallistumaan aktiivisesti kulttuuri- ja kansainväliseen toimintaan yliopistolla sekä lähtemään kansainväliseen opiskelijavaihtoon.

Taidehistoriasta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kansallisissa ja kansainvälisissä suunnittelu-, hallinto-, johto- ja asiantuntijatehtävissä erilaisissa kulttuuriorganisaatioissa (korkeakoulut, kaupunkien kulttuuritoimi, järjestöt ja taidesäätiöt, projektit). Monet työllistyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin eri sektoreilla. Museot tarjoavat taidehistorioitsijalle laajan tehtäväkentän. Lisäksi asiantuntemusta voi hyödyntää alan kehittyvässä yritystoiminnassa. 

Taidekasvatuksesta valmistunut voi työskennellä esimerkiksi kulttuurihallinnossa, museoalalla, taiteen kentällä viestinnän ja yleisötyön tehtävissä, taiteen soveltavalla kentällä, suunnittelijana, yrittäjänä tai tutkijana. Työllistymiseen vaikuttavat muut opinnot ja aiempi työkokemus. Opinnot eivät sellaisenaan anna opettajan pätevyyttä.

Maisteriohjelma rakentuu Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan hyväksymien yleisten osaamistavoitteiden mukaisesti.

• hallitsee oman tieteenalansa keskeiset sisällöt, teoriat ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella,
• osaa luoda uutta tietoa ja toimia kansainvälisesti oman alansa vastuullisena kehittäjänä,
• osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä ja tuntee kestävän kehityksen periaatteet
• hallitsee monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot
• arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä
• tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen
• osaa jäsentää osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon.

Taidehistorian valmiudet

• hallitsee taidehistorian keskeiset sisällöt, teoriat ja menetelmät
• osaa arvioiden valita ja soveltaa relevantteja menetelmiä taidehistorian erityiskysymyksiin
• tuntee syvällisesti taiteentutkimuksen erityisaloja ja osaa suhteuttaa tietonsa taidehistorian kokonaisuuteen
• omaa valmiudet oman taidehistoriallisen asiantuntemuksensa kehittämiseksi
• osaa tuottaa uutta taidehistoriallista tietoa ja toimia alansa kehittäjänä
• tuntee alansa viestinnälliset konventiot ja omaa monipuoliset viestintätaidot.

Taidekasvatuksen valmiudet

• hallitsee taidekasvatuksen tieteenalan keskeiset sisällöt ja menetelmät ja on syventänyt asiantuntemustaan yhdellä tai useammalla erityisalueella
• osaa tuottaa uutta tietoa ja toimia taidekasvatuksen alan kehittäjänä kansainvälisesti ja kansallisesti
• osaa käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä taidekasvatuksen alalla
• hallitsee monipuolisesti alan asiantuntijatehtävissä tarvittavat projektityön ja viestinnän taidot
• arvostaa ja osaa kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa ympäristöissä
• tunnistaa oman osaamisensa vahvuudet ja on omaksunut elinikäisen oppimisen ajatuksen
• osaa jäsentää omaa osaamistaan suhteessa työllistymistavoitteisiinsa ja omaa valmiudet tieteelliseen jatkotutkintoon omalla alallaan.