FILS3012 Käytännöllinen filosofia 2 (5 op)

Osaamistavoitteet: Opiskelija on harjaantunut filosofisten metodien käytössä, ja kykenee analysoimaan ja arvioimaan kriittisesti filosofisia kysymyksenasetteluja, teorioita ja käsitteitä.

Vuoden 2001 syyskuusta lähtien islamia koskevaa uutisointia ja julkista keskustelua ovat hallinneet erilaiset enemmän tai vähemmän väkivaltaiset poliittiset tapahtumat ja jännitteet sekä usein tendenssimäiset kysymyksenasettelut. Maailmanpoliittisesti näkyvimmäksi islamin ilmenemismuodoksi on noussut jyrkkä fundamentalismi, jonka äärimmäiset edustajat eivät ole kaihtaneet käyttää suoraa väkivaltaa keskeisenä politiikan välineenä. Alati kovaäänisemmät islam-kriitikot väittävät, että fundamentalistien toiminta on johdonmukaista seurausta islamin keskeisistä opinkappaleista, ja ettei islam oikeastaan edes ole uskonto vaan uskonnon muotoon verhoutunut teokraattinen ideologia. Toisaalta myös monet maltilliset ja reformistiset muslimi-intellektuellit korostavat, että Koraanin ja profeetan perimätietojen pohjalta hahmottuva käsitys ihanneyhteiskunnasta on erottamaton osa islamin hengellistä sisältöä. Tämän tunnustaminen on heidän mukaansa kuitenkin vain lähtökohta lähdemateriaalin tulkitsemiselle siinä reaalipoliittisessa tilanteessa, jossa modernit muslimit elävät.

Tällä kurssilla yritämme lähestyä kysymystä islamin ja politiikan suhteesta aatehistoriallisesta ja teoreettisesta näkökulmasta. Mitä klassisen kauden islamilaiset oppineet ajattelivat hengellisen auktoriteetin ja poliittisen vallan suhteesta? Miten sharīʿa suhtautuu demokraattisen päätöksenteon alaiseen lainsäädäntöön? Missä mielessä Saudi-Arabia tai Iran ovat islamilaisia valtioita? Millainen on jihādin käsitehistoria? Onko sukupuolten välinen tasa-arvo välttämättä ristiriidassa islamin kanssa?

Kurssin I-osassa perehdytään nykyaikaisen demokratian taustalla olevia teorioita alkuperäisiin klassikkoteksteihin nojautuen. Esillä ovat John Locke (teoria yksilöoikeuksista), Montesquieu (oikeusvaltioperiaate, vallan kolmijako-oppi) ja Tocqueville (demokratia). Kurssin II-osassa arvioidaan, miten nämä ideologiat toteutuvat USA:n nykyisessä oikeuslaitoksessa. Siitä näkökulmasta arvioidaan USA:n korkeimman oikeuden kesän 2022 päätöksiä, jotka liittyvät aborttiin ja aseenkanto-oikeuteen). Tavoitteena on, että opiskelija oppii hahmottamaan, miten klassiset filosofiset poliittiset teoriat soveltuvat nykypäivän polttavien kysymysten analyysiin. Tavoitteena ei ole esimerkiksi selvittää, onko abortti oikein tai väärin, vaan ymmärtää oikeuskäytännön demokraattisuuden mahdollisuuksia.

HUOM. Filosofian opintosuunnan tutkinto-ohjelmaopiskelijat ilmoittautuvat kurssille tällä FILS3012 koodilla.

Tämä Demokratian historia -kurssi on sama kurssi kuin etiikka-moduulin kurssi FILA5001 Etiikan historia, Demokratian historia.
Etiikka-moduulin suorittajat ja muut aiheesta kiinnostuneet opiskelijat ilmoittautuvat kurssille koodilla FILA5001.