YPPPER Yliopistopedagogiikan perusopinnot (25 op)

Yliopistopedagogiikan perusopinnoilla tarkoitetaan Jyväskylän yliopiston henkilökunnalle tarkoitettuja opintoja, joiden tavoitteena on antaa yliopistossa opetus- ja ohjaustyötä tekeville työntekijöille mahdollisuus syventää yliopisto-opetusta ja omaa yliopisto-opettajuuttaan koskevaa ymmärrystään ja auttaa siten kehittymään opettajan ja ohjaajan työssä. Opintojen tavoitteena on henkilökohtaisen, reflektiivisen ja tutkivan suhteen kehittäminen opettamiseen ja ohjaamiseen. Näin pyritään tukemaan yleisemminkin yliopisto-opetuksen kehittämistä. Opinnoissa hyödynnetään jo olemassa olevaa kokemusvarantoa, sen yhteistä jakamista ja käsitteellistä syventämistä.

Yliopistopedagogiikan perusopinnot koostuvat kahdesta moduulista: Yliopistopedagogiikka I (10 op) ja Yliopistopedagogiikka II (15 op). Rehtorin 10.12.2010 tekemän päätöksen mukaan 10 opintopisteen laajuiset yliopistopedagogiset opinnot tai niihin rinnastettavat opinnot ovat ne yliopistopedagogiset opinnot, jotka yliopiston johtosäännön mukaisesti edellytetään niiltä professorin, yliopistonlehtorin, yliopistotutkijan ja yliopistonopettajan tehtävään otettavilta henkilöiltä, joiden työsuhde alkaa 1.8.2012 tai sen jälkeen. Opintojen on oltava suoritettuina viimeistään kahden vuoden kuluttua työsuhteen aloittamisesta.

Yliopistopedagogiikan perusopinnot (25 op) tarjoavat myös mahdollisuuden hakea aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin, joiden pohjaksi edellytetään 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot.

KOULUTUKSEN TAVOITE JA TOIMINTAPERIAATTEET

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ja tunnistaa omia oppimiseen ja yliopisto-opetukseen liittyviä käsityksiään ja toimintatapojaan. Hän kykenee arvioimaan kriittisesti omaa toimintaansa opettajana ja sen yhteyttä opiskelijoiden opiskeluun ja oppimiseen. Opiskelija perehtyy myös oman laitoksensa/oppiaineensa opetukseen ja arvioi omaa opetustaan suhteessa laitoksensa/oppiaineensa opetukseen. Hän saa valmiuksia osallistua laitoksen opetuksen ja pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseen. Tavoitteiden toteuttamiseen pyritään kolmen toimintaperiaatteen kautta: omakohtaistuminen, tutkivuus ja dialogisuus.

Omakohtaistuminen
Toimintaperiaatteista keskeisin on ajatus oppimisen omakohtaistumisesta. Oppimis- ja tieto-opillisena taustana korostuu ajatus, että yliopisto-opettajana kehittyminen perustuu omaan työhön ja siitä saatujen kokemusten tutkimiseen. Näitä kokemuksia peilataan laajemmin toisten kokemuksiin sekä teoreettiseen kirjallisuuteen. Lähtökohtana on opiskelijan oma elämänhistoria, työn arki, omat työ- ja ajattelutavat. Niiden pohjalta tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Omakohtaisessa oppimisessa pyritään irti suorittavasta opiskeluasenteesta. Siinä pyritään vähentämään ulkoisen kontrollin tarvetta ja luottamaan opiskelijan omaan aikuiseen autonomisuuteen. Opiskelijalle tarjotaan paljon vastuuta omasta oppimisestaan. Näin opiskelija voi kehittää ’itsensä näköistä” toimintatapaa.

Tutkiva asenne
Tutkiva asenne kohdistuu samanaikaisesti sekä omiin kokemuksiin opettamisen ja oppimisen kentällä että tuon kentän teoreettisiin jäsennyksiin. Omakohtaisuuden periaate edellyttää, että teoria kietoutuu omaan toimintaan. Koulutuksessa kaikki jaettu kokemus ja teoreettinen tietous pyritään opiskelemaan oman ajattelun kautta. Kriittisessä ajattelussa rakentunut tietoinen näkemys auttaa irtaantumaan rutiineista ja avaa uusia mahdollisuuksia yliopisto-opettajan työhön. Yliopisto-opettajana kehittymisen kannalta tutkiminen kasvattaa tietoisuutta, joka suuntautuu toisaalta itseen, omiin toimintatapoihin, arvoihin, käsityksiin, ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan, sen koulutusinstituutioiden, arvojen ja tapojen luonteeseen. Tavoitteena on kasvava vapaus sokeista tottumuksista. Tietoisuus mahdollistaa perustellun toiminnan.

Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti oppimisryhmissä. Yliopisto-opetuksen erityispiirre on sen tiivis sidos tieteisiin ja tutkimukseen. Oppimisryhmät pyrkivät siksi työskentelemään hyvän tutkimusyhteisön tavoin, dialogisuuden ja kriittisen ajattelun kehittämiseksi.

Dialogisuus
Dialogisuudella tarkoitetaan avoimia, toisia kuuntelevia ja kunnioittavia ihmisten välisiä suhteita, joissa mahdollistuu yhdessä oppiminen, yhdessä ajatteleminen ja kokemusten jakaminen. Opintojen suunnittelun ja toteutuksen ytimenä on jokaisen henkilökohtaisen oppimisprosessin limittyminen yhteisölliseen opiskeluun. Erityisesti oppimisryhmien työskentelyssä dialogisuuden periaate on kantava voima. Oman kokemuksen ja ajattelun piiriä laajennetaan keskusteluissa toisten kokemuksista ja kirjallisuudesta saaduista teorioista. Tutkivuus toteutuu yhdessä toisten kanssa.
Omakohtaisuus, tutkivuus ja dialoginen yhteisöllisyys kuuluvat yhteen. Mikään niistä ei yksinään riitä koulutuksen tavoitteiden toteutumiseen. Nämä ovat koulutuksen toimintaperiaatteita, mutta samalla ne ovat myös koulutukselle tietoisesti asetettuja arvotavoitteita ja jokaisen opiskelijan oppimistavoitteita yliopisto-opettajana.

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa ja tunnistaa omia oppimiseen ja yliopisto-opetukseen liittyviä käsityksiään ja toimintatapojaan. Hän kykenee arvioimaan kriittisesti omaa toimintaansa opettajana ja sen yhteyttä opiskelijoiden opiskeluun ja oppimiseen. Opiskelija perehtyy myös oman laitoksensa/oppiaineensa opetukseen ja arvioi omaa opetustaan suhteessa laitoksensa/oppiaineensa opetukseen. Hän saa valmiuksia osallistua laitoksen opetuksen ja pedagogisen toimintakulttuurin kehittämiseen.