FILS3031 Tekstiseminaari 1 (5 op)

Luennoilla syvennytään tunnustuksen (engl. recognition, saks. Anerkennung) käsitteeseen, joka on noussut muutamassa vuosikymmenessä yhdeksi kriittisen yhteiskuntateorian keskeisimmistä teemoista. Lähtökohtana tunnustuksen politiikassa on, että ihmisillä on syvä tarve tulla hyväksytyksi ja tunnustetuksi. Tarvitsemme tunnustusta pystyäksemme elämään elämisen arvoista elämää ja saavuttaaksemme riittävän vakaan identiteetin. Koemme tarpeelliseksi, että meidät hyväksytään sellaisten identiteettiryhmien edustajina, jotka voimme itse hyväksyä.

Tunnustuksen filosofian juuret johdetaan usein Hegeliin, jonka kirjoituksissa yhdistyvät kaksi nykykeskusteluillekin keskeistä ajatusta: (1) Ensinnäkin tunnustuksella tarkoitetaan persoonien välisiä positiivisia asenteita, joilla on koko persoonuutta rakentava ja ylläpitävä merkitys. (2) Toiseksi tunnus on myös poliittinen käsite, sillä yksilöiden ja ryhmien poliittiset kamppailut voidaan tulkita kamppailuiksi tunnustuksesta. Erityisesti ansaitun tunnustuksen kieltämisen katsotaan motivoivan poliittisia liikkeitä ja yhteiskunnallisia muutospyrkimyksiä. Tunnustuksen käsite on siis sekä yksilöpsykologiaan ja identiteettiin liittyvä konstitutiivinen käsite että poliittinen käsite.

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tunnustuksen filosofiaan lähtien liikkeelle Hegelin aikaisista teksteistä ja päätyen nykykeskusteluun. Kurssin aikana käsitellään valikoitujen klassikkotekstien kautta tunnustuksen historiaa, nykyklassikoita sekä tunnustussuhdeteorian uusia sovelluksia ja haasteita, kuten esimerkiksi demokratian teoriaa, sosiaalista ontologiaa ja sukupuolen tunnustusta.

Kurssi johdattaa luentojen ja tekstiseminaarin muodossa 1900-luvun filosofiseen hermeneutiikkaan, jonka juuret ovat varhaisemmassa hermeneuttisen tulkintateorian perinteessä ja erityisesti Martin Heideggerin (1889–1976) filosofiassa. Filosofisen hermeneutiikan muita avainhahmoja ovat Heideggerin oppilas Hans-Georg Gadamer (1900–2002) ja Paul Ricœur (1913–2005). Avaintekstien kautta kurssi hahmottelee hermeneuttisen filosofian näkemyksiä ajattelun kielellisyydestä, tulkinnallisuudesta, kontekstisidonnaisuudesta ja historiallisuudesta. Lisäksi kurssi esittelee hermeneutiikan myöhempää vaikutusta Karl-Otto Apelin ja Jürgen Habermasin diskurssietiikassa, Michel Foucault'n arkeologisessa ja genealogisessa diskurssianalyysissä, käsitehistorian tutkimusperinteessä (et. Reinhart Koselleck), Jacques Derridan dekonstruktiossa ja feministisessä filosofiassa (Luce Irigaray, Judith Butler).

Elämäntahdin kiihtymisen, yhteiskunnallisen epävarmuuden lisääntymisen ja ilmastonmuutoksen myötä Frankfurtin koulun vuosikymmeniä sitten esittämä huoli ihmisen maailmasuhteen yksipuolistumisesta puhuttelee kasvavaa nykylukijoiden joukkoa. Syy on ilmeinen. Toisin kuin valtaosaa nykyisistä yhteiskuntakriitikoista, Theodor W. Adornoa, Max Horkheimeria, Erich Frommia ja kumppaneita eivät askarruttaneet vain (sinänsä ehdottoman tärkeät) kysymykset oikeudenmukaisuudesta ja varallisuuden tasapuolisemmasta jakautumisesta. Synkillä pohdinnoillaan järjen välineellistymisestä ja toiveikkailla maalailuillaan vieraantumattomasta elämästä he pohtivat koko myöhäiskapitalistisen elämänmuodon mielekkyyttä. Yhtä ilmeistä kuin näiden pohdintojen tenho on kuitenkin myös niiden ongelmallisuus. Fragmentaarisuudessaan ne näyttäytyvät vaikeatajuisena spekulaationa, paatoksellisuudessaan taas moderniin pluralistiseen yhteiskuntaan sopimattomana holhouksena.

Seminaari pyrkii päivittämään ja arvioimaan kriittisesti Frankfurtin koulun huolia asettamalla sen klassikkotekstejä 1900-luvun puolivälistä vuoropuheluun kyseisen perinteen uusimpien edustajien, Rahel Jaeggin ja Hartmut Rosan kanssa. Jaeggin mukaan frankfurtilaisten moralistiseksi leimattu kaiho vieraantumattomaan elämään voidaan demokratisoida, jos vieraantuminen ymmärretään tiettyjen ongelmallisten (metafyysisten, eurosentristen) sisältöjen sijaan formaalimmin kyvyttömyytenä muodostaa mielekästä suhdetta itseen ja toisiin ihmisiin. Rosan ajatus ”resonoivista” maailmasuhteista puolestaan valottaa konkreettisella, käsin kosketeltavalla tavalla frankfurtilaisten usein kryptisiä mietintöjä mimeettisestä järjestä ja liiallisen kontrollin aiheuttamasta merkityskadosta.

Onko sitruuna keltainen ja kirpeä siksi, että se on sitruuna, vai onko se sitruuna siksi, että se on keltainen ja kirpeä? Eräs aikamme metafysiikan kiinnostavimmista ilmiöistä on Aristoteleeseen väljästi pohjaavan metafyysisen essentialismin paluu vakavasti otettavaksi teoreettiseksi vaihtoehdoksi. Tällä kurssilla perehdytään uusaristoteelisen suuntauksen taustamotiiveihin, olemusajattelun mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä kysymykseen filosofisen metafysiikan perustasta. Menetelmänä on seminaarityöskentely tuoreiden ja jo pieniksi klassikoiksi muodostuneiden tutkimusartikkelien pohjalta.

Description:
The seminar will guide students through the first section of Avicenna’s Ilāhiyyāt (“Metaphysics”), providing them with the historical, textual, and conceptual tools to engage with Avicenna’s ideas and arguments in their context. Students will be encouraged to actively participate in the lectures and will be required to produce a written essay on a topic of their choice. Knowledge of Arabic is not required.
Upon successfully completing the course, students will have gained an understanding of certain fundational issues in metaphysics, as well as the proper tools for approaching the study of works by Avicenna and other Mediaeval Islamic authors.

Topics:
- general epistemology of metaphysics (the place of metaphysics in the classification
of the sciences, the epistemological attributes of metaphysics, the subject-matter of metaphysics, the matters inquired by metaphysics)
- the existent qua existent (the features of its knowability, its pseudo-species and its specific accidents)
- existence and thingness (the features of their knowability, their distinction, mental and concrete existence, the refutation of the thingness of the non-existent, existence is not a genus, the refutation of restoration)
- the modalities (the features of their knowability, necessity/contingency and causal independence/dependence, PSR)
- the principles of demonstration (truth and falsity, the principle of excluded middle and its defence)
- the Necessary Existent and some his properties (impossibility of codependence, unicity, simplicity)

Target groups:
Students of Bachelor’s and Master’s Degree Education in Social Sciences and Philosophy, HYTK exchange students
Background studies:
The seminar requires background studies (i.e., having attended at least 1 course) in one or more of these areas: logic, Islamic studies, theology, theoretical philosophy.