FILS3041 Filosofian historia II (5 op)

Luentojen sisältö

Luennoilla tarkastellaan antiikin filosofiassa käsiteltyjä kysymyksiä tiedosta: mitä tieto on, miten se eroaa pelkästä luulosta ja aistihavainnoista sekä miten tietoa voi saavuttaa, jos se ylipäänsä on mahdollista. Huomio keskitetään erityisesti filosofisen ajattelun ja tieteelliseen tutkimuksen kautta tavoiteltavaan tietoon, jonka antiikin filosofit olettivat koskevan yleisiä totuuksia erotuksena aistein havaittavista yksittäisistä ilmiöistä.

Luennoilla tietoa koskevia kysymyksiä lähestytään teksti- ja ongelmalähtöisesti. Luentojen punaisena lankana on tarkastella, onnistuvatko antiikin filosofit ratkaisemaan kysymyksen tutkimuksen mahdollisuudesta eli onko heillä hyviä perusteita uskoa voivansa saavuttaa tietoa jollakin määrätyllä tavalla. Keskeisenä aineistona ovat Platonin dialogit Menon ja Theaitetos, Aristoteleen Metafysiikka ja Toinen analytiikka sekä Sekstos Empeirikoksen Pyrrhonismin pääpiirteet, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi aihetta koskevaan myöhempään tutkimukseen.

Monilla tietoteoriassa yhä edelleen käsitellyillä ongelmilla tai lähestymistavoilla on taustansa antiikissa, esimerkiksi tiedon analysoimisessa perustelluksi todeksi uskomukseksi, aksiomaattisessa tieteenihanteessa ja vaikkapa skeptikon käyttämissä argumentaatiomuodoissa. Kullakin luennolla perehdytään valikoituihin otteisiin mainituista teoksista, analysoidaan teksteissä esiintyvää filosofista ajattelua ja suhteutetaan sitä tutkimuskirjallisuuden avulla sekä omaan kontekstiinsa että myöhempään tulkintatraditioon keskiajan, uuden ajan ja nykyajan filosofiassa.

Tavoitteet

Kurssin suoritettuaan opiskelija on syventänyt ymmärrystään filosofian historian erityisluonteesta yleisesti ottaen ja saanut kokemusta erityisesti antiikin tietoteoriaa koskevasta filosofianhistoriallisesta tutkimuksesta. Opiskelija ymmärtää selkeästi filosofian historiallisen lähestymistavan tutkittavaan materiaaliin sekä tuntee antiikin tietoteorian tärkeimmät keskustelut, kysymykset ja ongelmat. Opiskelija osaa käyttää filosofianhistoriallisia tietolähteitä ja osaa soveltaa ymmärrystään alkuperäistekstin analysointiin.

Suoristustapa

Kurssi suoritetaan osallistumalla etäluentoon ja palauttamalla kaksi kirjallista tehtävää. Luennoilla käydään keskustelua aineistona olevien tekstien tulkinnasta. Luentoihin valmistaudutaan perehtymällä teksteihin annettujen kysymysten ohjaamana. Kirjallisissa tehtävissä analysoidaan aineistona olevia alkuperäistekstejä ja arvioidaan niistä tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä tulkintoja.

Arviointi

Arvioinnin kohteena on kurssin tavoitteiden saavuttaminen. Arviointi perustuu palautettaviin kahteen kirjalliseen tehtävään. Niissä on tarkoitus käyttää ja osoittaa niitä filosofian historian tutkimustaitoja, joita kurssilla on harjoiteltu tekstien parissa työskentelemällä.


Luentojen aikataulu, aiheet ja tekstiotteet

2.11. Tutkimuksen mahdollisuus eli Menonin paradoksi: Platon, Menon 70a–86c

9.11. Tieto havaintona ja Protagoraan relativismi: Platon, Theaitetos 151e–186e

16.11. Tieto totena uskomuksena ja totena perusteltuna uskomuksena: Platon, Theaitetos 187a–210d

23.11. Havaitseminen, muistaminen, kokemus ja tietäminen: Aristoteles, Metafysiikka 1.1–2 ja Toinen analytiikka 2.19

30.11. Tieteellisen tiedon luonne ja rakenne: Aristoteles, Toinen analytiikka 1.1–4
Lisäksi: Palaute kirjallisesta tehtävästä 1.

7.12. Tietäminen määrittelemisenä ja selittämisenä: Aristoteles, Toinen analytiikka 2.8–13 ja Metafysiikka 8.4

14.12. Tiedon epäily ja tutkimuksen mahdollisuus (uudelleen): Sekstos Empeirikos, Pyrrhonismin pääpiirteet (suomennoksen kappaleet 1–13, 15, 33)


Kirjallisten tehtävien palautus

Ensimmäinen tehtävä palautetaan Moodlen tehtävänpalautuskansioon 25.11.2020 mennessä ja toinen 21.12.2020 mennessä.

NOTE: Check the course platform in Moodle a week or two before the start of the course. There you will find the updated info like the reading list and preliminary assignment.

Responsible teacher is Jukka Ruokanen.