Text classification and annotation with large language models
Description: Large language models (LLMs) are widely known for enabling products such as ChatGPT and Bard. This section explores their use in the social sciences and humanities as tools for analyzing text corpora. In the section, we describe firstly a supervised classification of documents, in which an LLM is used to replicate categorisations made by a researcher on a larger textual dataset. We also describe how to use LLMs to extract information from documents without a predefined taxonomy through an example of identifying agents in texts. The first session is a lecture, and the second is a practical demo, in which students may use provided example datasets or bring their own. Some experience in programming with Python is an advantage if you would like to apply the tools described in this section, but it is not strictly necessary to participate. Passing the section requires attending the lecture and participating in the practical demo.
Introduction to Nexus Analysis
This course is an introduction to nexus analysis – a multidisciplinary (e.g. education, applied linguistics) method and a change-oriented approach that combines features of discourse analysis and ethnography (Scollon & Scollon, 2004). The students will learn about the central concepts of nexus analysis and the basics of the research process. The course will feature examples of different ways of doing nexus analysis. We will engage in a critical evaluation and discussion of why/ what nexus analysis is useful for. Both sessions will include mini-lectures and hands-on activities. Students are expected to complete two reading tasks, including the following pre-rereading, Scollon, R., & Scollon, S. W. (2007). Nexus analysis: Refocusing ethnography on action. Journal of Sociolinguistics, 11(5), 608-625. In addition, students will complete an assignment in which they apply nexus analysis to address an issue related to their own research, or a relevant issue they have encountered in their everyday life.
Ethnography
We explore together what ethnography is, focusing on participant observation and researcher positionality followed by a practical session.
Proposografia ja kollektiivi biografia
Tässä osuudessa tutustutaan kollektiivibiografisiin ja prosopografisiin menetelmiin, joiden avulla voidaan kerätä tietoa tutkimuskohteena olevasta ryhmästä ja havainnoida tutkittavan kohderyhmän tyypillisiä ja epätyypillisiä piirteitä. Lähestymistapa soveltuu humanistis-yhteiskuntatieteellisille aloille, joissa tutkitaan jotain historian tai nykypäivän toimijaryhmää, kuten poliitikkoja, taiteilijoita tai ammattikuntaa tai mitä tahansa toimenkuvan tai ominaisuuksien perusteella rajattavissa olevaa ihmisryhmää. Osuuden ensimmäinen kerta sisältää luennon. Toisella kerralla tehdään demoharjoitus aineistonkeruusta ja sen analyysista, tällöin jokaisella tulisi olla oma tietokone käytettävissä. Osuuden hyväksytty läpäiseminen edellyttää harjoituksen tekemistä.
Meta-menetelmät
In this part, we get to know meta-methods, i.e. the methodological practices and questions behind the methods, which touch all science and research. Meta-methods include e.g. actively building one's own researcher position, becoming aware of epistemology and ontology, and making the method process transparent. In the exercise, students reflect on relevant meta-methodological questions.
Foucaultlaiset tutkimusmenetelmät
Tämä osio tutustuttaa foucaultlaisen historiallisen valtatutkimuksen menetelmiin, arkeologiaan ja genealogiaan. Arkeologia tarkoittaa historiallista vallankäyttöön kiinnittyvän (totuus)tiedon tutkimista diskurssianalyysin keinoin. Genealogian Foucault puolestaan kehitti täydentämään arkeologiaa. Genealogiassa huomioidaan diskursiivisten käytäntöjen lisäksi myös konkreettiset institutionaaliset tai yhteiskunnallisten ryhmien käytännöt. Genealogiassa keskitytään myös arkeologista diskurssianalyysia enemmän käytäntöjen ja vallankäytön tapojen tai systeemien historiallisiin muutoksiin ’tapahtumissa’. Menetelmien avulla tutkitaan yleensä laajoja historiallisia tekstiaineistoja, jotka kertovat vallankäytön monitasoisista ja -ulotteisista muutoksista eri aikoina sekä yhteiskunnallisten ja poliittisten olosuhteiden muuttuessa. Osuuden ensimmäisen osa on luento, jolla kerrotaan yleisesti menetelmistä sekä niiden käyttömahdollisuuksista. Toisella kerralla kukin opiskelijoista tekee omalla koneellaan pienen demoharjoituksen analyysimenetelmien soveltamisesta annettuun historialliseen aineistoon.