HISS2015 Talous- ja sosiaalihistoria (5 op)

Kurssilla syvennytään moderniin talous- ja sosiaalihistorialliseen tutkimukseen. Käymme läpi keskeiset rakenteelliset yhteiskuntamuutokset ja näiden taustasyyt noin vuosien 1200 ja 1900 välillä. Kurssin fokus on kansainvälisissä talous- ja sosiaalihistorian empiirisissä sovelluksissa ja näiden tietoteoreettisessa perustassa. Tämän syventävän kokonaisuuden painopiste on kvantitatiivisessa, pitkittäisessä ja pitkän aikavälin makro- ja aluetason tutkimuksessa.

Kurssilla perehdytään talous- ja sosiaalihistorian metodologiaan. Erityinen painotus annetaan suurten tietoaineistojen käyttöä korostavalle kliometriselle sekä niin kutsutulle uudelle vertailevalle taloushistorialle. Näiden tutkimusasetelmia tarjoaman tiedon luonnetta tarkastellaan suhteessa sosiaalihistorian selitysmalleihin ja tutkimusasetelmiin.

Kurssilla perehdytään talouskasvun historiaan ja siihen liittyviin tulkinnallisiin ja menetelmällisiin erimielisyyksiin. Syvennymme talousmittareiden eroihin ja käsittelemme syitä, minkä takia yhteiskuntien kehitysvaiheissa nämä saattavat erota toisistaan. Pohdimme miksi mikro- ja makrotason analyysi saattaa antaa toisistaan poikkeavia tuloksia.

Kurssilla käsitellään esiteollisten talouksien kotitalousperustaa (ns. household economy), elinkeinojen hajauttamista ja tulonhankinnan sukupuolirooleja. Lisäksi käsitellään työmarkkinoiden toimintaa ja lapsityövoiman merkitystä.

Kurssilla muodostetaan kokonaiskuva köyhyyden ja eriarvoisuuden historiallisesta kehityksestä ja näiden määrittämiseen liittyvistä menetelmällisistä ja teoreettisista ongelmista. Kurssilla käsitellään haavoittuvuuden ja resilienssin sosioekonomisia taustasyitä ja arvioidaan yhteiskuntien häiriöalttiuden kehitystä ajassa. Ilmastohäiriöitä käsitellään erikseen ja arvioidaan erityisesti pienen jääkauden merkitystä osana uuden ajan talous- ja sosiaalihistoriaa.

Kurssilla käsitellään väestönmuutosten vaikutusta yhteiskuntien kehitykseen. Pohdimme malthusilaisen väestömallin toimivuutta esiteollista köyhyyttä selitettäessä, länsieurooppalaisen perhemallin merkitystä mantereen sisäisen elintason länsi-itä -jaon taustalla ja 1800/1900-lukujen taitteen demografisen transition taustasyitä. Lisäksi käsittelemme väestökriisien (epidemiat ja nälänhädät) lyhyen ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Kurssi tarjoaa kattavan perehdytyksen uusimpaan yhteiskunnallisen muutoksen teoreettiseen, menetelmälliseen ja empiiriseen tutkimukseen.