[edellinen] [sisällys] [seuraava]

Tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen pääaineopinnot

Syksy

TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä (3 op)

Luennoitsijat: Pertti Saariluoma (pertti.saariluoma@jyu.fi), Johanna Silvennoinen (johanna.silvennoinen@jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla käydään läpi tapoja, joilla ihminen voidaan huomioida tietojärjestelmiä ja muita teknologioita suunniteltaessa. Kurssin luennoilla käsitellään mm.
ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologisia näkökulmia
heuristiikat ja käytettävyystestaus
visuaalista käyttöliittymäsuunnittelua
käyttöliittymäsuunnittelun merkitystä turvallisuuskriittisissä kohteissa
käyttäjälähtöistä teollisuuden tuotekehitystä
ihmisen ja tietojärjestelmän suhteiden ongelmia
Kirjallisuus: Pertti Saariluoma, Tuomo Kujala, Sari Kuuva, Tiina Kymäläinen, Jaana Leikas, Lassi A. Liikkainen, Antti Oulasvirta: Ihminen ja teknologia: Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu
Suoritustavat Tentti sekä kirjallinen harjoitustyö.
Osaamistavoitteet: Kurssin jälkeen opiskelijalla on ymmärrys siitä, että tietojärjestelmien ja muiden teknologioiden suunnittelussa ihminen voidaan ja tulee ottaa monin eri tavoin huomioon. Ihmisen huomioiminen kehitysprosessissa ei ole aina yksiselitteistä, ja hyvän, käytettävän ja miellyttävän teknologian suunnittelu vaatii laajaa osaamista. Kurssi ei anna opiskelijalle kaikenkattavaa ihmislähtöisen suunnittelun osaamista, mutta kurssin tietojen avulla opiskelija tiedostaa teknologian ihmislähtöiseen suunnitteluun liittyvät haasteet ja mahdollisuudet. Kurssin jälkeen opiskelijalla on käsitteelliset välineet hahmottaa tietojärjestelmien kehittämisprosessi käyttäjän, käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen näkökulmasta.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148464

TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet (3 op)

Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla käydään läpi peruskäsitteitä, tietojärjestelmien kehittämisen lähtökohtia, tehtäviä ja vaiheita sekä projektinhallinnan perusteita. Kurssilla tutustutaan myös menetelmien (kuvaustekniikoiden) hyödyntämiseen järjestelmän määrittelyssä ja suunnittelussa. Järjestelmän mallintamista harjoitellaan pienimuotoisen harjoitustyön avulla.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle yleiskäsitys siitä, miksi tietojärjestelmän kehittämiseen yleensä ryhdytään ja mitä vaihtoehtoisia tapoja tietojärjestelmien kehittämiseksi on tarjolla. Lisäksi tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija hahmottaa tietojärjestelmien kehittämisprosessin kokonaisuudessaan, ymmärtää prosessin eri tehtävien merkityksen, ymmärtää projektinhallinnan ja menetelmien käytön perusteet ja osaa soveltaa muutamaa yksinkertaista kuvaustekniikkaa järjestelmän määrittelyssä ja suunnittelussa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148530

TJTA114 Tietohallinnon perusteet (3 op)

Luennoitsija: Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle perustason näkemys tietohallinnon tehtävistä ja vastuualueista organisaatiossa. Kurssin aikana tietohallintoa tarkastellaan sekä operatiivisesta että johtamisen näkökulmasta. Luentoaiheet ovat: johdatus tietohallintoon, tietohallinnon rooli ja tehtävät, organisaation tiedonhallinta, järjestelmätyypit, IT-strategia ja kokonaissuunnittelu, tietohallinnon työkalupakki, IT-projektit, järjestelmien hankinta ja käyttöönotto, järjestelmien ylläpito, tietoturva ja jatkuvuuden hallinta, tietohallinnon ulkoistaminen (vierailuluento). Aihealueita tarkastellaan sekä teoreettisesti että käytännön esimerkkien avulla.
Luennot perustuvat kirjaan Turban & Volonino (2010) Information technology for management: transforming organizations in the digital economy (löytyy JY-pääkirjastosta, kurssikirjat)
Luentokalvot tulevat Optimaan luentojen jälkeen.
Kirjallisuus: Luentokalvot
Lukupaketti
Kirja: Turban & Volonino (2010) Information technology for management: transforming organizations in the digital economy, 7th edition, Wiley, ISBN 978-0-470-40032-6
Esitiedot: Ei ole.
Suoritustavat Harjoitustyöstä ja tentistä läpi pääseminen, vierailuluennolle osallistuminen.
Osaamistavoitteet: saa käsityksen tietohallinnon kehityksestä ja historiasta
ymmärtää, mitä tarkoittaa organisaation tiedonhallinta
ymmärtää tietohallinnon roolin, vastuualueet ja tehtävät organisaatioissa
tuntee eri järjestelmätyypit ja ymmärtää ohjelmistolisenssin, itse kehitettyjen järjestelmien ja sovellusvuokrauksen hyödyt ja haitat tietohallinnon näkökulmasta, sekä niiden asettamat vaatimukset tietohallinnolle
ymmärtää IT-strategian ja kokonaissuunnittelun merkityksen yrityksessä ja saa yleiskuvan tietohallintoa ohjaavista standardeista ja malleista
saa käsityksen tietohallinta tukevista käytännön työkaluista
saa käsityksen perusmenetelmistä, joilla IT-investointien hyötyjä voidaan arvioida
ymmärtää IT-projektien, järjestelmähankinnan ja käyttöönoton perusmallit
saa peruskäsityksen järjestelmien ylläpidosta, tietoturvasta ja jatkuvuuden hallinnasta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148531

TJTA301 Kandidaattiseminaari (3 op)

Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on tutustuttaa opiskelija alan tieteellisen tiedon lähteisiin ja lähteiden käyttöön, tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin.
Kirjallisuus: - Hirsjärvi, P., Remes, P. & Sajavaara, R. (1997 tai uudempi) Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. - Heinisuo, R. & Ekholm, K. (1997) Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylän yliopiston kirjasto. Julkaisuja n:o 40. - Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010) Raportointiohje. Tietojärjestelmätieteen ohjemoniste.
Esitiedot: Äidinkielen pakolliset kieliopinnot, perus- ja aineopintojen pakolliset opintojaksot tutkielman aihealueelta.
Suoritustavat Luennoille osallistuminen sekä luennoilla annettujen harjoitustehtävien suorittaminen ovat pakollisia kaikille osallistujille.
Osaamistavoitteet: Hallitsee tiedonhankinnan tietojärjestelmätieteen tutkielmia varten, tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja viittaamisen perusteet. Osaa arvioida tehtyjen tutkimusten laatua keskeisten arviointikriteerien perusteella.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148423

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,
040-805 3094, Ag D521.2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148404

TJTA311 Projektin hallinta (3 op)

Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
Sisältö: Projekti, projektin johtaminen, projektisuunnitelma, projektin onnistuminen, projektipäällikön ja ohjausryhmän tehtävät ja vastuut
Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
Esitiedot: Ei esitietovaatimuksia.
Suoritustavat Tentti ja harjoitustyö
Osaamistavoitteet: Opiskelija ymmärtää kurssin jälkeen: 1. projektimuotoisen työskentelyn 2. projektiorganisaation eri osapuolten roolit ja tehtävät 3. projektin elinkaaren vaiheet. Pystyy soveltamaan tietojaan toimiessaan projektiryhmän jäsenenä.
Kurssin kotisivu: http://projekti.it.jyu.fi/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148457

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
Sisältö: projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.
Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.
Esitiedot: Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä TJTA311 Projektin hallinta
Suoritustavat aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
itsearviointi
hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
Osaamistavoitteet: osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
osaa arvioida projektin henkilöstöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmä-projektin onnistumista (C1,4)
osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)
Kurssin kotisivu: http://projekti.it.jyu.fi/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148537

TJTS490 Syventävä harjoittelu (1-6 op)

Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
Sisältö: Opiskelijat suorittavat toimeksiantajan pienen kehitystehtävän, johon liittyy myös tutkimuksellinen intressi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148586

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148403

TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät (2 op)

Luennoitsija: Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi)
Sisältö: Kaikille suuntautumisvaihtoehdoille yhteisen TJTS504 opintojakson tavoitteena on antaa sekä yleisiä tutkimukseen että erityisesti tutkimusmentelmiin liittyviä valmiuksia pro gradu-tutkielman tekemiseen. Opintojaksoon sisältyy 14 tuntia luentoja ja enintään 2X6 tuntia seminaareja, joissa käsitellään tutkimusprosessia ja tutustutaan tietojenkäsittelyn tutkimussuuntiin, tutkimustyyppeihin, tutkimusmenetelmiin, tutkimussuunnitelman ja tutkimusraportin tekemiseen sekä tieteelliseen kommunikointiin. Seminaariosuudessa opiskelijat arvioivat ryhmissä hyväksyttyjä pro gradu -tutkielmia. Tämän opintojakson aikana/jälkeen opiskelijoiden tulee hakeutua oman suuntautumisvaihtoehdon järjestämälle opintojaksolle TJTS505.
Kirjallisuus: Kurssikirja: Järvinen,P.& Järvinen,A.2004 (huom! ei vanhempi painos). Tutkimustyön metodeista. Tampere:Opinpaja Oy.
Muuta kirjallisuutta: Hirsjärvi,P.,Remes,P.& Sajavaara,R. 2010. Tutki ja kirjoita. Helsinki:Kirjayhtymä Oy. Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Alasuutari, P. 1999. Laadullinen tutkimus. Tampere:Vastapaino. Metsämuuronen, J. 2005. Kokeellisen tutkimuksen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Sekä kurssikirjan että muiden yllä mainittujen kirjojen lähdeluetteloista löytyy runsaasti viitteitä muuhun menetelmäkirjallisuuteen.
Esitiedot: Suositeltava joko kandiseminaari ja kanditutkielma tai näyttö kandiseminaaria vastaavasta osaamisesta (esim. aikaisempi kirjallisuuteen perustuva tutkielma).
Suoritustavat 1) Tentti ja
2a) Sovitun hyväksytyn gradun arviointi ryhmässä kirjallisesti ja suullisesti seminaari-istunnoissa (1 arviointi/opiskelijaryhmä, läsnä 3 istuntokertaa)
tai
2b) Sovitun hyväksytyn gradun arviointi yksin kirjallisesti.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
- tietää tutkimusprojektin sisältävän eri vaiheita ja tehtäviä (B1)
- tietää erilaisten tutkimusmenetelmien olemassaolosta ja niiden ominaisuuksista (A1)
- osaa tulkita ja valita oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä (B1)
- ymmärtää erilaisia tiedonkeruutapoja ja niiden ominaisuuksia (B1)
- tietää, että on olemassa erilaisia tietojen analysointitapoja (B1)
- tietää yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytäntöjä (B4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148465

TJTS557 IS2: Global Knowledge Management (2-5 op)

Luennoitsija: Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148557

TJTS566 Digital Service Innovation and Design (5 op)

Luennoitsija: Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen@jyu.fi)
Sisältö: This course focuses on digital service research, more specifically on innovation and design of digital services. We start by looking at the nature of the field as shown by academic journals, conferences, researchers and institutions. This is then followed by a critical examination and evaluation of contemporary service research on a variety of topics.
The idea is to give you a broad understanding of the digital service innovation and design field as a whole.
Goals of the Course
The academic goal of the course is to prepare students for doing research in the area of digital service innovation and design. A basic grounding in the concepts underlying research in the discipline is essential if students are to succeed in completing the graduate program.
This course is designed to introduce students to digital service research. Students need to understand the nature of service research as a discipline and current research issues and themes. A number of current research areas will be identified and representative papers examined.
The course will also apply the theoretical concepts in practice in order familiarize the students with the practical problems of digital service innovation and design.
Kirjallisuus: Bitner, M.J., A.L. Ostrom, and F.N. Morgan (2008). “Service Blueprinting: A Practical Technique for Service Innovation.” California Management Review 50(3): 66-94.
Mathiassen, L. and C. Sørensen (2008). "Towards a Theory of Organizational Information Services." Journal of Information Technology 23(4): 313-329.
Michel, S., S. W. Brown, et al. (2008). "Service-logic innovations: How to innovate customers, not products." California Management Review 50(3): 49-65.
Peffers, K., C. Gengler, et al. (2003). "Extending Critical Success Factors Methodology to Facilitate Broadly Participative Information Systems Planning." Journal of Management Information Systems 20(1): 51-85.
Rochet, J.-C. and J. Tirole (2003). "Platform Competition in Two-Sided Markets." Journal of the European Economic Association 1(4): 990-1029.
Scheuing, E. E. and E. M. Johnson (1989). "A proposed model for new service development." Journal of Services marketing 3(2): 25-34.
Tuunainen, V. and T. Tuunanen (2011). IISIn - A model for analyzing ICT Intensive Service Innovations in n-sided Markets. the 44th Hawaii International Conference on System Sciences (HICSS), Kauai, Hawaii, IEEE.
Tuunainen, V. K., T. Tuunanen, et al. (2011). Mobile Service Platforms: Comparing Nokia OVI and Apple App Store with the IISIn Model. Tenth International Conference on Mobile Business (ICMB),, Como, IEEE.
Tuunanen, T., A. Bask, and H. Merisalo-Rantanen (2012). "Typology for Modular Service Design: Review of Literature", under review.
Tuunanen, T. and H. Cassab (2011). "Service Process Modularization: Reuse Versus Variation in Service Extensions." Journal of Service Research 14(3): 340-354.
Tuunanen, T. and H. Govindji (2011). Utilization of Flow Concept for Digital Service Requirements Prioritization. Proceedings of SIGSVC Workshop . Sprouts: Working Papers on Information Systems, Shanghai, AIS.
Tuunanen, T., M. Myers, et al. (2010). "A Conceptual Framework for Consumer Information Systems Development." Pacific Asia Journal of the Association for Information Systems 2(1): 47-66.
Tuunanen, T. and K. Peffers (2012). "Targetted Service Co-Design", under review.
Vargo, S. L. and R. F. Lusch (2004). "Evolving to a New Dominant Logic for Marketing." Journal of Marketing 68(January 2004): 1-17.
Williams, K., S. Chatterjee, et al. (2008). "Design of emerging digital services: a taxonomy." European Journal of Information Systems 17(5): 505-517.
Esitiedot: Prerequisite: this course assumes that you have completed your bachelor’s studies and you are currently doing your master’s or doctoral studies.
Suoritustavat Assessment Methods and Criteria:
Class Preparation & Participation:
Class Quizzes 15 prosenttia
Exercises:
Group project Deliverable & 20 prosenttia
Presentation
Individual Assignment 15 prosenttia
Final Exam 50 prosenttia
Note 1: Please note that you need to have a passing mark for the group assignment, the individual assignment and the final exam. Otherwise, the student will fail the course.
Note 2: If student cannot participate to the class or join a group for the group project work, he or she may compensate 15 prosenttia of the total grade by doing an additional individual assignment. This additional assignment must be delivered by the original deadline of the individual assignment.
Note 3: If the student is late on submitting the assignment(s), individual or group, the student will fail that particular assessment of the course. Please see the above note 1 for requirements for passing the course.
Assessment detail
Class Preparation & Participation (15 prosenttia)
You are required to participate weekly quizzes for the readings material. The questions will test if you have read the readings material and the tests are done with an “open book” manner, i.e. you are able to read your hard copies of the articles while the test. The quiz will assess whether you are able to apply the readings material in a different research context. Therefore, it is not necessary to learn the material by heart. Moreover, you should focus on understanding the content. This mainly addresses learning outcomes 1 and 2.
Group Assignment (20 prosenttia)
Group assignment consists of a project work that carries through the course. The group work will be done in teams of 3 to 4 people. The group assignment consists of a series of group work labs. The labs will assist the students to apply conceptual digital service development and design models and methods in practice. Furthermore, the students will produce a digital service specification and a project plan for development. Finally, the groups will present a business plan to potential venture capital investors. The written final report of the group should not exceed 4,000 words. It is compulsory for the all the team members to be present in the final presentation of the group assignment. This mainly addresses learning outcomes 3, 4, and 5.
The written part of the group assignment will consist of:
- Service description
- Business model / Ecosystem description
- Architecture description
- Service development plan
- Service blueprint specification
- Value proposition statement
Individual Assignment (15 prosenttia)
The purpose of the assignments is to summarize a topic, which has been covered in class. The summary should not exceed 2,500 words. Your essay should show ability to search for relevant papers and an in-depth knowledge of, say, five to ten papers beyond those provided by the course instructor. The summary should integrate these findings to determine the progress that has been made and the specific questions, which could drive future research. Please note that the above are maximum lengths - students are encouraged to focus their work and to exclude material that does not materially assist the flow of the argument. This mainly addresses learning outcomes 1 and 2.
Possible topics for individual assignment, but not limited to:
- Digital Service Business Models
- Digital Service Modularization and Architecture
- Digital Service Design and Development
- Digital Service Value Co-Creation.
Osaamistavoitteet: 1. Will have good knowledge and understanding of research in the area of digital service innovation, co-creation, development, and design;
2. Can acquire knowledge and read critically relevant research articles in some of the leading academic journals and conference proceedings;
3. Can apply conceptual digital service development and design models and methods in practice;
4. Can produce a digital service specification and a project plan for development.
5. Can verbally present a business plan to a potential venture capital investor;
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148390

TJTS568 Global Information Systems (5 op)

Luennoitsija: Jan Pawlowski (jan.pawlowski@jyu.fi)
Sisältö: Developing, implementing, and adopting information systems cannot be limited to a single organization or country. Information Systems have to be designed to work in and for globally distributed organizations. This leads to new requirements regarding management and development competencies, for all, IT managers, developers, and users.
This course gives an introduction to development methodologies as well as hands-on experiences to develop information systems for the global context. Students will be able to plan, design, and implement systems for international use.
Kirjallisuus: The course provides all materials during the term - the books listed are helpful but not mandatory for the course.
Additionally, for every lecture, recent articles will be provided as a preparation for the lecture.
Books:
Sangwan, R., Bass, M., Mullick, N., Paulish, D.J., Kazmeier, J.: Global Software Development Handbook, Auerback Publications, 2006. ISBN: ISBN:0849393841
This book provides a guideline for GSD / Global Information Systems. It structures the IS lifecycle. However, the contents have to be critically analysed.
Karolak, D.W.: Global Software Development: Managing Virtual Teams and Environments (Practitioners)- ISBN-10: 0818687010
This book provides specifically advice on virtual teams, one of the main challenges in GSD.
Avgerou, C.: Information Systems and Global Diversity, Oxford University Press, Oxford, 2002. ISBN-10: 0199240779
This book looks at more theoretical aspects - recommended for those who would like to gain deeper insights in the topic.
Osaamistavoitteet: After this course, students will be able to...
* Analyse and evaluate management and development problems in globally distributed organizations
* Decide whether an information system should be build in an international environment
* To identify differences in culture in general, in management and communication
* To design and develop systems to be used in a international context
* To evaluate systems’ adaptation and adoption
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148462

TJTS572 Management of International Software Business (5 op)

Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
Sisältö: The course introduces the students to the field of international software business. The course combines relevant theories to everyday practices in software business. The thematic entities of the course are: Basics of software business, software industry in Finland, cloud computing and business in cloud, business and revenue models of software firms, networks in software business, establishment, growth and internationalization of software firms.
Content of the course:
1. Introduction to software business
Characteristics of software
Software industry and its importance
Different types of software firms
Cloud computing and business in cloud
2. Revenue models in software business
Software licensing
Software renting
Pay-per-use
Freemium
Open-source software
Software pricing
3. Business models in software business
4. Establishment and growth of software business
What is needed to start a software business?
Competitive strategy in software business
Social and business networks in software business
Value networks in software business
Opportunity recognition
5. Internationalization of software firms
Foreign entry modes
Internationalization pathways
Foreign market selection of software firms
Networks and internationalization
Impact of cultural differences in internationalization of software firms
Kirjallisuus: a. course handouts
b. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2011). Developing cloud business models: A case study on cloud gaming, IEEE Software, 28 (4), 42-47.
c. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2011). Value Networks in Cloud Computing, Journal of Business Strategy, 32 (6), 40-49.
d. Ojala, A. & Tyrväinen, P. (2007). Market Entry and Priority of Small and Medium-Sized Enterprises in the Software Industry: An Empirical Analysis of Cultural Distance, Geographical Distance, and Market Size. Journal of International Marketing, 15 (3), 123-149.
e. Ojala, A. (2009). Internationalization of knowledge-intensive SMEs: The role of network relationships in the entry to a psychically distant market. International Business Review, 18 (1), 50-59.
f. Lehmann, S. & Buxmann, P. (2009). Pricing Strategies of Software Vendors. Business & Information System Engineering 1 (6), 452-462.
g. + topical articles related to the software business
Suoritustavat Attendance in all the lectures is highly recommended, team assigmnet, exam, classroom assigments
Osaamistavoitteet: - describe software industry and its importance
- describe, compare, analyze and apply relevant business and revenue models
- describe, compare, analyze and report factors affecting establishment, growth, and internationalization of software firms
- be aware of importance of network relationships in the software business
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148424

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1-15 op)

Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148389

TJTSD40 Digitaalinen media 1 (5 op)

Luennoitsija: Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi)
Sisältö: Kts. http://users.jyu.fi/~pttyrvai/course/TJTSD40/Kurssikuvaus/kurssikuvaus.html Digitaalinen media 1 on 6 opintopisteen laajuinen syventävä kurssi tietojärjestelmätieteen ja tietojenkäsittelytieteen opiskelijoille. Kurssi antaa yleiskuvan digitaalisesta mediasta. Kurssin tavoitteena on antaa perusvalmiudet digitaalisen median maisteriopintojen suorittamiseen käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin keskeiset teemat ovat: * digitaalinen konvergenssi ja multimedia, * inhimillinen ja tietokoneavusteinen kommunikointi, * kommunikaation lajityypit (genre-teoria), * ihmisten ja tietokoneiden kyky ja tapa käsitellä tekstimuotoisen tiedon semantiikaa, * tiedon hankinta ja tekstitiedonhaku, * XML ja rakenteiset dokumenttit, * organisaatioiden informaation käsittely ja yhteisölliset sovellukset.
Kirjallisuus: Luentokalvot ja artikkeleita, jateaan Optiman kautta.
Esitiedot: Kurssin esitietoina oletetaan opiskelijan suorittaneen tiedekunnan kandidaattitason pääaineopinnot tai hallitsevan muuten vastaavat tiedot.
Suoritustavat Kurssi suoritetaan tentillä ja harjoitustyöllä. Harjoitustyön suorittaminen tuo pisteitä tenttiin.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle ymmärrys digitaalisen median lähtökohdista, rajoituksista ja mahdollisuuksista käymällä läpi alan perusteita ja peruskäsitteistöä. Kurssin Digitaalinen media 1 suorittanut opiskelija
ymmärtää digitaalisen konvergenssin syyt, lainalaisuudet (ICT-luonnonlait) ja konvergenssin seuraukset ICT-toimintaan,
ymmärtää tietokoneen soveltuvuuden ja rajoitukset luonnollisen kielen käsittelyssä (NLP) ja ihmisten välisen kommunikaation tukemisessa,
tunnistaa digitaalisen viestinnän rooleja organisaatioissa ja yhteiskunnassa ja tuntee lajityyppiteorian käsitteistön niiden analysointiin,
ymmärtää metatietojen ja ontologioiden käyttötapoja tietämyksen, sisältöjen semantiikan ja multimedian käsittelyyn,
osaa luokitella digitaalisten sisältöjen käsittelyn standardeja ja vertailla standardointiprosesseja,
osaa vertailla XML-merkkauksen, NLP:n soveltuvuutta digitaalisten sisältöjen käsittelysovelluksiin,
ymmärtää tiedon hankinnan ja tiedonhaun ongelmien syyt ja yleisimmät ratkaisutavat sekä Internet-hakukoneoptimoinnin yleisen kehityksen,
tunnistaa sisällön web-julkaisun aineettomiin oikeuksiin liittyvät ongelmakohdat sekä pikaviestintäteknologioiden ja sosiaalisen median sovellusten hyötyjä ja ongelmia, ja
osaa raportoida jonkin digitaalisen median ilmiön ryhmätyönä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148456

TJTSD62 Sosiaalinen media: teoria ja käytäntö (5 op)

Luennoitsija: Nan Zhang (nan.x.zhang@jyu.fi)
Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan sosiaalinen media -ilmiötä, sen lähikäsitteitä sekä verkkoviestinnän teorioita. Kurssin tavoitteena on tarjota opiskelijoille työkaluja sosiaalisen median tarkasteluun niin akateemisessa kuin soveltavassa kontekstissa. Kurssin näkökulmien perusta on viestintätieteissä, mutta tarkastelu laajenee laajenevat poikkitieteelliseksi kokonaisuudeksi, jossa näkökulmat vaihtelevat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen viestinnän tarkastelusta erilaisten välineiden ja palveluiden suunnitteluun sekä niiden hyödyntämiseen organisaation viestinnässä.
Käsiteltävinä teemoina mm.:
Sosiaalinen media -käsite ja -ilmiö: Arkikielestä akateemiseen tarkasteluun
Teknologiavälitteinen viestintä: Teoriaa ja tarkastelumalleja
Viestintäkanavat: Viestintäkanavien tarkastelumalleja
Sosiaalisten palvelujen typologioita: Itseilmaisu, yhteisöllisyys ja verkostot
Viestijänä verkossa: Vuorovaikutuksen dynamiikka, itsestäkertominen, työ- ja vapaa-ajan roolit
Sosiaaliset sovellukset organisaatiossa: Teoreettinen näkökulma ICT:n omaksumiseen
Organisaatio verkossa: Näkökulmia sosiaalisen median strategioihin
Meemiteoria ja viraalimarkkinointi: Viestin tarttuuvuuden analysointi ja edistäminen
Yleisön osallistaminen: Osallistumisen epätasapaino, crowdsourcing, häiriköinnin ennakointi
Suorituksesta
Kurssin opetus koostuu luento- sekä ryhmätyöosuudesta.
Luentoja on 10 x 2h ja niillä esitetty materiaali jaetaan sähköisessä muodossa luentojen jälkeen. Luentojakson aikana opiskelijat suorittavat yksilötehtäviä, jotka pohjustavat ryhmätyöosuutta.
Luento-osuuden jälkeen opiskelijat tuottavat ryhmissä kurssin teemoja peilaavan kirjallisen lopputyön. Osana ryhmätyöskentelyä opiskelijat osallistuvat ryhmäkohtaiseen ohjaukseen.
Usein kysyttyä:
"En pääse tietylle luentokerralle, mitä teen?"
- Lähtökohtana on luennoille osallistuminen, mutta satunnainen poissaolo luentokerralta ei vaadi etukäteislupaa. Luentojen kalvot jaetaan sähköisesti luentokerran jälkeen, perehdy niihin ja suositeltuihin lukupaketteihin. Hyödynnä ryhmäkeskusteluja sekä tarjolla olevaa ryhmäohjausta.
"Voiko kurssin suorittaa kokonaan etänä?"
- Valitettavasti ei. Luennoille ja ohjauksiin osallistuminen on hyvin suositeltavaa.
"Saanko suorittaa lopputehtävän yksin?"
- Lopputehtävät ovat tarkoitettu suoritettavaksi ensisijaisesti n. 3 hengen ryhmissä vertaiskeskustelujen ja -palautteen vuoksi. Suoritustapaa voidaan säätää erityistilanteissa, tule juttusille luennon jälkeen.
"Käsitelläänkö luennoilla asiaa X?"
- Toiveita teemoista otetaan mielellään vastaan: Lähetä opettajalle sähköpostia tai tule juttusille luennon jälkeen.
Kirjallisuus: Luennoilla ja seminaareissa jaettava materiaali. Itsenäinen tiedonhaku.
Suoritustavat Osallistuminen luennoille ja ohjaukseen, yksilö ja ryhmätöiden suorittaminen.
Tehtävien sisällöt ja muodot täsmentyvät kurssin alkessa. Yksilötehtävät voivat olla esimerkiksi: mm. artikkeleihin liittyviä monivalintatehtäviä. Ryhmätehtävät voivat sisältää mm. ryhmäkeskusteluja ja yhdessä työstetyn esseen tai raportin.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa:
tarkastella analyyttisesti sosiaalista mediaa ilmiönä ja käsitteistönä
esitellä keskeisiä teknologiavälitteisen viestinnän teorioita
tarkastella ja mallintaa teknologiavälitteistä viestintää
arvioida teknologioiden tarjoamaa tukea vuorovaikutukselle eri konteksteissa
arvioida sosiaalisen median välineitä ja palveluja niiden mahdollistaman viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta
vertailla viestinnän ja tietojärjestelmätieteen keskeisiä kiinnostuksen kohteita ja ilmiöitä verkkoviestinnän kontekstissa
Kurssin kotisivu: http://bit.ly/tjtsd62-2012
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148555

TJTSD67 XML-pohjainen viestintä tietoverkoissa (5 op)

Luennoitsija: Airi Salminen (airi.salminen@jyu.fi)
Sisältö: XML-standardointi, XML-kieliperhe, XML:n käytön edut ja haasteet, XML dokumenttien hallinnassa, XML erikoisdatan esitysmuotona, XML metatiedon esitystapana, XML sovellusten välisessä kommunikoinnissa, XML-tietovarantojen hallinta.
Kirjallisuus: Kurssikirja: Airi Salminen & Frank Tompa (2011). Communicating with XML. New York Dordrecht Heidelberg London: Springer. Sähköinen kirja on saatavana SpringerLinkistä.
Esitiedot: Opiskelija on saavuttanut kurssien TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (tai TJTA227 "Johdatus XML-kieleen"), TJTSD40 "Digitaalinen media 1" ja ITKA204 "Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet" osaamistavoitteet. Mikäli opiskelijalla ei ole suoritusmerkintää kurssista TJTA228 eikä kurssista TJTA227, täytyy hänen osoittaa dokumentein, että on suorittanut jonkin vastaavan kurssin.
Suoritustavat Osaamispäiväkirja. Sopimuksen mukaan projektityö voidaan hyväksyä osasuorituksena.
Osaamistavoitteet: Osaa analysoida monipuolisesti XML:n käyttöönottoon ja käyttöön liittyviä etuja ja haasteita; ymmärtää XML-kieliperheen luokituksen ja tuntee monipuolisesti kieliperheen kieliä ja niiden käyttöä; osaa vertailla XSD- ja DTD-kieliä skeemakielinä; osaa analysoida XML-dokumenttien hallinnan ominaispiirteitä; tuntee monipuolisesti Internetin viestinnässä ja tiedonhallinnassa tarvittavia erilaisia tietomuotoja, niiden ominaispiirteitä ja XML:n käyttöä tiedon esitystapana; osaa analysoida XML-tietovarantojen ominaispiirteitä ja vertailla XML-tietovarantojen hallintaratkaisuja.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~airi/opetus/xml/TJTSD67/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148598

TJTSE56 Systems of Electronic Commerce (Elektronisen liiketoiminnan järjestelmät) (5 op)

Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
Sisältö: Kurssin kohteena ovat asiakaslähtöisten heterogeenisten ja asynkronisten kauppapaikkojen suunnittelumenetelmät, joiden erityiskysymyksinä ovat tapahtuman- ja poikkeustenkäsittelymekanismit, rajapinnat ja käytettävyys laajasti ymmärrettynä.
Esitiedot: TJTA236 Elektronisen liiketoiminnan keskeisiä kysymyksiä (Critical issues in electronic commerce) tai TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa
Lisäksi suositellaan TJTA270 WWW-sovellukset, ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet
Kurssin kotisivu: https://greenhouse.lotus.com/communities/community/elmo-verkosto/tjtse56s12
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148467

TJTSE70 Innovaatioiden yleistyminen ja liiketoimintamallit tietoyhteiskunnassa (5 op)

Luennoitsija: Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi)
Sisältö: Tällä kurssilla perehdytään ICT-innovaatioiden yleistymiseen. Kurssilla esitellään ICT-innovaatioiden erityispiirteitä sekä innovaation omaksumisen ja yleistymisen teorioita liiketoimintanäkökulmasta sekä tietoyhteiskunta-kontekstissa. Innovaation yleistymisen hallintaa käsitellään omaksumiseen ja yleistymiseen vaikuttavien tekijöiden kautta. Innovaation yleistymisen ennakointia varten käydään läpi erilaisia innovaation ennakointimenetelmiä. Kurssilla käsiteltäviä aiheita havainnollistetaan aihepiirin empiiristen tutkimusten tulosten sekä ICT-palveluissa ja -tuotteissa käytettyjien liiketoimintamallien avulla.
Kirjallisuus: Ilmoitetaan kurssilla
Esitiedot:
Suoritustavat Ilmoitetaan kurssilla
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
Osaa tunnistaa innovaation ja tietää mitä ovat ICT-alan innovaatioiden erityispiirteet (A1, B2)
Osaa soveltaa teorioita arvioidakseen mitkä asiat vaikuttavat ICT-innovaatioiden omaksumiseen ja yleistymiseen (B1, C1)
Tietää, mitä tarkoitetaan tietoyhteiskunnalla ja miten sitä mitataan (A1)
Tietää, mitä menetelmiä on innovaatioiden yleistymisen ennakoimiseksi (A1)
Tietää ICT-alan innovaatioiden liiketoimintamalleista (A1)
Pystyy arvioimaan ICT-alan innovaation yleistymisen ja/tai omaksumisen kehittymistä (B1, B2, C1)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148541

TJTSS33 Olio-ohjelmointi (5 op)

Luennoitsija: Pertti Hirvonen (pertti.k.j.hirvonen@jyu.fi)
Sisältö: Ohjelmointikielten keskeiset rakenteet ja ominaisuudet yleisesti Javan ja lyhyesti C++:n kannalta. Näkemystä muista merkittävistä oliokielistä. Oliomallin perusteet ja niiden soveltaminen Javassa (ja C++:ssa). Yksittäisperintä ja polymorfismi. Säiliöluokista. Rinnakkaisohjelmoinnista. Geneerisyys, moniperintä, poikkeusten käsittely ja muita oliokielten vaativampia ominaisuuksia. Dynaamisten oliokielten perusominaisuuksia. Uudempien oliokielten esittelyjä. Osa aiheista käsitellään seminaariesityksinä.
Kirjallisuus: Sakkinen M.: Olio-ohjelmointi (luentomoniste). Oheiskirjallisuutena esim. Craig I.: Object-Oriented Programming Languages: Interpretation. Springer, 2007 (ISBN-13: 978-1-84628-773-2). Horstmann C., Cornell G.: Core Java Vol. I-II. 8th Ed. Prentice Hall, 2008 (ISBN 978-0-13-235476-9, ISBN-13: 978-0-13-235479-0). Meyer B.: Touch of Class. Learning to Program Well with Objects and Contracts. Springer, 2009 (ISBN 978-3-540-92144-8). Scott M.: Programming Language Pragmatics. 2nd Ed. Elsevier, 2006 (ISBN-13: 978-0-12-633951-2). Sebesta R.: Concepts of Programming Languages. 10th Ed. Pearson Education, 2012 (ISBN 978-0-13-139531-2).
Esitiedot: Ohjelmointi 1 ja 2, Oliosuuntautunut analyysi ja suunnittelu.
Suoritustavat Tentti pakollinen. Vapaaehtoiset demot ja seminaariesitelmä vaikuttavat arvosanaan.
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan osaavan 1) selittää oliokielten tärkeimmät yleiset periaatteet ja mekanismit (B1, B2) 2) suunnitella ja ohjelmoida hyviä periaatteita noudattavia luokkia ja yhteenkuuluvien luokkien ryhmiä ainakin Javalla (B2) 3) selittää muutamien tärkeiden oliokielten Javasta poikkeavia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia (B2, C2) 4) oppia helposti uusia kieliä ja niiden hyvää käyttöä (C2)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~hirvonen/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148459

TJTST10 Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät (5 op)

Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
Sisältö: Peruskäsitteitä; Tietojärjestelmien kehittäminen ja menetelmät; RUP; Ketterät menetelmät (Scrum, XP, Kanban, Lean); Käyttäjäkeskeinen kehittäminen; Avoimen koodin (OSS) mukainen kehittäminen; Mallintaminen ja malliperusteiset lähestymistavat (MDA, DSL); Kehittämisen hajauttaminen ja ulkoistaminen; Tuotehallinta.
Kirjallisuus: Leppänen M., Information Systems Development Methods - luentokalvot 2013. Edellisen lisäksi Optiman kautta saatavilla suuri joukko oheismateriaalia.
Esitiedot: Perustiedot tietojärjestelmien kehittämisestä
Suoritustavat Tentti. Harjoitustyö.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija: osaa selittää, mitä menetelmä ja menetelmätietämys tarkoittavat ja mitkä ovat menetelmän roolit ja soveltamistavat käytännössä sekä miten menetelmät ovat kehittyneet (A2, B2,C2); tuntee RUP-viitekehyksen, tuntee ketterän lähestymitavan ja siihen liittyviä menetelmiä/periaatteita (Scrum, XP, Kanban ja Lean) (A2, B2,C2); tuntee uusimpia lähestymistapoja (MDA,DSL, OSS ja UCD) ja niiden keskeisiä periaatteita (A2, B2,C2,A3); tietää hajautetun ja ulkoistetun kehittämisen periaatteita, hyötyjä, ongelmia ja niiden ratkaisukeinoja (A2, B2,C2); tietää tuotehallinnan sisällön, tavan tarkastella tuotehallintaa kypsyysmallin avulla sekä tuotteistamiseen johtavan prosessin (A2, B2,C2); osaa tehdä pienen tutkielman luonteisen harjoitustyön aihealueeseen liittyvästä aiheesta, esittää sen muille ja kommentoida muiden esityksiä (A1, B1, B3, C3, B4)
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~mauri/tjtst10/Outline_13.pdf
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148461

TJTST19 Tietokannat ja tiedon louhinta (5 op)

Luennoitsijat: Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi), Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi), Alexander Semenov (alexander.v.semenov@jyu.fi)
Sisältö: 1. Tiedonhallinnan paradigmat 4h (JV)* organisaatio, autonomian aspektit, keskitys-hajautus * perinteinen tietokanta (database) * keskitetty * hajautettu * hakukoneparadigma (search engine) * tiedonlouhinta (data mining) * IR * tiedon sisällön analyysi, tiedon käyttö yhteisön kautta 2. Tietokantateknologiaa 20h (JV) * tiedosto- ja saantirakenteet (luvut 13-14) * kyselyjen optimointi (luku 15) * tapahtuman hallinta ja toipuminen (luvut 17-19) * tietokantojen ohjelmistoliittymät * hajautetut tietokannat (luku 25) * "uudet tuulet":temporaaliset tietokannat, spatiaaliset ja multimediatietokannat, aktiiviset tk:t (active databases), deduktiiviset tk:t, mobiilitk:t 3. Tietovarastot ja tiedonlouhinta 6h (SP) * tietovarastot (data warehouses) * tiedonlouhinta (data mining) * webmining
Kirjallisuus: kohta 2: Elmasri&Navathe: Fundamentals of Database Systems, 5th edition. Pearson/Addison Wesley 2007. ISBN 0-321-41506-X
Esitiedot: Perustietämys tietokannoista (Johdantokurssi tai vastaavat tiedot)
Suoritustavat Tentti + demopisteistä hyvitystä max 4 pistettä kokeen pistemäärään.
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on syventää opiskelijan näkemystä tiedonhallinnan eri aspekteista ja lisätä tietämystä tiedonhallinnan eri menetelmistä ja tekniikoista, kuten tapahtumanhallinnasta, kyselyjen optimoinnista ja tietokantojen ohjelmallisista liittymistä. Kurssilla käydään myös läpi tiedonhallinnan eri paradigmoja, joita on kehittynyt viimeisen noin 10 vuoden aikana hakukoneiden ja tiedonlouhinnan käyttöönoton jälkeen.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156315

TJTST24 Liiketoimintaprosessien johtaminen (5 op)

Luennoitsijat: Ville Seppänen (ville.seppanen@jyu.fi), Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tutustutaan liiketoimintaprosesseihin organisaation toiminnan viitemallina, ja toiminnan ja tietojärjestelmien yhteistoiminnalliseen kehittämiseen prosessien kautta. Prosessipohjainen toimintamalli on yleisesti pohjana laajojen tietojärjestelmäkokonaisuuksien, kuten toiminnanohjausjärjestelmien (ERP), kehittämisessä sekä myös laatujärjestelmissä. Kurssilla tutustutaan myös laajojen tietojärjestelmien suunnittelu- ja hankintaprosessiin.
Osaamistavoitteet: - Organisaation toiminta, liiketoiminta, ja prosessit; prosessiorganisaatio ja johtaminen
- Tieto- ja viestintäteknologiatuettujen järjestelmien ja sovellusten suunnittelu ja hankinta, laajojen tietojärjestelmähankkeiden (ERP) erityispiirteet
- Laatutyö ja organisaation kehittäminen prosessien kehittämisen näkökulmasta
- Keskeiset teoreettiset lähtökohdat organisaation prosessien ja toiminnanohjausjärjestelmien tutkimuksessa ja kehittämisessä
Kurssin kotisivu: https://moodle.jyu.fi/course/view.php?id=457
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148556

TJTST29 Software Project Scoping for Successful Software Sourcing and Delivery (5 op)

Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
Sisältö: A software vendor has 60 software development projects annually and never runs over the budget for more than 3 prosenttia. A government organization succeeds to reduce 60 prosenttia of its software acquisition costs without giving up any functional or quality requirements. Both cases are true because the two organizations have been able to (1) institute effective software project scope management practices, methods, and systems and (2) leverage new contractual schemes based on functional size measurement that are fair to both vendors and acquirers.
The pricing, scheduling, and resourcing of software projects has traditionally been difficult for technical, managerial, and ecosystemic reasons. The technical reasons include poorly-defined software requirements; missing, incomplete, or incompatible historical data about past and present software development productivity, and the poor availability of accurate productivity benchmarks and benchmark databases to software vendors and acquirers. The managerial reasons include managers’ and executives’ poor understanding of the software project scope management and its key knowledge areas: requirements management, project management, and work effort estimation. Competing software communities, advocating rival and sometimes contradictory estimation and measurement practices and systems, have contributed to this lack of executive and managerial understanding. Ecosystemic issues refer especially to global software and systems development practices, where partners in geographically distributed sites conduct inter-related projects. Scope management is especially challenging in global software ecosystems. As a result, software projects often fail, the deployed contractual arrangements favor either acquirers or vendors, and organizational learning from past experience is slow.
This course prepares students for becoming scope managers who facilitate the sourcing activities of clients and the service provisioning activities of software providers by dividing large programs into manageable projects;estimating the sizes, costs, and durations of the projects; baselining requirements; and helping the stakeholders to control progress, manage changes, and close the projects. Students who aspire to become Chief Information Officers (CIOs) or project managers will also benefit greatly from this course: (1) the CIOs need to be able to hire and work with scope managers to facilitate software sourcing; (2) the project managers need to be able work with scope managers to facilitate software delivery.
The course focuses on software project scoping, sourcing, and delivery practices, methods, and systems that have been found to work in Finland and elsewhere by the Finnish Software Measurement Association (FiSMA). A cornerstone of the course is functional size measurement (FSM) in which standardized FSM methods are used to measure functional sizes of the pieces of software to be produced in function points. Function points express the amount of business functionality an information system provides to users, independent of the technology used to implement the information system. Scope managers and project managers use them to improve the quality of software requirements specifications and software change requests; to estimate the work effort and cost and schedule implications of the specifications, and to achieve fair, effective contractual schemes in software project business.
Kirjallisuus: Hill, P. Practical Software Project Estimation: A Toolkit for Estimating Software Development and Duration, McGraw & Hill.
William Hefley & Ethel Loesche: The eSourcing Capability Model for Client Organizations (eSCM-CL) v1.1. ITSQC and Carnegie Mellon University.
Manfred Bundschuh and Carol Dekkers. The IT Measurement Compendium: Estimating and Benchmarking Success with Functional Size Measurement. Springer, 2008.
Several articles authored or co-authored by Timo Käkölä and others will also be used.
Esitiedot: Software project scoping for successful software sourcing and delivery is a multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in information management, systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, and other relevant disciplines may contribute to the course. All students should have the basic knowledge of software project management or information systems development and management.
Suoritustavat The course will be conducted through lectures, seminars, and the final exam. In the exam, chapters 1-22 from the course book of Peter Hill will be required. Two complementary academic articles are optional. A good answer to a question related to the articles will earn students extra bonus in the exam. Students can answer the questions in Finnish or English.
Osaamistavoitteet: The course is targeted to M.Sc. and doctoral students in information management and software engineering who are interested in the domestic and international sourcing of software and systems projects and services, the acquisition of packaged software products and services, and/or software engineering management. Advanced B.Sc. students may also benefit from the course. The most important breakthroughs of software project scoping and work effort estimation research are presented in a practical way in lectures and seminars and their application in practical case studies is discussed. In addition, Pekka Forselius, the president of the International Software Benchmarking Standards Group, and Ton Dekkers and Carol Dekkers will serve as guest lecturers. As a result, students learn what software project scope management is, how it can be leveraged in practice, and what research opportunities exist.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148448

ITKS452 Requirements engineering (5 op)

Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well.
Kirjallisuus: MANDATORY
LECTURE NOTES (in Optima)
WORKBOOK (in Optima)
Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p.
VOLUNTARY
Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactionson Software Engineering
Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
Suoritustavat A) accepted final e-Exam
B) completed and accepted practical work.
Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148563

ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering (5-10 op)

Luennoitsija: Vagan Terziyan (vagan.terziyan@jyu.fi)
Sisältö: The Semantic Web is an initiative of the WWW Consortium, with the goal of extending the current Web to facilitate Web automation and universally accessible content. Semantic Web is the vision of having data on the Web defined and linked in a way that it can be used by machines not just for display purposes, but for automation, integration and reuse of data across various applications. This vision assumes annotating Web resources with machine-interpretable descriptions, and provides mechanisms for automated reasoning about them. Software applications can be accessed and executed via the Web based on the idea of Web services. Web services can significantly increase the Web architecture's potential, by providing a way of automated program communication, discovery of services, their integration, etc. The key to Web Services is on-the-fly software composition through the use of distributed reusable software components. The course focuses on emerging Semantic Web and intelligent information integration technologies applied for commercial applications in mobile environment. Course includes an introduction to Semantic Web knowledge markup techniques and markup languages RDF-based semantic annotation of Web resources and services, ontology engineering. Course also considers modern applications of these methods and techniques for Web-based intelligent applications and services.
The course consists of two parts: theoretical (Vagan Terzyan) and practical (Michal Nagy).
Suoritustavat Assignments. The first assignment is based on the theoretical part of the course. The second assignment is based on the practical part of the course.
Kurssin kotisivu: http://www.mit.jyu.fi/ai/vagan/itks544.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148516

KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.
Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalalle arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
Kirjallisuus: Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.
Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction , Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48 , 61-83.
Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems , Jan/Feb, 20-26.
Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior . Language, 35( 1), 26-58.
Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11 (12), 12-23.
Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American , January, 26-31.
Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19 (3), 113-126.
Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59 , 433-460.
Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory . University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101 (2), 343-352. (Originally published in 1955.)
Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3 (3), 417-457.
Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87 (3), 215-251.
Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134 (3495), 2011-2017.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156488

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Graduseminaarissa käydään opiskelijoiden gradututkimuksia läpi. Suoritukseen vaaditaan 7 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä.
Osaamistavoitteet: Opiskelijan on kyettàvà laatimaan gradututkimuksestaan asiallinen kirjallinen ja suullinen esitelmà.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148469

KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus (2 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Revonsuo, A. (2010). Consciousness: The Science of Subjectivity (Psychology Press) sekä kirjasta S. Guttenplan (toim.) A Companion to the Philosophy of Mind luvut:
- An Essay of Mind (s. 3-107)
- anomalous monism; artificial intelligence; behaviorism; belief (1-2); Chomsky, Noam; cognitive psychology; computational models of mind; concepts; conceptual role semantics; connectionism; consciousness; content(1-2); (s. 122-230)
- Dennett, Daniel C; (s. 236-244)
- dualism; eliminativism; emotion; epiphenomenalism; (s 265-288)
- externalism/internalism; (s. 289-290)
- Fodor, Jerry A.; folk psychology(1-2); functionalism (1-2); history: medieval and renaissance; history: seventeenth and eighteenth; holism; identity theories; imagery; (s. 292-361)
- innateness; intensional; intention; intentionality(1-2); introspection; language of thought(1-2); (s. 366-412)
- mental representation; modularity; naturalism; natural kind; normative; ontology; (s. 441-452)
- perception; perceptual content; phenomenal; physicalism(1-2); (s. 459-484)
- proposition; propositional attitudes; (s. 486-493)
- psychology and philosophy; Putnam, Hilary; qualia; Quine; (s. 500-525)
- rationality; (s. 526-531)
- reduction; representation; (s. 535-541)
- sensation; (s. 560-561)
- subjectivity; supervenience; syntax/semantics; (s. 568-584)
- thought; thought and language; Turing, Alan; twin earth; type/token; the unconscious; (s. 585-607)
- the will; Wittgenstein, L. (s. 610-622).
Kysymykset koskevat Revonsuon kirjaa, Guttenplanin kirja on tarkoitettu lukemisen tueksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148406

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin.
Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujala arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
Kirjallisuus: Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science . 2 nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.
TAI
Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science . New York, NY: Cambridge University Press.
Artikkelit:
Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.
Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.
Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.
Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.
Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)
Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.
Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156487

KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (3 op)

Luennoitsija: Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi johdattaa empiiriseen ajatteluun, empiirisiin tutkimusmenetelmiin sekä tutkimuskäytäntöihin käyttäjätutkimuksen ja ihmislähtöisen teknologian suunnittelun kontekstissa. Kurssilla käsitellään seuraavia pääkysymyksiä.
Mitä empiirinen tutkimus on?
Miten toteuttaa empiirinen tutkimus?
Miten analysoida tutkimuksessa kerättyä dataa?
Mitä voimme päätellä analyysien tuloksista?
Miten soveltaa tuloksia käytännössä?
Nämä ydinkysymykset ratkaisevat lopulta, millaisia testaus- ja analyysimenetelmiä kannattaa valita ja käyttää empiirisessä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa.
Suoritustavat Luentotentti sekä lyhyt kirjallinen raportti valmiista numeroaineistosta.
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijalla on parempi ymmärrys tutkimuksen tekemiseen liittyvistä perusperiaatteista. Opiskelija ymmärtää empiirisen tutkimuksen metodologiset periaatteet ja osaa kuvata sekä analysoida teksti- ja numeromuotoista dataa. Lisäksi hän osaa toimia hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Kurssin ei ole tarkoitus antaa kaikenkattavaa osaamista empiiriseen analyysiin, vaan se antaa valmiudet yksityiskohtaisemman empiirisen osaamisen kartuttamiseen.
Kurssin jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmius osata soveltaa opittua omassa empiirisessä tutkimustyössä, kuten käytettävyystutkimuksissa. Kurssi onkin esitietovaatimuksena joillekin kognitiotieteen tutkimusharjoituskursseille.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/132166
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148566

KOGS524 Käyttäjätutkimus (8 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS521 KÄYTETTÄVYYSANALYYSI, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Työt ovat käyttäjätutkimuksia tai käytettävyysanalyysejä yritysten ja muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Tutkimusmenetelmät määräytyvät tutkimusongelmalähtöisesti ja voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä, mutta harjoitustyön osana edellytetään tilastollista hypoteesien testausta. Kurssin aloitusluennolla sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Kurssin aikana järjestetään suunnitelmaseminaari, jossa tutkimussuunnitelmista keskustellaan yhteisesti. Tilastoworkshopissa käydään läpi tutkimuksen kvantitatiivisen analyysin osuus ja valitaan soveltuvat tilastolliset menetelmät. Loppuseminaarissa esitellään tutkimus muille kurssin opiskelijoille. Kurssin seminaareissa ja workshopeissa on pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus ja kurssi vaatii intensiivistä ja itsenäistä työskentelyä.
Esitiedot: KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät tai KOGS404 Empirical research methods
Osaamistavoitteet: Kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus
Kyky suunnitella ja toteuttaa kokeellinen käyttäjätutkimus sekä kyky analysoida kriittisesti tutkimustuloksia
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151693

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.
1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151696

KOGS550 Life-Based Service Design (5 op)

Luennoitsijat: Pertti Saariluoma (pertti.saariluoma@jyu.fi), Rebekah Rousi (rebekah.rousi@jyu.fi)
Sisältö: Life-based service design on varhaisen vaiheen palvelusuunnittelua koskeva kurssi, jolla opeteaan life-based service design -ajattelun käyttämistä palvelukonseptisuunnittelussa. Kurssi on ongelmapohjainen ja perustuu valmistaviin luentoihin sekä ohjattuihin harjoitustöihin. Kurssin aikana toteutetaan palvelukonseptisuunnitelma, joka raportoidaan loppuseminaarissa. Työ toteutetaan vaiheittain ja jokaisen vaiheen ongelmanasetteluista sekä loppupäätelmistä keskustellaan ohjaajan kanssa. Varsinainen palvelusuunnitelma esitellään loppuseminaarissa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151697

Kevät

TJTA228 XML: teoria ja käytäntö (4 op)

Luennoitsijat: Henri Pirkkalainen (henri.j.pirkkalainen@jyu.fi), Philipp Holtkamp (philipp.holtkamp@jyu.fi)
Sisältö: XML (Extensible Markup Language) on Internetin tiedon hallintaan kehitetty merkkauskieli ja metakieli, jonka avulla määritellään merkkauskieliä eri sovellusalueita varten. XML:ää käyttäen tieto esitetään ja välitetään ohjelmistolta toiselle rakenteisina dokumentteina. Kurssilla opiskelijat oppivat tuntemaan XML-kielen teoriataustan, sen keskeiset ominaisuudet ja käyttötavat sekä rakenteisten dokumenttien käsittelyn periaatteet.
Kirjallisuus: XML-spesifikaatio sekä kurssilla jaettava materiaali.
Esitiedot: Opiskelija omaa perustiedot tietokoneista ja tietoverkoista.
Suoritustavat Harjoitustehtävät ja tentti
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelijan odotetaan pystyvän -tunnistamaan ja esittelemään XML-kielen keskeiset ominaisuudet ja käsitteet -selittämään ja kirjoittamaan XML-merkattua tekstiä -tulkitsemaan EBNF (Extended Backus-Naur Form) -notaatiota ja sen mukaisia merkintöjä XML-spesifikaatiossa -kirjoittamaan dokumenttityyppimäärittelyn ja validin XML-dokumentin -tunnistamaan ja selittämään rakenteisten dokumenttien hallinnan ominaispiirteet -esittelemään ja vertailemaan XML-kielen erilaisia käyttötapoja.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~phholtka/tjta228.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148532

TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa (5 op)

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi on johdatus tietoyhteiskunta- ja teknologiatutkimukseen (aiemmin vastaava kurssi: TJTA238 Johdatus elektroniseen liiketoimintaan) . Kurssilla käsitellään monipuolisesti aiheeseen liittyviä teemoja, mm. tietoyhteiskuntakehitystä, informaatiotaloutta, liiketoimintamalleja sekä elektronisen liiketoimintaan liittyviä käytännön aspekteja. Kurssin näkökulma on kuluttaja-asiakaspainotteinen: yritysten ja organisaatioiden välisten suhteiden tai tietojärjestelmien käsittely jätetään vähemmälle. Kurssille on ominaista holistinen ja monitieteinen näkemys tietoyhteiskunnasta ilmiönä.
Kirjallisuus: Kirjalliset materiaalit, videot ja luennot.
Esitiedot: Pääaineopiskelijoiden kohdalla kurssi suositellaan suoritettavaksi toisena tai kolmantena lukuvuonna. Lisäksi, suositeltaviin esitietoihin kuuluu yrityksen taloustieteiden tai kansantaloustieteen sekä tietojärjestelmätieteen perusopintoja.
Suoritustavat Kunkin opiskelijan tulee suorittaa kaksiosainen pakollinen kotitentti.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija: 1) osaa kuvailla tietoyhteiskuntakehitystä sekä tiedostaa siihen liittyvät haasteet ja ongelmat; 2) tuntee informaatiotalouteen liittyvät peruskäsitteet ja -periaatteet; 3) on tutustunut yksilön käyttäytymiseen tietoverkkoympäristössä vaikuttaviin keskeisiin tekijöihin ja 4) osaa arvioida tietoyhteiskuntaa ja siihen liittyviä taloustieteellisiä ilmiöitä monitieteisestä ja myös omasta asemastaan poikkeavasta näkökulmasta. (A1-A4, B1, C1-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148540

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,
040-805 3094, Ag D521.2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148404

TJTA330 Ohjelmistotuotanto (5 op)

Luennoitsija: Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssi muodostuu luennoista ja pienimuotoisesta seminaarista.
Kurssin aluksi käydään luennoilla kertauksenomaisesti läpi ohjelmistotuotannon perusasioita: tehtäviä, vaiheistusta, prosessien hallintaa jne. Sen jälkeen perehdytään muutamiin ohjelmistotuotannon keskeisiin ongelma-alueisiin kuten vaatimusten hallintaan, riskien hallintaan, työmäärien arviointiin jne. Osalla luennoista voidaan tehdä aktivoivia tehtäviä.
Seminaaritehtävää varten opiskelijat muodostavat 4-5 hengen ryhmiä. Kunkin ryhmän tehtävänä on perehtyä yhteen ohjelmistotuotannon kannalta keskeiseen teemaan tai ongelma-alueeseen. Tarvittava materiaali jaetaan myöhemmin Optiman kautta. Seminaarityöt käydään läpi toukokuussa pidettävässä seminaarissa.
Kirjallisuus: Kurssin suorittamiseksi tarvittava materiaali jaetaan kurssin aikana Optiman kautta.
Huom! Luennoilla esitettävien asioiden lisäksi tenttiin tulee kysymyksiä myös lisämateriaalista, joka löytyy Optiman kansiosta Tentittävä lisämateriaali.
Esitiedot: Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet tai Johdatus ohjelmistotekniikkaan.
Suoritustavat Tentti ja seminaarityö
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija pystyy kuvailemaan kattavasti ohjelmistotuotannon tehtäviä sekä ymmärtää ohjelmistotuotantoprosessin hallintaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja ongelmakohtia.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148458

TJTA365 Tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheita (3 op)

Luennoitsija: Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156608

TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus (10 op)

Luennoitsija: Maritta Pirhonen (maritta.r.pirhonen@jyu.fi)
Sisältö: projektin johtamisen tietämysalueet: viestintä, aikataulu, kustannukset, hankinnat, laatu, resurssit, riskit, projektipäällikön rooli, projektin onnistuminen, projektin suunnittelu, tiimin johtaminen.
Kirjallisuus: Project Management Institute, 2008. A Guide to the Project Management Body of Knowledge.
Schwalbe, K. 2008. Information Technology Project Management.
Belout, A. and Gauvreau, C. 2004. Factors Influencing Project Success: the Impact of Human Resource Management. International Journal of Project Management 22, 1-11.
Esitiedot: Tietojenkäsittelyn perusopinnot sekä TJTA311 Projektin hallinta
Suoritustavat aktiivinen ja dokumentoitu osallistuminen ryhmän työskentelyyn ja opintojaksoon liittyviin koulutustapahtumiin
itsearviointi
hyväksytyn ratkaisun esittäminen asiakasorganisaation toimeksiantoon.
Osaamistavoitteet: osaa soveltaa projektin johtamisen tietämysalueita käytännön projektityöhön (B2, B3)
osaa arvioida projektin henkilöstöjohtamisen merkitystä osana tietojärjestelmä-projektin onnistumista (C1,4)
osaa käytännön projekti- ja ryhmätyötä: tavoitteellista ja vastuullista toimintaa, ryhmän kehitysvaiheiden ja oman ryhmäroolin tunnistamista, ryhmähengen muodostamista (A2,3,4)
Kurssin kotisivu: http://projekti.it.jyu.fi/
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148537

TJTS490 Syventävä harjoittelu (1-6 op)

Luennoitsija: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi)
Sisältö: Opiskelijat suorittavat toimeksiantajan pienen kehitystehtävän, johon liittyy myös tutkimuksellinen intressi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148586

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148403

TJTS570 Kansainvälisten projektien johtaminen (5 op)

Luennoitsija: Arto Ojala (arto.k.ojala@jyu.fi)
Sisältö: Yritysten projektit varsinkin tietointensiivisillä aloilla ovat usein kansainväliä, ts. niihin osallistuu työntekijöitä, yhteistyökumppaneita ja ulkopuolisia sidosryhmiä useista eri maista. Tällä kurssilla käydään läpi kansainvälisiin projekteihin ja niiden johtamiseen liittyviä asioita käytännön esimerkkien avulla. Lisäksi kurssi antaa kuvauksen aiheen kannalta tärkeimmistä teoreettisista käsitteistä kuten verkostojen muodostuminen ja sosiaalinen pääoma.
Esitiedot: TJTA311 Projektin hallinta
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat kansainväliseen projektitoimintaan ja sen johtamiseen yrityksen sisäisten ja ulkoisten projektien kautta. Kurssin avulla opiskelija saa laajan kokonaiskäsityksen kansainvälisestä projektitoiminnasta. Kurssilla käydään läpi seuraavat aihealueet yhdistäen aiheeseen liittyvää teoriaa käytännön projektitoimintaan: (i) kansainvälistymiseen liittyvät projektit (sisältäen yrityksen omat kansainvälistymisprojektit sekä ulkomaalaisille asiakkaille tehtävät projektit), (ii) kansainvälisten verkostojen muodostamiseen ja hyödyntämiseen vaikuttavat asiat, (iii) sopimusten laatiminen kansainvälisissä projekteissa, (iv) kansainvälisiin projekteihin liittyvä lainsäädäntö, ja (v) aikaerojen hallinta ja virtuaalijohtaminen kansainvälisissä projekteissa. Nämä kaikki aihealueet sisältävät teemoja ja käytännön esimerkkejä kansainvälisten projektien johtamisesta ja valvonnasta sekä kulttuuri ja kielierojen vaikutuksesta projektin johtamiseen, sopimuksiin ja käytännön projektityöhön.
Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelijat:
- Ymmärtävät kansainvälisten projektien erityispiirteet
- Osaavat huomioida kielen, kulttuurin, aikaerojen, etäisyyksien, lainsäädöksien ja asetusten vaikutusta kansainvälisiin projekteihin
- Ymmärtävät verkostojen ja sosiaalisten suhteiden tärkeyden kansainvälisissä projekteissa
- Tietävät miten kansainvälisiä verkostojen luodaan, kehitetään ja ylläpidetään
- Osaavat soveltaa IT-työkaluja kansainvälisen projektin hallinnassa ja johtamisessa
- Osaavat arvioida ja vertailla kansainvälisten projektien monimutkaisuutta sekä tiedostaa näiden vaikutuksen projektien suunnitteluun ja johtamiseen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148535

TJTS571 Software Business (5 op)

Luennoitsijat: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Oleksiy Mazhelis (oleksiy.ju.mazhelis@jyu.fi)
Sisältö: After completing the course, a student:
knows the concepts and special characteristics of software business
knows the relationship between software business and information systems development
knows the business model elements and different means of conducting software business
can apply models and methods to describe and analyze software business
knows the roles in software business and their responsibilities in client and provider organizations
know the contents of business plan and can write a business plan for a software company
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148536

TJTS594 Tietojärjestelmätieteen syventävä harjoittelu (1-15 op)

Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148389

TJTSD66 Advanced Topics in Social Media (2-5 op)

Luennoitsija: Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi)
Sisältö: Sosiaalinen media on noussut tärkeäksi tutkimusalueeksi monella eri tieteenalalla. Sosiaalista mediaa voidaan hyvin tarkastella vaikkapa teknologisesta, viestinnällisestä, yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta tai kaupallisesta näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto monitieteisenä yliopistona tarjoaa erinomaisen ympäristön sosiaalisen median tutkimuksen monitieteiseen ja poikkitieteelliseen tarkasteluun. Kurssilla on tavoitteena antaa opiskelijoille laaja-alainen näkemys sosiaaliseen mediaan liittyvästä tutkimuksesta, tutkimusintresseistä ja tutkimusmenetelmistä.
Kirjallisuus: Artikkelipaketti.
Esitiedot: Tuntee sosiaalisen median käsitteistöä, palveluja ja palvelujen käyttötapoja; osaa hankkia oman oppiaineeseensa tieteellisiä artikkeleita, tulkita niitä ja analysoida niitä kriittisesti.
Suoritustavat Luentokurssi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja luentopäiväkirja, tai vastaava tehtävä. Laajennettu kurssi: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja seminaareihin, luentopäiväkirja, projekti. Luennot ja seminaariesitykset englanniksi, luentopäiväkirjan ja projektiraportin opiskelijat voivat kirjoittaa suomeksi tai englanniksi.
Osaamistavoitteet: Kurssin lopussa opiskelija tuntee sosiaaliseen mediaan liittyviä teorioita, tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja eri tieteenaloilla; ymmärtää sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta laaja-alaisesti. Tämän lisäksi laajemman kurssin suorittanut opiskelija kykenee vuorovaikutukseen ja ryhmätyöhön yli tieteenalarajojen; osaa analysoida ryhmässä poikkitieteellisesti sosiaaliseen mediaan liittyvää tutkimusta ja raportoida analyysin tulokset suullisesti ja kirjallisesti; osaa eritellä sosiaalisen median käytön mahdollisuuksia, ongelmia ja vaikutuksia yhteiskunnassa, yhteisöissä ja yritystoiminnassa; osaa eritellä sosiaalisen median käyttöön ja tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148539

TJTSE25 Enterprise Architecture (Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri) (5 op)

Luennoitsija: Mirja Pulkkinen (mirja.k.pulkkinen@jyu.fi)
Sisältö: The enterprise architecture course covers holistic ICT/IS planning, development and management issues for different types of organizations. The ICT - business alignment approaches and tools will be considered, and the significance of EA for any ICT development effort will be discussed. As means for these ends, EA frameworks, models, processes, methodologies and governance models and their deployment will be learned, as well as the theoretical starting points for studying EA related phenomena.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148447

TJTSE72 Teknologian sosiologia (5 op)

Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
Sisältö: Tällä kurssilla tarkastellaan uusien teknologioiden syntyä, niiden omaksumista ja erityisesti sitä, kuinka erilaiset sosiaaliset ilmiöt vaikuttavat näihin prosesseihin. Teknologiat nähdään kurssilla sosio-teknisinä järjestelminä, jotka toimivat vuorovaikutuksessa paitsi käyttäjiensä, niin myös toistensa ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Käsiteltäviä teemoja: 1) sosiologian klassikot modernia selittämässä, 2) teknologia ja yhteiskunta, 3) teknologia sosiologisen tutkimuksen kohteena, 4) teknologiakritiikki, 5) teknologinen systeemiteoria, 6) teknologian historia ja sen kaudet, 7) modernin teknologian synty, 8) teknologisen kehityksen taloustieteelliset selitysmallit, 9) teknologian synnyn sosiologiset teoriat, 10) teknologiariskit ja niiden hallitseminen ja 11) teknologia- ja innovaatiopolitiikka.
Kirjallisuus: Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo: "Sosiologia" (2004 tai uudempi). Helsinki : WSOY. ISBN 978-951-0-28132-1
Weyer, Johannes: "Techniksoziologie. Genese, Gestaltung und Steuerung sozio-technischer Systeme" (2008) München/Weinheim : Juventa. ISBN 978-3-7799-1485-3
Muu erikseen ilmoitettava materiaali
Suoritustavat Kurssikirjallisuuden tenttiminen joko yhdessä tai kahdessa tentissä tai toisen kirjan tenttiminen ja toisen kirjan suorittaminen oppimistehtävillä.
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija 1) tuntee sosiologian klassikkoteoriat ja -teoreetikot, 2) tuntee sosiologian klassikkoteorioiden mahdollisuuksia modernin teknologian tutkimuksessa ja kuvaamisessa, 3) osaa kuvailla teknologian ja sosiaalisen järjestelmän välistä vuorovaikutusta, 4) tuntee teknologian kehitykseen ja syntyyn liittyviä teorioita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132196

TJTSS53 Software product line engineering and management (5 op)

Luennoitsija: Timo Käkölä (timo.k.kakola@jyu.fi)
Sisältö: Software has become the key asset for competitive products in practically all industries. Thus, competitiveness in software development has become a concern for companies. There are two primary strategies to deal with this concern: increasing the competitiveness internally through methods such as large-scale reuse of existing software assets or externally by outsourcing software development activities to third party vendors. Additionally, companies may choose to enact both strategies in parallel. In this course, the first strategy is primarily focused on, but the importance of the third strategy is also acknowledged.
Finnish software industry, in the same way as software industries in other countries having relatively high labor-costs, is facing tough times. Software businesses that do not have own software products and that focus on services without adequate productization (e.g., selling programmers’ development time on hourly bases to maintain customers’ systems) are especially vulnerable. Therefore, more and more software businesses need to emphasize their own product development and marketing.
Software product line engineering is an industrially validated methodology that software businesses can leverage to move from a service business model toward a software product business model and to develop software products and software-intensive systems faster, at lower costs, and with better quality and higher end-user satisfaction. It enables strategic reuse of requirements, features, pieces of software code, test cases, and numerous other software assets across the products in a software product line. It also facilitates the design of human-computer interfaces and highly usable software products and helps make the products within a product line look and feel similar. Finally, it enables (1) customer organizations to configure the products to the needs of specific user groups and the enterprise architectures and (2) the end-users to personalize the products they use to their specific needs. As a result, it has gained increasing global attention during this decade. It has been leveraged widely in business-to-business settings (e.g., designing and selling product suites that enable entire enterprise architectures) and business-to-consumer settings (e.g., office products, platforms for cellular phones).
Software product line engineering differs from single-system engineering in two primary ways: 1. It requires two distinct development processes: domain engineering and application engineering. Domain engineering defines and realizes the common, invariant artifacts and the variability of a software product line, thus establishing a common software platform for developing and mass-customizing high-quality applications rapidly within the line. Application engineering derives specific applications by strategically reusing the platform and by exploiting the variability built into the platform. 2. It needs to explicitly define and manage variability. For example, some applications within a product line may have a certain feature that other applications within the line do not have. During domain engineering, variability is introduced into all domain artifacts such as requirements, architectural models, components, and test cases. It is exploited during application engineering in order to derive applications tailored to the needs of different customers.
Because multiple products that share similar features should be considered in software product line engineering, the complexity of software product line engineering is high compared to single software product engineering. This course enables the students understand the key concepts of software product line engineering, apply them in industrial settings, and conduct undergraduate, graduate, and post-graduate level research in software product line engineering and management.
The following topics will be covered in the course: - A software product line engineering framework that defines the key processes of domain engineering and application engineering and the artifacts produced and used in these processes. - The smart homes domain from which examples are drawn to help students understand the covered issues. - Product line variability o Orthogonal variability model to document variability clearly and unambiguously throughout the course. o Documenting variability in requirements artifacts, that is, textual requirements, features, scenarios, use cases, statecharts, and class diagrams. o Documenting variability in architectural artifacts, that is, in the development view, the process view, and the code view of a software architecture. o Documenting the variability of component interfaces and the variability within the internal structure of components. o Documenting the variability in test artifacts such as test cases and test case scenarios. - Domain engineering o Product portfolio management and the economics of software product line management. o Domain requirements engineering to identify and document common and variable requirements for the product line. o Domain design to define the reference architecture for the product line. o Domain realization to design reusable software components that implement commonality and variability in the reference architecture. o Domain testing to establish a systematic reuse of test artifacts throughout product line testing. o Selecting commercial off-the-shelf components to implement a significant portion of the overall functionality of the product line. - Application engineering o Application requirements engineering to exploit common and variable artifacts of the product line when defining applications. o Application design to derive an application architecture from the reference architecture that best meets the application requirements. o Application realization by configuring reusable domain components and creating application-specific code if necessary. o Application testing by reusing domain test case designs. - Organizational aspects o Organizational structures for software product line engineering o Transition strategies for moving from single systems development to software product line engineering - Industrial experiences about applying the software product line paradigm - Future research topics for various thesis projects
Kirjallisuus: 1. Pohl, K., Böckle, G. and Van der Linden, F. (2005). Software Product Line Engineering. Springer. 2. Käkölä, T. and Duenas, J.C. (2006). Software Product Lines: Engineering and Management. Springer. 3. Van der Linden, F., Schmid, K. and Rommes, E. (2007). Software Product Lines in Action: The Best Industrial Practice in Product Line Engineering. Springer. 4. Other relevant recent literature in the field.
Esitiedot: Software product line engineering and management is a highly multi-disciplinary field. Students with backgrounds not only in business process management, information systems development, and software engineering but also in marketing, economics, strategy, human-computer interaction, organization science, law, and other relevant disciplines are encouraged to contribute to the course. However, all students should have basic knowledge of information systems development and management.
Suoritustavat The course will be conducted through lectures (app. 24 hours) and the final exam. To successfully obtain 5 credit units, the students must successfully pass the exam. In the exam, the main course book will be required.
In addition, it is possible to perform additional assignments in a related course TJTSS54, where the students alone or in groups prepare short research essays or presentations based on interesting new books, research papers, and (if possible) their own relevant work experiences. The essays/presentations can account for 3 extra credit units. The best essays/presentations may be further improved, combined with B.Sc. and/or M.Sc. thesis projects if possible, and published in international conferences and journals.
Osaamistavoitteet: To make students aware of what is software product line engineering, how software providers can leverage it in practice, how businesses can benefit from mass-customizable software in re-engineering their business processes, and what research opportunities exist for B.Sc., M.Sc., and Ph.D. dissertations.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148452

TJTSS70 Cloud Computing (5 op)

Luennoitsija: Jari Veijalainen (jari.a.veijalainen@jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=153291

ITKS452 Requirements engineering (5 op)

Luennoitsija: Anneli Heimburger (anneli.a.heimburger@jyu.fi)
Sisältö: This course is an introduction into Requirements Engineering (RE) field. RE deals with constructing and managing of requirements for a computer-based system, aiming for effective (meeting stakeholders' expectations) and efficient (time, cost, and human resources) development of the system. The course provides
an overview of different activities in the requirements development and management processes
explains how RE fits into a broader software or system engineering process
highlight the essential role of communication in RE, especially in multicultural software development environments
provides an understanding of the main challenges in requirements engineering
The course is designed to be practice-oriented. It discusses the good industry practices available at present, which are to a large extent informal. Formal and other structured approaches to RE are not treated to any significant extent. The course is designed mainly for students in software and telecommunication study line. However, it also fits well the interests of those who study software-related business topics. Since RE is a multidisciplinary field as such and related to many other fields, students from other study lines may benefit from the course as well. The course is lectured in English.
Kirjallisuus: MANDATORY
LECTURE NOTES (in Optima)
WORKBOOK (in Optima)
Philip A. Laplante, “Requirements Engineering for Software and Systems”, CRC Press, 2009. 17 for loans, 5 for shortloans, 1 handbook copy (no loan)
Heimbürger, A., Kiyoki, Y. and Ylikotila, T. 2011. Communication Across Cultures in the Context of Multicultural Software Development. Reports of the Department of Mathematical Information Technology. Series C. Software and Computational Engineering. No. C 1/2011. 64 p. The teacher distributes the report in the class.
VOLUNTARY
Requirements Engineering Journal
Proceedings of IEEE Requirements Engineering Conference
IEEE Software
IEEE Transactionson Software Engineering
Karl E. Wiegers, "Software Requirements", Microsoft Press, 2nd ed., 2003
Karl E. Wiegers, "More about Software Requirements", Microsoft Press, 2006
Jon Holt, Simon Andrew Perry and Mike Brownsword, " Model-Based Requirements Engineering", IET, 2011
Elizabeth Hull , Ken Jackson and Jeremy Dick , " Requirements Engineering", Springer, 2010
Klaus Pohl and Chris Rupp, "Requirements Engineering Fundamentals", Rocky Nook, 2011
Esitiedot: ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi & ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu (Object-oriented analysis and design) or corresponding knowledge.
Suoritustavat A) accepted final exam, e-Exam is also possible, and
B) completed and accepted practical work.
Osaamistavoitteet: The learning outcomes of the course are:
students understand main activities of requirements engineering
students understand main components of requirements engineering
students can develop requirements
students can manage requirements
students can create vision and scope documents
students can create use cases documents
students can create software requirements specification documents
students understand multicultural communication issues in RE
students understand essential challenges and research issues in requirements engineering.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=157279

KOGP111 Kognitiotiede, ihminen ja teknologia (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Esseesuoritus (kurssikirja + valinnaiset artikkelit). Kurssikirjana Moderni kognitiotiede + kirjallisuus alla, 5-10 sivun essee kognitiotieteellisestä kysymyksestä vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevän artikkelin ja kurssikirjan pohjalta.
Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujalalle arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
Kirjallisuus: Saariluoma, P., Kamppinen, M. & Hautamäki, A. (toim). (2002). Moderni Kognitiotiede.
Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction , Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48 , 61-83.
Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems , Jan/Feb, 20-26.
Chomsky N. 1959. A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior . Language, 35( 1), 26-58.
Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11 (12), 12-23.
Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American , January, 26-31.
Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
Newell A., Simon H. A. 1976 Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19 (3), 113-126.
Turing A. M. 1950. Computing Machinery and Intelligence. Mind, 59 , 433-460.
Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory . University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101 (2), 343-352. (Originally published in 1955.)
Searle J. R. 1980. Minds, Brains, and Programs. Behavioral and Brain Sciences, 3 (3), 417-457.
Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87 (3), 215-251.
Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134 (3495), 2011-2017.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156488

KOGS394 Graduseminaari (5 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Graduseminaarissa käydään opiskelijoiden gradututkimuksia läpi. Suoritukseen vaaditaan 7 osallistumiskertaa, yksi hyväksytty seminaariesitelmä sekä suullisena että kirjallisena esityksenä.
Osaamistavoitteet: Opiskelijan on kyettàvà laatimaan gradututkimuksestaan asiallinen kirjallinen ja suullinen esitelmà.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148469

KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus (2 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kirjatentti.
Kirjallisuus: Revonsuo, A. (2010). Consciousness: The Science of Subjectivity (Psychology Press) sekä kirjasta S. Guttenplan (toim.) A Companion to the Philosophy of Mind luvut:
- An Essay of Mind (s. 3-107)
- anomalous monism; artificial intelligence; behaviorism; belief (1-2); Chomsky, Noam; cognitive psychology; computational models of mind; concepts; conceptual role semantics; connectionism; consciousness; content(1-2); (s. 122-230)
- Dennett, Daniel C; (s. 236-244)
- dualism; eliminativism; emotion; epiphenomenalism; (s 265-288)
- externalism/internalism; (s. 289-290)
- Fodor, Jerry A.; folk psychology(1-2); functionalism (1-2); history: medieval and renaissance; history: seventeenth and eighteenth; holism; identity theories; imagery; (s. 292-361)
- innateness; intensional; intention; intentionality(1-2); introspection; language of thought(1-2); (s. 366-412)
- mental representation; modularity; naturalism; natural kind; normative; ontology; (s. 441-452)
- perception; perceptual content; phenomenal; physicalism(1-2); (s. 459-484)
- proposition; propositional attitudes; (s. 486-493)
- psychology and philosophy; Putnam, Hilary; qualia; Quine; (s. 500-525)
- rationality; (s. 526-531)
- reduction; representation; (s. 535-541)
- sensation; (s. 560-561)
- subjectivity; supervenience; syntax/semantics; (s. 568-584)
- thought; thought and language; Turing, Alan; twin earth; type/token; the unconscious; (s. 585-607)
- the will; Wittgenstein, L. (s. 610-622).
Kysymykset koskevat Revonsuon kirjaa, Guttenplanin kirja on tarkoitettu lukemisen tueksi.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148406

KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Esseesuoritus. 5-10 sivun teksti kognitiotieteellisestä kysymyksestä pohjautuen kurssikirjaan ja vähintään kahteen samaa aihealuetta käsittelevään artikkeliin.
Essee on johdonmukainen teksti (12pt Times New Roman, rv 1,5), jossa opiskelija luonnehtii käytettyjä lähteitä, referoi niiden pääajatukset kriittisesti ja esittää jäsennellysti omat huomionsa. Esseessä käytetään lähdeviitteitä ja se sisältää kirjallisuusluettelon. Valmiit tekstit lähetetään Tuomo Kujala arvioitavaksi (tuomo.kujala@jyu.fi).
Kirjallisuus: Thagard, P. (2005). Mind: Introduction to Cognitive Science . 2 nd ed. Massachusetts, MA: MIT Press.
TAI
Frankish, K. & Ramsey, W. (2012). The Cambridge Handbook of Cognitive Science . New York, NY: Cambridge University Press.
Artikkelit:
Norman D. A. 1986 Cognitive Engineering. in D. A. Norman and S. W. Draper, eds., User Centered System Design : New Perspectives on Human-Computer Interaction, Lawrence Erlbaum Associates,Hillsdale, N.J., 31-61, 1986.
Carroll J. M. 1997. Human-Computer Interaction: Psychology as a Science of Design. Annu. Rev. Psychol., 48, 61-83.
Chandrasekaran B., Josephson J. R., Benjamins V. R. 1999. What Are Ontologies, And Why Do We Need Them? IEEE Intelligent Systems, Jan/Feb, 20-26.
Dennett D. C. 1984. Cognitive Wheels: The Frame Problem of AI. In C. Hookway (Ed.), Minds, machines and evolution (pp. 129-151). Cambridge: Cambridge University Press.
Gero J. S. 1990. Design Prototypes: A Knowledge Representation Schema for Design. AI Magazine , 11 (4): 26-36.
Saariluoma P., Hautamäki A., Väyrynen S., Pärttö M., Kannisto E. 2011. Microinnovations among the Paradigms of Innovation Research - What are the Common Ground Issues. Global Journal of Computer Science and Technology, 11(12), 12-23.
Searle J. R. 1990. Is the Brain's Mind a Computer Program? Scientific American, January, 26-31.
Anderson, J. R., Bothell, D., Byrne, M. D., Douglass, S., Lebiere, C., & Qin, Y . (2004). An integrated theory of the mind. Psychological Review 111, (4). 1036-1060.
Law E. L-C., Roto V., Hassenzahl M., Vermeeren A. P. O. S., Kort J. 2009 Understanding, Scoping and Defining User eXperience: A Survey Approach. Proceedings of Human Factors in Computing Systems , CHI’09, 719- 728.
Baddeley A. D., Hitch G. 1974. Working Memory. In G.H. Bower (Ed.), The psychology of learning and motivation: Advances in research and theory (Vol. 8, pp. 47-89). New York: Academic Press.
Ericsson K. A., Kintsch W. 1994. Long-Term Working Memory. University of Colorado, Boulder, Institute of Cognitive Science, ICS Technical Report #94-01.
Miller G. A. 1994. The Magical Number Seven, Plus or Minus Two: Some Limits on Our Capacity for Processing Information. Psychological Review, 101(2), 343-352. (Originally published in 1955.)
Ericsson K. A., Simon H. A. 1980. Verbal Reports as Data. Psychological Review, 87(3), 215-251.
Newell A., Simon H. A. 1961. Computer Simulation of Human Thinking. Science, 134(3495), 2011-2017.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156487

KOGS520 Käyttäjäpsykologia (6 op)

Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi), Rebekah Rousi (rebekah.rousi@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla käydään läpi ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologisia näkökulmia sekä näiden varassa tapahtuvaa työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelua. Kurssin keskeiset kysymykset ovat:
Miten ihminen tulisi kuvata, jotta hänen ominaisuuksiensa pohjalta olisi mahdollista suunnitella käyttäjän huomioivia työskentely- ja käyttöympäristöjä?
Millaiset psykologiset prosessit ovat merkitseviä ja millaisten kysymysten ratkaisemisessa ne ovat tärkeitä?
Miten huomioida käyttäjäpsykologinen tieto työskentely- ja käyttöympäristöjen suunnittelussa?
Näitä ongelmia käsitellään kurssin alussa järjestettävien luentojen sekä luentojen jälkeen toteutettavien kirjallisten harjoitustyöiden avulla.
Kirjallisuus: Kurssin tueksi voi lukea seuraavia kirjoja. Lisäksi kurssin kirjallisen työn kirjallinen materiaali sovitaan työkohtaisesti aiheen perusteella.
Saariluoma, P. 2004. Käyttäjäpsykologia - Ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen uusi ajattelutapa. WSOY.
Saariluoma, Kujala, et al. 2010. Ihminen ja teknologia - Hyvän vuorovaikutuksen suunnittelu. Teknologiateollisuus.
Suoritustavat Kurssi suoritetaan osallistumalla luennoille ja seminaareihin ja kirjoittamalla kurssisuorituksena kirjallisuuskatsaus annetusta käyttäjäpsykologisesti tärkeästä aiheesta. Aiheet valitaan luentojen teemoihin liittyen, ja niitä käydään läpi kurssin seminaareissa.
Osaamistavoitteet: Kurssin kuluessa opiskelijalle muodostuu yleiskuva siitä, millaista tietoa käyttäjäpsykologia voi antaa ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen suunnittelulle. Tämän ansiosta opiskelijalle kehittyy kyky huomioida suunnittelutyön kannalta keskeiset käyttäjäpsykologiset kysymykset.
Kurssin kotisivu: https://koppa.jyu.fi/kurssit/117496
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148549

KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA KOGS532 KOGNITIOTIETEEN KLASSIKKOTEOKSET, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
Kognitiotieteen klassiset diskurssit-kurssi käsittelee kognitiotieteen pääsuuntauksia 1900-luvulla alkaen behaviorismista ja päätyen kognitivismin ja konnektionismin ongelmaan 1980-luvulla. Kurssin sisältönä on joukko alkuperäisartikkeleita ja haastatteluja. Koska kyse on historiallisesta kurssista, alkuperäisartikkeleiden käyttö kurssin runkona on perusteltua. Kurssilla tutustutaan seuraaviin kognitiotieteen ongelmiin (viittaukset alkuperäisiin artikkeleihin alla): Turingin kone (1), Tekoälyn filosofia (2), Behaviorismi (3), Skinner (4,5), Skinner, Descartes ja luovuus, Chomsky ja syntaktiset rakenteet (6, 7), Fysikaalinen symbolisysteemi (8), Konnektionismi (9), Chomsky ja Skinner (10), Ajattelun kieli (11, 12), Kehysongelma (13), Kiinalainen huone (14), Modulaarisuus (15), Kognitivismi ja konnektionismi (16). Opiskelijan kannattaa pyrkiä lukiessaan muodostamaan tiivistelmä kunkin artikkelin pääsisällöstä ja -argumenteista.
1. A. M. Turing (1936). On computable numbers, with an application to the Entscheidungsproblem. Proceedings of the London Mathematical Society, Series 2, Vol.42, 230-265.
2. A. M. Turing (1950). Computing machinery and intelligence. Mind, 59, 433-460.
3. J. B. Watson (1913). Psychology as the Behaviorist Views it. Psychological Review, 20, 158-177.
4. B. F. Skinner (1953). Behaviorism. Teoksessa B. F. Skinner, Science and Human Behavior (New York: The Free Press, 1953)
5. Interview with B. F. Skinner, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 87-92.
6. N. Chomsky (1957). Syntactic Structures, luvut 1-4.
7. Interview with Noam Chomsky, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 341-351.
8. H. Simon & A. Newell (1975). Computer Science as Empirical Inquiry: Symbols and Search. Communications of the ACM, 19.
9. Medler, D. A. (1998). A Brief history of connectionism. Neural Computing Surveys, 1, 18-72.
10. N. Chomsky (1959). A Review of B. F. Skinner's Verbal Behavior" in Language, 35, 26-58.
11. J. Fodor (1975). The language of thought, luvut "Introduction" ja "First Approximations" (s. 1-54)
12. Interview with Jerrold A. Fodor, teoksessa Baars, B. The Cognitive Revolution in Psychology, s. 351-362.
13. J. McCarthy & P. J. Hayes (1979). Some philosophical problems from the standpoint of artificial intelligence.
14. J. Searle (1980). Minds, brains and programs. Behavioral and Brain Sciences 3 (3): 417-457.
15. J. Fodor (1986). Precis of the Modularity of Mind. Behavioral and Brain Sciences 8.
16. J. Fodor & Z. Pylyshyn (1988). Connectionism and Cognitive Architecture: A Critical Analysis. Cognition 28
Osaamistavoitteet: Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle näkemys kognitiotieteen historiallisesti merkittävistä diskursseista.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151696

KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu (8 op)

Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Piia Perälä (piia.m.h.perala@student.jyu.fi)
Sisältö: HUOM. SISÄLTÖ VASTAA KURSSIA TJTSK56 KÄYTETTÄVYYSSUUNNITTELU, MOLEMMISTA EI VOI SAADA SUORITUSTA.
Kurssilla harjoitellaan selittävän suunnittelun mallia konkreettisten käyttäjävuorovaikutukseen liittyvien tuotekehitysongelmien ratkaisemiseksi. Kurssilla tehdään ryhmissä tai yksin empiirinen käytettävyysanalyysi tai muu käyttäjätutkimus, josta kirjoitetaan tekninen raportti. Tutkimustulosten pohjalta suunnitellaan tai luonnostellaan uusi käyttöliittymä, tuote, tai palvelu. Tutkimus- ja kehitystyön kohteet tulevat yrityksiltä tai muiden käytännön käytettävyystyötä tekevien ihmisten aiheista. Kurssin alussa sovitaan aiheet ja kurssin aikana järjestettävät henkilökohtaiset ohjaustilaisuudet. Suunnitelmaseminaarissa esitellään tutkimussuunnitelma muille ryhmille sekä keskustellaan kehityskohteista. Kurssin aikana järjestetään luentoja vuorovaikutussuunnittelusta sekä tilastoworkshop tukemaan tilastollista päättelyä. Loppuseminaarissa esitellään tutkimuksen tulokset muille kurssin opiskelijoille. Kurssin seminaareissa on pääsääntöisesti läsnäolovelvollisuus ja kurssi vaatii intensiivistä ja itsenäistä työskentelyä.
Esitiedot: KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät tai KOGS404 Empirical research methods
Osaamistavoitteet: Kyky suunnitella, toteuttaa ja raportoida korkealaatuinen käyttäjätutkimus
Kyky osata soveltaa tutkimustuloksia vuorovaikutusominaisuuksiltaan korkeatasoisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa
Kyky argumentoida suunnitteluratkaisujen puolesta
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=151694

Kesä

TJTA365 Tietojärjestelmätieteen tutkimusaiheita (3 op)

Luennoitsija: Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=156608

TJTSE72 Teknologian sosiologia (5 op)

Luennoitsija: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi)
Sisältö: Tällä kurssilla tarkastellaan uusien teknologioiden syntyä, niiden omaksumista ja erityisesti sitä, kuinka erilaiset sosiaaliset ilmiöt vaikuttavat näihin prosesseihin. Teknologiat nähdään kurssilla sosio-teknisinä järjestelminä, jotka toimivat vuorovaikutuksessa paitsi käyttäjiensä, niin myös toistensa ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Käsiteltäviä teemoja: 1) sosiologian klassikot modernia selittämässä, 2) teknologia ja yhteiskunta, 3) teknologia sosiologisen tutkimuksen kohteena, 4) teknologiakritiikki, 5) teknologinen systeemiteoria, 6) teknologian historia ja sen kaudet, 7) modernin teknologian synty, 8) teknologisen kehityksen taloustieteelliset selitysmallit, 9) teknologian synnyn sosiologiset teoriat, 10) teknologiariskit ja niiden hallitseminen ja 11) teknologia- ja innovaatiopolitiikka.
Kirjallisuus: Saaristo, Kimmo & Jokinen, Kimmo: "Sosiologia" (2004 tai uudempi). Helsinki : WSOY. ISBN 978-951-0-28132-1
Weyer, Johannes: "Techniksoziologie. Genese, Gestaltung und Steuerung sozio-technischer Systeme" (2008) München/Weinheim : Juventa. ISBN 978-3-7799-1485-3
Muu erikseen ilmoitettava materiaali
Suoritustavat Kurssikirjallisuuden tenttiminen joko yhdessä tai kahdessa tentissä tai toisen kirjan tenttiminen ja toisen kirjan suorittaminen oppimistehtävillä.
Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija 1) tuntee sosiologian klassikkoteoriat ja -teoreetikot, 2) tuntee sosiologian klassikkoteorioiden mahdollisuuksia modernin teknologian tutkimuksessa ja kuvaamisessa, 3) osaa kuvailla teknologian ja sosiaalisen järjestelmän välistä vuorovaikutusta, 4) tuntee teknologian kehitykseen ja syntyyn liittyviä teorioita.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=132196

Ajankohdasta riippumattomat

TJTA290 Harjoittelu (1-6 op)

Luennoitsija: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi)
Sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija ekonomin ammattikäytäntöön jossakin organisaatiossa toimien. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan vastata sellaista tehtävää, johon tietojärjestelmätieteen opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Opiskelijan tulee laatia harjoittelustaan suunnitelma ennen harjoittelujaksoa. Harjoittelujakson aikana opiskelija raportoi työtään ja harjoittelun jälkeen valmiin raportin pohjalta harjoittelujakso arvioidaan.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148449

TJTA293 Tietojärjestelmätieteen aineopintojen teemaessee (1-3 op)

Luennoitsija: Teija Palonen (teija.h.palonen@jyu.fi)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148583

TJTA302 Kandidaatin tutkielma (7 op)

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Pekka Makkonen (pekka.m.makkonen@jyu.fi), Irja Kankaanpää (irja.k.kankaanpaa@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
Sisältö: Opintojakson suorittaminen koostuu pienryhmäseminaariin osallistumisesta, pienimuotoisesta itsenäisestä tutkimusprojektista ja projektin tulosten kirjallisesta ja suullisesta raportoimisesta seminaarissa. Lopputuloksena syntyvä kandidaatintutkielma on kirjallisiin lähteisiin pohjautuva tutkielma ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tutkielmia ohjaavat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opettajat, tutkijat ja jatko-opiskelijat. Maisterin tutkintoon jatkavien, jos suuntautumisvaihtoehdon valinneiden, kannattaa pyrkiä löytämään tutkielman aihe ja ohjaus oman suuntautumisvaihtoehdon alueelta. Joissakin tapauksissa kandidaatintutkielman kirjallisuuskatsausta voi hyödyntää osana gradutyötä. Tutkielman voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä.
Kirjallisuus: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita . (15. uud. painos). Helsinki: Tammi; Jauhiainen, E. & Pirhonen, M. (2010). Raportointiohje. Jyväskylän yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Ohjeeseen liittyy myös mallipohjia. Ohje samoin kuin mallipohjat löytyvät tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivulta https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/ .
Esitiedot: TJTA301 Kandidaattiseminaari, äidinkielen pakolliset kieliopinnot, pakolliset perus- ja aineopintojaksot tutkielman aihealueelta. Suositellaan myös aihealueen syventäviä opintoja.
Suoritustavat Oman tutkimussuunnitelman ja kandidaatintutkielman kirjallinen ja suullinen esittäminen seminaarissa, toisen opiskelijan tutkimussuunnitelman ja tutkielman opponoiminen. Seminaarityöskentelytavat vaihtelevat hieman pienryhmittäin.
Osaamistavoitteet: Oppia toteuttamaan itsenäisesti tutkimusprojekti tieteellisen työn perusperiaatteita noudattaen. Harjaantua aikaisemman tutkimuksen, erilaisten tietolähteiden ja muiden opiskelijoiden töiden kriittiseen arviointiin. Oppia oman tutkimuksen kirjallista ja suullista raportointia. (A1, B1, C1, A2, B3, B4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148454

TJTA303 Kypsyysnäyte (0 op)

Sisältö: Kandidaatin tutkintoon kuuluva kypsyysnäyte kirjoitetaan kandidaatintutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Kypsyysnäytteen tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Katso myös kypsyysnäytteen ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
Kypsyysnäytteeseen ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi,
040-805 3094, Ag D521.2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148404

TJTS502 Tutkielma (30 op)

Sisältö: Tutkielma on itsenäinen opinnäytetyö ja samalla myös kielen taidon kypsyysnäyte. Sen voi kirjoittaa joko suomen tai englannin kielellä. Tutkielman aiheen voi saada ohjaajalta, sen voi kehitellä itse tai aihe voi perustua jonkin yrityksen tai organisaation kiinnostuksen kohteeseen. Kaikissa tapauksissa tutkielman aiheesta on tutkielman aloitusvaiheessa sovittava ohjaajan kanssa. Ohjaajina toimivat tietojenkäsittelytieteiden laitoksen tutkijat, erityisesti professorit, yliopistotutkijat ja lehtorit. Tutkielmassa opiskelijan tulee osoittaa: 1) valmiutta tieteelliseen ajatteluun, 2) perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, 3) tutkimusmenetelmien hallintaa ja 4) kykyä tietojen esittämiseen omalla tieteenalalla.
Esitiedot: Työ aloitetaan pääsääntöisesti opintojen loppuvaiheessa Tutkimusmenetelmät-opintojakson yhteydessä ja sitä tehdään graduseminaarin tukemana. Työtä aloittaessaan opiskelijan on syytä varmistua siitä, että hänellä on valmiudet löytää tietojenkäsittelytieteiden kirjallisia lähteitä, lukea ja ymmärtää englanninkielistä tietojenkäsittelytieteiden kirjallisuutta ja kirjoittaa hyvää kieltä.
Suoritustavat Pro gradu -tutkielma.
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:
- tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia (A1)
- osaa hankkia tietoa omalta tieteenalalta (B1)
- osaa tulkita tieteellisiä lähteitä ja analysoida niitä kriittisesti (B1)
- osaa kirjallisesti ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti noudattaen voimassa olevia raportointiohjeita (B1)
- hallitsee oman opinnäytetyönsä menetelmäosuuden ja osaa arvioida kriittisesti omaa menetelmän soveltamistaan (B1)
- osaa itsenäisesti tuottaa opinnäytetyölle ominaista tekstiä (B1)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148453

TJTS503 Maturiteetti (0 op)

Sisältö: Maisterin tutkintoon kuuluva maturiteetti kirjoitetaan pro gradu -tutkielmasta suomen tai ruotsin kielellä. Maturiteetin tulee osoittaa tekijän perehtyneen tutkielman aihepiiriin ja hallitsevan hyvän äidinkielen taidon.
Katso myös maturiteetin ohje: https://www.jyu.fi/opiskelu/opinnoista/opiskelijanopas/maturiteetti
Maturiteettiin ilmoittautuminen: ota yhteyttä laitoksen osastosihteeriin Seija Paanaseen, seija.h.paananen@jyu.fi, 040-805 3094, Ag D521.2.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148403

TJTS505 Pro gradu -seminaari (3 op)

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Pasi Tyrväinen (pasi.tyrvainen@jyu.fi), Seppo Puuronen (seppo.puuronen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi), Lauri Frank (lauri.frank@jyu.fi), Tuure Tuunanen (tuure.t.tuunanen@jyu.fi)
Sisältö: Toteutetaan suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti ja tavoitteena on tukea pro gradu-tutkielman tekemistä. Pienryhmät pitävät istuntoja syksyn ja/tai kevään aikana omien aikataulujensa mukaan. Pienryhmätyöskentelyn sisältö vaihtelee hieman suuntautumisvaihtoehdoittain. Tyypillisesti opiskelija ainakin esittelee oman tutkimussuunnitelmansa sekä noin 20-25 -sivuisen raportin (“minigradun”) oman gradunsa aihepiiristä.
Kirjallisuus: Jauhiainen E. & Pirhonen M. (2010). Raportointiohje. Haettu Jyväskylän yliopiston, Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sivustolta: http://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/ohjeita-opiskelijoille/tutkielmat/
Esitiedot: Suuntautumisvaihtoehtokohtaisesti joko valmis kanditutkielma tai selkeästi edistynyt työskentely kanditutkielman parissa.
Suoritustavat Suuntautumisvaihtoehdon määrittelemä riittävä aktiivinen osallistuminen istuntoihin.
Osaamistavoitteet: Kurssin suorittamisen jälkeen opiskelija:
- on tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa pienimuotoinen opinnäytetutkimus (A1)
- osaa suunnitella pienimuotoisen opinnäytetutkimusprojektin (B1)
- osaa raportoida opinnäytetutkimusprojektinsa eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti (B1)
- osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa (B1)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148466

TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät (5 op)

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi), Veikko Halttunen (veikko.halttunen@jyu.fi)
Sisältö: Opiskelijalle, joka on toiminut tietojärjestelmätieteen alan vaativissa asiantuntijatehtävissä, joissa hän on saavuttanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteiden kannalta relevanttia osaamista, voidaan tämä työskentely lukea hyväksi osaksi pääaineen valinnaisia opintoja. Hyväksilukeminen edellyttää, että a) työjakso on ollut kestoltaan merkittävä, b) opiskelija on toiminut erityistä osaamista vaativissa ja sitä kehittävissä työtehtävissä ja c) opiskelija raportoi työn sisällöistä ja saavuttamastaan osaamisesta opintojakson vastuuopettajan kanssa sovittavalla tavalla. Opintojakson arviointimateriaali koostuu ainakin opiskelijan laatimasta kuvauksesta työtehtävistä ja oman osaamisen kehittymisestä sekä työtodistuksesta.
Suoritustavat IT-alan vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiminen sekä oppimisen osoittaminen
dokumentein.
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa työelämässä saavuttamansa asiantuntijuuden laadun (B2-B4, C2-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148528

TJTSD63 Laboratory Work in Digital Media (Digitaalisen median harjoitus- tai laboratoriotyö) (2-6 op)

Luennoitsijat: Eetu Luoma (eetu.luoma@jyu.fi), Henri Pirkkalainen (henri.j.pirkkalainen@jyu.fi), Philipp Holtkamp (philipp.holtkamp@jyu.fi)
Sisältö: Harjoitustyö,jonka aihe, tavoitteet ja laajuus, sekä työn raportointi on sovittava erikseen ohjaajan kanssa ennen työn aloittamista.
Esitiedot: Digitaalisen median linjan esititietovaatimukset. Lisäksi aiheen mukaiset tapauskohtaiset vaatimukset.
Suoritustavat Itsenäistä työskentelyä. Suoritus arvoidaan asteikolla 1-5.
Osaamistavoitteet: Digitaaliseen mediaan, rakenteisiin dokumentteihin, tai dokumenttien hallintaan liittyvä harjoitustyö, jossa syvennetään aihepiirin tuntemusta opiskelijan kanssa sovittujen oppimistavoitteiden mukaisesti. Työ voi käsittää esimerkiksi pienen sovelluksen laatimisen tai arvioinnin, tiettyyn rakenteisten dokumenttien kielimääritykseen perehtymisen, tai demonstraation laatimisen sovittavasta aiheesta.
Kurssin kotisivu: http://users.jyu.fi/~japawlow/teaching_2010.html
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148463

TJTSD90 Digitaalisen median syventävä harjoittelu (1-15 op)

Luennoitsija: Tiina Parkkonen (tiina.parkkonen@jyu.fi)
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija suuntautumislinjan ammattikäytäntöihin organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen ja kehittäen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut suuntautumisvaihtoehdon syventävät opinnot.
Suoritustavat Harjoittelu tulee raportoida dokumentin muodossa. Dokumentti koostuu:
1. Harjoittelupäiväkirjasta (pakollinen), jossa mahdollisimman luovasti, riittävän laajasti ja syvällisesti raportoit, mitä harjoittelussa olet oppinut, mitä hyötyä koulutuksessamme saaduista valmiuksista on ollut, mitä asioita olisi ollut hyvä osata lisää, miten käsityksesi alasta ja tulevista työtehtävistä ovat muuttuneet. Päiväkirjan voi toteuttaa esimerkiksi viikkopäiväkirjana siten, että se sisältää analyyttista osaamisen ja opittujen asioiden pohdintaa sekä reflektointia eikä siis vain pelkkiä kuvauksia työtehtävistä.
2. Työtodistuksesta (pakollinen), josta ilmenee selvästi työnantaja, työn kesto (sis. viikkotuntimäärä) ja tehtävien laatu (kuvaus työtehtävistä). Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
3. Harjoittelusopimuksesta (pakollinen).
4. Mahdollisista työnäytteistä tai portfoliosta.
5. Mahdollisista harjoittelupaikan yhteyshenkilön kanssa käydyistä kehittämis- ja muiden keskusteluiden raporteista tai harjoittelupaikan antamasta harjoittelun arvioinnista. Mikäli dokumentointi estyy kokonaan työtehtävien luottamuksellisen tai salassa pidettävän luonteen vuoksi, sovitaan järjestelyistä erikseen. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan. Yhden kuukauden mittainen kokopäiväinen suuntautumislinjan osaamisalueisiin liittyvä työ vastaa kahta opintopistettä. Harjoittelujakson arvosana (1-5) määräytyy harjoittelusta tehtävän raportoinnin perusteella.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148559

TJTSE90 Elektronisen liiketoiminnan syventävä harjoittelu (1-15 op)

Luennoitsijat: Panu Moilanen (panu.moilanen@jyu.fi), Markus Salo (markus.t.salo@jyu.fi)
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija elektronisen liiketoiminnan ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä. Harjoittelu voidaan suorittaa opiskelun aikana. Harjoitteluksi voidaan hyväksyä myös ennen opintojen aloittamista suoritettu soveltuva ja perusteltu työjakso (AHOT-menettely).
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut elektronisen liiketoiminnan syventävät opinnot.
Suoritustavat Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148558

TJTST20 Tietohallinnon johtaminen (5 op)

Luennoitsija: Ville Seppänen (ville.seppanen@jyu.fi)
Sisältö: Kurssilla tietohallintoa tarkastellaan ylimmän tietohallintojohdon ja yleensäkin liikkeenjohdon näkökulmasta. Tavoitteena on (1) ymmärtää informaatioteknologian strateginen käyttö liiketoiminnassa koko yrityksen tasolla sekä (2) ymmärtää tietohallintopalveluiden sisäinen hallinto tietohallintojohtajan näkökulmasta ja tarkastella erilaisia strategioita ja taktiikoita toiminnan johtamiseen. Kurssin sisältö: tietohallinnon ydinprosessit, tietohallinnon ja muun liiketoiminnan suhteet, tietojärjestelmien arvo, tietojärjestelmien kriittiset menestystekijät, tietohallinnon tavoitteiden ja strategian yhteensovittaminen, strategiasta johdettu tietohallinnon johtaminen, tietohallinnon suunnittelu kokonaisuutena, järjestelmien implementointi, ulkoistaminen, tietohallinnon henkilöstöhallinto, riskien hallinta
Kirjallisuus: Schiesser, R., IT Systems Management, 2. painos, 2010, Prentice Hall
van Grembergen, W. & de Haes, S., Enterprise Governance of Information Technology: Achieving Strategic Alignment and Value, 2009, Springer
Tiirikainen, V., Johtaja: ole IT-strategi, 2008, Talentum
Huom! Tenttiin tulee kysymyksiä kaikista kolmesta kirjasta. Kaikkien tenttijöiden odotetaan vastaavan Schiesserin teokseen perustuviin kysymyksiin. Tentin läpäiseminen edellyttää pisteiden ansaitsemista ainakin kahteen eri teokseen perustuvissa kysymyksissä.
Esitiedot: Suositellaan tietojärjestelmien aineopintojen suorittamista ennen kurssille osallistumista.
Suoritustavat Kirjatentti. Sopimuksen mukaan tenttejä voidaan järjestää myös muina ajankohtina.
Osaamistavoitteet: Tavoitteena on pystyä soveltamaan luennoilla ja kirjallisuudessa opittuja taitoja ja menetelmiä käytännön esimerkkeihin. Tyypillisiä tehtäviä voisivat olla: Tietohallinnon jonkin toiminnon organisointi vaikka ITIL:n / IS-Lite mallin mukaisesti tai eettisten näkökulmien huomiointi ulkoistamisessa.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148446

TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu (1-15 op)

Luennoitsija: Mauri Leppänen (mauri.a.leppanen@jyu.fi)
Sisältö: Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija järjestelmäkehityksen ammattikäytäntöön jossain organisaatiossa toimien ja antaa mahdollisuus soveltaa tai reflektoida saatua koulutusta todellisissa ammatillisissa tilanteissa. Harjoittelun tulee toimenkuvaltaan ja toteutukseltaan koostua sellaisista tehtävistä, joihin suuntautumisvaihtoehdon syventävässä opetuksessa pyritään antamaan valmiuksia. Tehtävien tulee olla ei-rutiiniluonteisia, tyypillisesti kehitys-, selvitys-, tai asiantuntijatehtäviä.
Kirjallisuus: Tapauskohtaisen tarpeen ja tilanteen mukaan.
Esitiedot: Kandidaatin tutkintoon sisältyvät opinnot ja menestyksekkäästi aloitetut järjestelmäkehityksen syventävät opinnot.
Suoritustavat Oppimispäiväkirja ja -raportti. Harjoitteluopintojakson laajuus (1-15 op) määräytyy harjoittelun pituuden mukaan ja harjoittelujakson arvosana (1-5) harjoittelun raportoinnin perusteella.
Osaamistavoitteet: Harjoittelun aikana opiskelija tutustuu organisaation toimintaan ja kulttuuriin, työnjakoon, sosiaalisiin suhteisiin työpaikalla sekä harjaantuu työskentelemään asiantuntijaorganisaation jäsenenä soveltaen työssään opiskelunsa aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja. (B2-B4, C2-C4)
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148470

KOGS396 Laboratorioharjoittelu (3 op)

Luennoitsijat: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi), Jussi Jokinen (jussi.p.p.jokinen@jyu.fi)
Sisältö: Laboratorioharjoittelu suoritetaan tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Käyttäjäpsykologian laboratorion tutkimusprojekteissa osallistumalla käytännön projektityöhön tutkimusavustajan roolissa. Projekteissa tehdään yritysyhteistyössä tutkimuksia ajankohtaisista ihminen-teknologia-vuorovaikutuksen (HTI) kysymyksistä. Harjoittelujakson pituus on minimissään 1 kuukausi (70h). Rajallinen määrä paikkoja per lukukausi (1-2). Ota yhteyttä tuomo.kujala@jyu.fi tai jussi.p.p.jokinen@jyu.fi. Harjoittelu on tarkoitettu kognitiotieteen pääaineopiskelijoille.
Esitiedot: Esitietovaatimuksina kurssit KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät (tai KOGS404 Empirical research methods) ja KOGS521 Käytettävyysanalyysi, tai aiempaa kokemusta tutkimusavustajan tehtävistä.
Osaamistavoitteet: Ymmärrys tutkimusprojektien toiminnasta, projektityöskentelystä ja HTI-alan tutkimuksesta
Valmiudet osallistua käytettävyys-/käyttäjätutkimusten toteutukseen
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148565

KOGS530 Web ja käytettävyys (3 op)

Luennoitsija: Tuomo Kujala (tuomo.kujala@cc.jyu.fi)
Sisältö: Kirjatentti. Kurssikirja: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun.
Kirjallisuus: Krug, S. Älä pakota minua ajattelemaan: tervettä järkeä verkkosuunnitteluun.
Kurssi Korpissa: https://korppi.jyu.fi/kotka/r.jsp?course=148429


[edellinen] [sisällys] [seuraava]