FILS3031 Tekstiseminaari 1 (5 op)

Luennoilla syvennytään tunnustuksen (engl. recognition, saks. Anerkennung) käsitteeseen, joka on noussut muutamassa vuosikymmenessä yhdeksi kriittisen yhteiskuntateorian keskeisimmistä teemoista. Lähtökohtana tunnustuksen politiikassa on, että ihmisillä on syvä tarve tulla hyväksytyksi ja tunnustetuksi. Tarvitsemme tunnustusta pystyäksemme elämään elämisen arvoista elämää ja saavuttaaksemme riittävän vakaan identiteetin. Koemme tarpeelliseksi, että meidät hyväksytään sellaisten identiteettiryhmien edustajina, jotka voimme itse hyväksyä.

Tunnustuksen filosofian juuret johdetaan usein Hegeliin, jonka kirjoituksissa yhdistyvät kaksi nykykeskusteluillekin keskeistä ajatusta: (1) Ensinnäkin tunnustuksella tarkoitetaan persoonien välisiä positiivisia asenteita, joilla on koko persoonuutta rakentava ja ylläpitävä merkitys. (2) Toiseksi tunnus on myös poliittinen käsite, sillä yksilöiden ja ryhmien poliittiset kamppailut voidaan tulkita kamppailuiksi tunnustuksesta. Erityisesti ansaitun tunnustuksen kieltämisen katsotaan motivoivan poliittisia liikkeitä ja yhteiskunnallisia muutospyrkimyksiä. Tunnustuksen käsite on siis sekä yksilöpsykologiaan ja identiteettiin liittyvä konstitutiivinen käsite että poliittinen käsite.

Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija tunnustuksen filosofiaan lähtien liikkeelle Hegelin aikaisista teksteistä ja päätyen nykykeskusteluun. Kurssin aikana käsitellään valikoitujen klassikkotekstien kautta tunnustuksen historiaa, nykyklassikoita sekä tunnustussuhdeteorian uusia sovelluksia ja haasteita, kuten esimerkiksi demokratian teoriaa, sosiaalista ontologiaa ja sukupuolen tunnustusta.

Kurssi johdattaa luentojen ja tekstiseminaarin muodossa 1900-luvun filosofiseen hermeneutiikkaan, jonka juuret ovat varhaisemmassa hermeneuttisen tulkintateorian perinteessä ja erityisesti Martin Heideggerin (1889–1976) filosofiassa. Filosofisen hermeneutiikan muita avainhahmoja ovat Heideggerin oppilas Hans-Georg Gadamer (1900–2002) ja Paul Ricœur (1913–2005). Avaintekstien kautta kurssi hahmottelee hermeneuttisen filosofian näkemyksiä ajattelun kielellisyydestä, tulkinnallisuudesta, kontekstisidonnaisuudesta ja historiallisuudesta. Lisäksi kurssi esittelee hermeneutiikan myöhempää vaikutusta Karl-Otto Apelin ja Jürgen Habermasin diskurssietiikassa, Michel Foucault'n arkeologisessa ja genealogisessa diskurssianalyysissä, käsitehistorian tutkimusperinteessä (et. Reinhart Koselleck), Jacques Derridan dekonstruktiossa ja feministisessä filosofiassa (Luce Irigaray, Judith Butler).