FILS3023 Teoreettinen filosofia 3 (5 op)

Kurssilla käsitellään kasvatusfilosofian keskeisiä kysymyksiä. Kasvatusfilosofia käsittelee filosofisia kysymyksiä kasvatuksen luonteesta, päämääristä ja ongelmista. Kasvatusfilosofian harjoittajat tarkastelevat ilmiötä laajasti ottaen huomioon sekä filosofian kysymyksen asetteluja että kasvatustieteellisen, psykologisen, sosiologisen ja poliittisen teorian tutkimuksen tuloksia. Kurssilla pohditaan muun muassa kasvatustieteen metodologisia kysymyksiä sekä kasvatusfilosofian keskeisiä teemoja. Mitkä ovat kasvatuksen/koulutuksen olennaiset päämäärät ja ohjaavat ideaalit. Millä kriteereillä meidän tulisi arvioida kasvatuksellisia/koulutuksellisia pyrkimyksiä, instituutioita, käytäntöjä ja tuloksia?

Kurssi on ensisijaisesti suunnattu filosofian maisteriopiskelijoille. Kurssi soveltuu myös perustutkintovaiheen opiskelijoille. Aiheen puolesta kurssi soveltuu kaikille niille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet ihmistutkimuksen historiasta ja inhimillisen ajattelun tutkimuksen historiasta.

Filosofit ja yhteiskuntatieteilijät puhuvat jatkuvasti käsitteistä, mutta mitä käsitteet oikeastaan ovatkaan? Kurssilla FILS3023 ”Teoreettinen filosofia 3: Käsitteet” perehdytään käsitteiden perimmäisen luonteeseen ja erilaisten käsitetyyppien erityispiirteisiin, tarkastellaan moraalisten ja poliittisten käsitteiden ja termien käyttöä sekä arvioidaan käsitteiden historiallisuutta ja kiistanalaisuutta. Voiko käsitteitä parantaa ja mitä ylipäätään tarkoitamme sanoessamme, että käsitteet muuttuvat? Kurssilla käydään läpi erilaisia käsiteteorioita ja tapoja analysoida käsitteitä järjestelmällisesti. Käsitteiden luonteen ja rajojen jäsentäminen auttaa tarkentamaan omaa ajattelua ja artikulaatiota.

Viiden opintopisteen kurssi pitää sisällään yhdeksän luentoa, jonkin verran luettavia tekstejä ja mahdollisesti pienimuotoisia tehtäviä (ilmoitetaan erikseen kurssilla). Kurssin päätteeksi kirjoitetaan essee, jossa sovelletaan kurssilla opittua kunkin omien opiskeluintressien puitteissa. Näin ollen kurssi soveltuu mainiosti muun muassa opinnäytetöiden kirjoittamisen yhteyteen.

Missä kulkevat mielen rajat? Siinä missä internalistit väittävät mielen toimintojen selittyvän yksinomaan aivotilojen tai päänsisäisten prosessien pohjalta, nostavat eksternalistit tasavertaisen tarkastelun kohteeksi myös yksilön ruumiinrajojen ulkopuolisia tekijöitä. Kurssilla perehdymme internalismi–eksternalismi-debatin viitoittamana mielen tilanteisuuteen (situatedness) ja mahdolliseen laajentuneisuuteen (extendedness). Selvitämme, miten ajattelu, tunteminen ja havaitseminen ovat riippuvaisia esiintymisympäristöistään ja pohdimme, voiko mieli levittäytyä mm. käyttämiimme välineisiin ja laitteisiin, kuten kännyköihin. Arvioimme myös, mitä käytännöllisiä ja moraalisia seurauksia mielen laajentumisella voi olla. Kurssi on kiinteä osa filosofisen ihmistutkimuksen perinnettä ja täydentää sitä ajankohtaisella otteella.

Ennakkotietona edellytetään logiikan peruskurssin hyväksyttyä suoritusta.
Logiikan peruskurssin (FILA170 Logiikka) suorittaminen onnistuu esim. 3. periodissa.