Yhteiskuntatieteiden ja filosofian maisteriohjelma

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee filosofian, politiikan, sosiologian tai yhteiskuntapolitiikan laaja-alaiset ja erityisosaamista edellyttävät, itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustan muodostavat käsitteet, menetelmät ja tiedot. Hän ymmärtää oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella tutkimuskohteitaan kriittisesti sekä etsiä, analysoida ja tuottaa uutta tietoa. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä osallistumaan uutta tietoa luovaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Itsenäisesti vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä hän kykenee johtamaan itseään, asioita ja muita sekä tarkastelemaan sosiaalisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista. Hänellä on monipuoliset vuorovaikutustaidot ja hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelijalla on perusvalmius filosofian tai sosiaalitieteiden tohtoriopintoihin pääaineenaan filosofia, politiikka, sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka.

Filosofian tutkimuskohteena on koko todellisuus. Filosofia selvittää muiden tieteiden ja eri elämänkäytäntöjen perustaa: olemassaoloa ja olemista, hyvyyttä ja hyvää elämää, tietämistä, toimintaa ja tuntemista, merkityksen muodostumista, aineellisuutta, ajallisuutta ja tilallisuutta sekä minuuden, kokemuksen ja kehollisuuden rakenteita. Opiskelija perehtyy opintojensa aikana keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja tutkimusperinteisin, erilaisiin argumentaation ja kritiikin muotoihin sekä filosofian tärkeimpiin nykysuuntauksiin. Filosofian aineenopettajaksi opiskelevat suorittavat maisteriopintojensa aikana määrätyt pedagogiset opinnot.

Politiikan (valtio-opin) opintosuunta tarjoaa opiskelijalle perustiedot suomalaisista eurooppalaisista sekä kansainvälisistä poliittisista järjestelmistä, parlamentaarisista menettelytavoista ja niiden historiasta, poliittisesta ajattelusta, aatteista ja puolueista, politiikan kielestä, retoriikasta sekä poliittisen toiminnan luonteesta ja ilmenemismuodoista. Opintosuunta antaa opiskelijalle valmiuden poliittisten instituutioiden ja käytäntöjen, ilmiöiden ja poliittisen ajattelun syvälliseen ymmärtämiseen sekä tarjoaa teoreettisia välineitä niiden analysoimiseen.

Sosiologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii sosiaalista vuorovaikutusta, yhteisöjä ja organisaatioita sekä kokonaisia yhteiskuntia ja maailmanjärjestelmiä. Opiskelija perehtyy sosiologian keskeisiin suuntauksiin ja saa teoreettiset ja metodiset valmiudet monimutkaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden empiiriseen tutkimiseen. Jyväskylän sosiologian opetuksessa painottuvat kansalaisyhteiskunnan sekä sosiaalisten liikkeiden ja aktivismin tutkimus, työn, talouden ja kulutuksen sosiologia, ympäristösosiologia sekä ikäkausien ja elämänkulun tutkimus.

Yhteiskuntapolitiikka on soveltava yhteiskuntatiede, joka etsii keinoja edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia. Se tutkii ja tulkitsee yhteiskunnallisen hallinnan mekanismeja paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutkimus kohdentuu sosiaalipolitiikkaan, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon sekä kulttuuriin, talouteen ja ympäristöön liittyviin ongelmiin. Opiskelija perehtyy yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen klassikoihin ja nykytutkimukseen, oppii soveltamaan alan erikoistietoa ja saa metodiset ja teoreettiset valmiudet yhteiskuntapoliittisten kysymysten ymmärtämiseen ja analyysiin.

Tutkinto-ohjelman maisteriopinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee alansa laaja-alaiset ja erityisosaamista edellyttävät, itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustan muodostavat käsitteet, menetelmät ja tiedot. Hän ymmärtää oppialalleen tyypillisen tavan tarkastella tutkimuskohteitaan kriittisesti sekä etsiä, analysoida ja tuottaa uutta tietoa. Maisteriopinnoissa omaksuttujen taitojen avulla hän kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä osallistumaan uutta tietoa luovaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa. Itsenäisesti vaativissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä hän kykenee johtamaan itseään, asioita ja muita sekä tarkastelemaan sosiaalisia ilmiöitä uutta tietoa ja uusia ratkaisuja tuottavista näkökulmista. Hänellä on monipuoliset vuorovaikutustaidot ja hän osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti. Hän kehittää itsenäisesti omaa asiantuntijuuttaan. Opiskelijalla on perusvalmius opintosuuntansa tohtoriopintoihin