[edellinen] [sisällys] [seuraava]

3.5 Maisterin tutkinnot

Tietojärjestelmätieteessä suoritettava tutkinto on kauppatieteiden maisterin tutkinto (KTM). Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat myös ekonomin arvon. Tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä suoritettava tutkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM).

Seuraavassa kuvataan ensin kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkintojen (pääaineena tietojenkäsittelytiede tai kognitiotiede) rakenteet. Maisterin osamistavoitteet on listattu taulukossa 3.6.

3.5.1 Kauppatieteiden maisterin tutkinto

Kauppatieteiden maisterin tutkinnon osaamistavoitteet on esitetty edelläolevassa taulukossa. Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnon (pääaineena tietojärjestelmätiede) voi suorittaa kahden suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti: järjestelmäkehitys (JK) sekä tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL).

KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineopintoja
  • Suuntautumisvaihtoehdon ydinosaaminen
  • Suuntautumisvaihtoehdon täydentävä osaaminen
  • TJTS502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 op
  • TJTS505 Pro gradu –seminaari, 3 op

80 op
Maturiteetti (TJTS503)
0 op
Kieli- ja viestintäopintoja
10 op
Sivuaineopintoja
0-30 op
Vapaavalintaiset opinnot
0-30 op

Taulukko 3.5: Kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne

Kieli- ja viestintäopintoja, sivuaineopintoja ja vapaavalintaisia opintoja koskevat vaatimukset poikkeavat toisistaan suuntautumisvaihtoehdoittain. Ne kuvataan tarkemmin suuntautumisvaihtoehtojen yhteydessä.

Maisteriopiskelijoiden opintoneuvonta

Maisteriopiskelijoita opinnoissaan ohjaavat yliopistonopettaja Veikko Halttunen (JK), lehtori Panu Moilanen (TVL), tohtorikoulutettava Markus Salo (EL), suunnittelija Tiina Parkkonen (DM) ja tutkijatohtori Tuomo Kujala (KOG).

Katso opintoneuvojien yhteystiedot luvusta 3.1.1.

Mahdollisesti tarvittava tapaamisaika kannattaa sopia etukäteen sähköpostitse.


KTM
1. Tieteellinen
2. Ammatillinen
3. Sosiaalinen
4. Eettinen
A. Tiedot
Hallitsee oman tieteenalansa keskeiset käsitteet sekä tuntee sen tärkeimmät tietolähteet ja tutkimusmenetelmät. Tuntee joitakin oman tieteenalan keskeisiä teorioita ja tutkimustuloksia. On tutustunut systemaattiseen tapaan toteuttaa tutkimus.
Tuntee asiakas- ja liiketoimintalähtöisten tietojärjestelmien kehittämisen problematiikan, keskeiset käsitteet, menetelmät ja välineet. Käsitteellistää tietojärjestelmät sosioteknisiksi kokonaisuuksiksi sekä ymmärtää ne osana globaalia ympäristöä niin yksilön, yhteiskunnan kuin liiketoimintamahdollisuuksienkin kannalta. Tuntee oman tieteenalan keskeiset esitysmuodot ja standardit. Ymmärtää syvällisesti ainakin yhtä oman tieteenalan osa-aluetta. Ymmärtää sosiaalisen ulottuvuuden merkityksen kaikessa ihmisten ja organisaatioiden toiminnassa. Tuntee tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet yhteistyön, viestinnän ja liiketoiminnan tukena. Ymmärtää globaalin verkkoteknologian vaarat ja ongelmat yhteistyössä.
Tiedostaa tietojärjestelmien rakentamiseen, käyttöön ja johtamiseen sekä liiketoimintaan liittyviä eettisiä näkökohtia. Ymmärtää, että eri kulttuureissa on erilaiset vaatimukset viestintään sekä teknologian käyttöön ja kehittämiseen liittyen.
B. Taidot
Osaa hankkia tietoa omaan pääaineeseen liittyviltä tieteenaloilta, tulkita tieteellisiä lähteitä sekä analysoida niitä kriittisesti. Osaa suunnitella ja toteuttaa aikataulun mukaisesti tutkimusprojektin sekä raportoida sen eri vaiheissa sekä suullisesti että kirjallisesti. Osaa ilmaista itseään ja argumentoida tieteellisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. Osaa tulkita, valita ja käyttää oman tieteenalansa tutkimusmenetelmiä. Osaa antaa rakentavaa palautetta muiden tekemistä tutkimuksista niiden eri vaiheissa. Osaa hankkia jatkuvasti uutta osaamista omalta alalta kulloisenkin tilanteen ja tulevien tarpeiden mukaan.
Osaa soveltaa pääaineensa keskeistä käsitteistöä ja kehittämismenetelmiä tietojärjestelmien kehittämiseen. Osaa arvioida monipuolisesti tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen mahdollisuuksia ja haasteita sekä tehdä perusteltuja päätöksiä ja johtaa strategisesti tietojärjestelmien kehittämistä globaalissa, verkottuneessa ympäristössä. Kykenee tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti organisaatioiden tietojärjestelmävarantoja ja toimintaprosesseja sekä näiden välisiä vaikutussuhteita myös yli organisaatiorajojen. Etsii oman alan uusinta tietoa, arvioi tietolähteitä kriittisesti ja soveltaa hankittua tietoa päätöksenteossa. Osaa tulkita oman alan kannalta tärkeitä teknisiä spesifikaatioita ja standardointikehitystä. Osaa organisoida projektin, johtaa sen työskentelyä ja raportoida projektista kirjallisesti ja suullisesti. Seuraa tieto- ja viestintäteknologian kehitystä sekä kehittää oman alansa asiantuntemusta. Osaa kommunikoida hyvin eri tahojen kanssa ja eri muodoissa, verbaalisen viestinnän suhteen äidinkielen lisäksi ainakin yhdellä vieraalla kielellä. Kykenee monipuoliseen vuorovaikutukseen yli kieli- ja kulttuurirajojen. Osaa toimia vastuullisesti, aloitteellisesti ja refleksiivisesti erilaisten ryhmien jäsenenä tai johtajana ryhmän tavoitteiden saavuttamiseksi. Osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti eri viestintävälineitä ja -tapoja toimiakseen tietoyhteiskunnassa. Osaa arvioida digitaaliseen tietoon ja Internetin käyttöön liittyviä lainsäädännöllisiä ja kulttuurisia rajoitteita.




Osaa eritellä tietojärjestelmien rakentamiseen, käyttöön ja johtamiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti. Noudattaa tutkimuksessa yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita ja käytänteitä. Osaa arvioida tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja sekä niihin liittyvää liiketoimintaa kestävän kehityksen kannalta.
C. Asenteet
Ymmärtää tieteellisen ajattelun, kommunikoinnin ja tiedonhankinnan merkityksen tietojärjestelmien ja sisällönhallinnan kehittämisessä. Omaksuu tieteellisen lähestymistavan ongelmien ratkaisemiseen.
On valmis ottamaan vastaan uusia haasteita, etsimään ja soveltamaan uusia ideoita sekä sopeutumaan ympäristön ja työtehtävien jatkuviin muutoksiin. On valmis kansainväliseen kanssakäymiseen.
Ymmärtää oman roolinsa ryhmän jäsenenä ja ryhmässä toimimisen merkityksen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Haluaa oppia ymmärtämään erilaisia kulttuureja. On motivoitunut ottamaan huomioon sosiaaliset näkökulmat tietojärjestelmien, sisällönhallinnan ja liiketoiminnan kehittämisessä.
Ymmärtää tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen rakentamiseen ja käyttöön liittyvien eettisten kysymysten tärkeyden. Arvostaa ihmisten erilaisia taipumuksia, taitoja ja kulttuuritaustoja. Ymmärtää henkilökohtaisen vastuunsa yhteiskunnan kehittämisestä tietojärjestelmäalan asiantuntijana.

Taulukko 3.6: Maisterikoulutuksen osaamistavoitteet.


Valmistumista tukeva toiminta

Kun yliopisto-opiskelu jää työn ja muun elämän ohessa kesken, kynnys sen uudelleen aloittamiseen on yleensä suuri. Keskeytyneiden opintojen aktivoimiseksi informaatioteknologian tiedekunnan laitoksilla järjestetään VaTu-toimintaa. Valmistumisen tukiryhmässä opiskelijoille tarjotaan apua ja tukea keskeytyneiden opintojen uudelleen käynnistämiseen ja loppuun viemiseen. Tukiryhmätoiminta tarjoaa apua muun muassa seuraavissa asioissa:

3.5.1.1 Kieli- ja viestintäopinnot maisterin tutkinnossa, 10 op

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkinnon kieli- ja viestintäopinnoiksi (10 op) voit valita sellaisia kielikeskuksen tarjoamia opintojaksoja, jotka eivät sisälly kandidaatin tutkintoon tai AMK-tutkintoa täydentäviin kieli- ja viestintäopintoihin. Myös ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään. Opinnoilla voit vahvistaa viestintätaitojasi (esim. Työelämän viestintätaidot, Viestintätaidot IT-alalla, Projektiviestintä IT-alalla, Esiintymistaito) tai alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä valitun vieraan kielen osaamista, tai laajentaa osaamistasi muihin vieraisiin kieliin. Toisen vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan erityisesti kansainvälisiin tehtäviin tähtääville opiskelijoille.

Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta -suuntautumisvaihtoehdon maisterin tutkintoon suoritetaan 10 opintopistettä vieraan kielen opintoja. Voit joko a) täydentää yhden tai useamman aiemmin opiskelemasi vieraan kielen taitoasi tai b) aloittaa uuden vieraan kielen opinnot. Mikäli täydennät aiempaa kielitaitoasi, tulee sinun suorittaa kieliopintoina akateemisen tason kielikursseja vähintään 10 opintopistettä. Jos aloitat maisterin tutkintoa varten uuden vieraan kielen opinnot, opintoihin voi sisältyä myös kielten alkeiskursseja, mutta tämän kielen opintoja tulee tällöin suorittaa maisterin tutkintoon vähintään 10 opintopistettä.

Tutkinnon vapaavalintaiset opinnot

Muiden aineiden ohella vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon.

Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, ulla.lautiainen@jyu.fi.

3.5.1.2 Vaihto-opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelijoiden odotetaan hankkivan kokemusta kansainvälisessä, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisesta yhden lukukauden tai lukuvuoden kestävän vaihtojakson aikana ulkomaisessa yliopistossa. Vaihto-opiskelujakson ajoittamisesta tulisi keskustella opintoneuvojan kanssa jo opintosuunnitelmaa tehdessä. On huomioitava, että hakuaika kaukokohteisiin, kuten USAan, Japaniin, Kiinaan tai vaikkapa Australiaan on jo edellisen lukuvuoden syksynä, ja Euroopan kohteisiin vaihtoa edeltävän kevätlukukauden aikana. Kevään varsinaisessa haussa jäljelle jääneisiin Euroopan Erasmus-kohteisiin voi hakea jatkuvasti ympäri vuotta ja vaikka vielä syksyllä seuraavan kevään vaihtoon! Lisää vaihto-opinnoista oppaan Kansainvälistyminen -osiossa (luku 5).

Vaihto-opintojen sijaan tai niiden lisäksi opiskelija voi hankkia kansainvälisiä valmiuksia suorittamalla opintoihin sisällytettävän harjoittelun ulkomailla. Opiskelija voi hankkia harjoittelupaikan joko alan yrityksestä Euroopassa tai sen ulkopuolella tai suorittaa harjoittelun vaikkapa partneriyliopiston kansainvälisten asioiden toimistosta - mahdollisuudet ovat monet! Harjoittelusta maksetaan yleensä palkkaa, jonka lisäksi siihen on tarjolla monenlaista apurahaa. Lisätietoja oppaan Kansainvälistyminen -osiosta.

3.5.1.3 Pro gradu -tutkielma eli "gradu"

IT-tiedekunnan maisteriopinnoissa tutkintoasetuksen edellyttämä opinnäyte (pro gradu) on 30 opintopisteen laajuinen. Ennen gradun laatimista opiskelija suorittaa pakollisen tutkimusmenetelmät- ja seminaariopintojakson (2+3op), joissa opiskellaan gradun laatimiseen tarvittavia menetelmiä, tekniikoita ja valmiuksia ja valitaan graduaihe. 

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden. Tutkielma perustuu tieteelliseen lähdeaineistoon ja voi myös sisältää empiirisen tai konstruktiivisen osion. Ohjeita maisterin tutkielmaan löytyy muun muassa tietojenkäsittelytieteiden laitoksen Maisteripajan sivustolta (http://www.cs.jyu.fi/maisteripaja/) ja tietotekniikan laitoksen graduohjesivustolta (http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/yleista/opinnaytteet/progradu). Pro gradu -työn ohjaamista varten opiskelijalle nimetään oma ohjaaja.Tämä tapahtuu viimeistään seminaariopintojaksolla, aiheen valinnan ja esittelyn yhteydessä. 

Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen. Tietyin edellytyksin yksi pro gradu voidaan myös hyväksyä kahden eri oppiaineen opinnäytetyöksi. Asiasta täytyy sopia etukäteen kummankin oppiaineen ohjaajan kanssa.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

Gradu tehdään joko suomen, ruotsin tai englannin kielellä. Dekaani voi antaa opiskelijalle oikeuden käyttää myös muuta kieltä työn ohjaajan siihen suostuessa. Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia ja JYX-verkkojulkaisua varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/opinnaytteet-verkkojulkaisu.

3.5.1.4 Kypsyysnäyte eli maturiteetti maisterintutkinnossa

Tutkintoasetuksen mukaan myös maisterintutkintoa varten tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterivaiheen maturiteetissa riittää kuitenkin pelkkä asiasisällön tarkastus, jos kielentarkastus on tehty jo alemman tutkinnon maturiteetin yhteydessä. Englanninkielisen maisteriohjelman opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, voi kirjoittaa kypsyysnäytten englannin kielellä, jos hän on aiemmin kirjoittanut kypsyynäytteen koulusivistyskielellään. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

3.5.1.5 Aiemmin hankittu osaaminen ja korvaavuudet maisterin tutkinnossa

Korvaavuuden haku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Aiempien suoritettuja opintoja (esm. yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tehdyt yksittäiset kurssit, kokonaisuudet ja tutkinnot). Hyväksilukua haetaan korvaavuuslomakkeella joka löytyy laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet linkin alta.

Ei-formaalin osaamisen (esim. työkokemus) hyväksiluku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (AHOT)

Ahot-lomakkeella haetaan ei-muodollisen osaamisen tunnustamista (esm. työkokemus) Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetuksesta. Lue hakuohje tarkasti ja täytä lomake, muista liitteet! Palauta lomake asianomaiselle opettajalle tai laitoksen opintoneuvojalle/amanuenssille. Opintoneuvojalta voit myös kysyä neuvoja lomakkeen täyttöön.Lomake ja ohjeet löytyvät laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet linkin alta.

Varusmiespalveluksen johtaja- ja kouluttajakoulutuksen hyväksilukeminen

Varusmiespalveluksen aikana menestyksellisesti (vähintään arvolauseella hyvä) suoritetusta johtamis- ja kouluttajakoulutuksesta voi saada kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai yleisopintoihin hyväksilukuja. AUKista voi saada 5 op ja RUKista 8 op. Hyväksilukua varten opiskelijan tulee esittää palvelustodistus ja muut mahdollisesti tarpeelliseksi katsomansa dokumentit laitoksen amanuenssille (tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tapio Tammi, amanuenssi@cs.jyu.fi). Hyväksiluvut viedään opintorekisteriin koodilla MUU1100.

Uusien opiskelijoiden hyväksiluvut suunnitellaan HOPSin tekemisen yhteydessä yhdessä opintoneuvojan kanssa. Jo opiskelemassa olevat hoitavat asian amanuenssien kanssa.

Myös varusmiespalveluksen aikaista informaatioteknologiaan tai viestintään liittyvää erikoiskoulutusta tai siviilipalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi opintoihin. Hyväksiluku tapahtuu laitoksilla AHOT-menettelyn mukaisesti.


3.5.1.6 Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta (TVL)

Vastuuprofessori: Pasi Tyrväinen

Suuntautumisvaihtoehdon opetuksessa on tavoitteena antaa opiskelijalle valmiuksia arvioida monipuolisesti jatkuvasti uudistuvan Internet-pohjaisen informaatioteknologian merkitystä, mahdollisuuksia ja haasteita yhteiskunnassa, liiketoiminnassa ja yhteisöissä. Opetuksessa painotetaan monitieteisen lähestymistavan merkitystä uusien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen arvioimisessa ja kehittämisessä.

Suuntautumisvaihtoehdossa opiskelijalle on tarjolla laaja kurssivalikoima sisältäen erilaisia teemakokonaisuuksia. Lisäksi opiskelija voi yhdistää suuntautumisvaihtoehdon omiin kursseihin informaatioteknologian tiedekunnan, muiden tiedekuntien ja muiden koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen opintoja, edellyttäen että ne palvelevat opiskelijan ylemmälle korkeakoulututkinnolle asettamia tavoitteita ja niistä on sovittu opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Teemakokonaisuuksia on tietohallinnosta, ohjelmistoliiketoiminnasta, sisällönhallinnasta, viestinnästä, kansainvälistymisestä, käytännön tietojärjestelmätyöstä ja digitaalisesta markkinoinnista. Kaikkia teemakokonaisuuksia ei ole opetustarjonnassa joka lukuvuosi. Osa opetuksesta on englanninkielistä.

TVL-suuntautumisvaihtoehdon taustalla on kaksi tietojenkäsittelytieteiden laitoksen aikaisempaa suuntautumisvaihtoehtoa: digitaalinen media ja elektroninen liiketoiminta. Näiden aikaisempien suuntautumisvaihtoehtojen opiskelijat löytävät omaa tutkintoaan tukevia kursseja TVL-kurssivalikoimasta.

Mahdollisten opintopolkujen monipuolisuudesta johtuen suuntautumisvaihtoehdon valinneet opiskelijat voivat valmistua hyvinkin erilaisiin työtehtäviin. Valmistuneella maisterilla on vankka taloustieteellinen perusosaaminen, jota hän pystyy yhdistämään tietojärjestelmäosaamiseensa. Monipuolisen viestintä- ja kieliosaamisen myötä opiskelija voi työskennellä yhteistyössä teknisten, liiketoiminnallisten ja organisaatioiden tietosisältöjen asiantuntijoiden kanssa kansainvälisessä työympäristössä. TVL:n taustalla olevista suuntautumisvaihtoehdoista valmistuneiden maistereiden ammattinimikkeet antanevat suuntaa myös TVL:stä valmistuvien mahdollisista nimikkeistä. Valmistuneet ovat edustettuina LinkedIn-verkostoitumispalvelussa mm. seuraavilla nimikkeillä: Business Consultant, IT Consultant, Test Engineer, Marketing Manager, Search Planner, Team Leader, Researcher, Teacher, Staff Manager, Web Developer, SAP Consultant, Analyst, Sales Manager, Project Manager.

KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineen syventävät opinnot
  • Pääaineen ydinosaaminen, 30 op
  • Täydentävä pääaineen osaaminen, 15 op
  • Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvät kurssit, 35 op

80 op
Sivuaine
25 op
Kieliopinnot
10 op
Valinnaiset opinnot
0-5 op

Taulukko 3.7: Maisterin tutkinto Tietoyhteiskunta, viestintä ja liiketoiminta -suuntautumisvaihtoehdossa


A. Pääaine (80 op)

1) Pääaineen ydinosaaminen (30 op)

Valitaan 30 op seuraavista:

2) Täydentävä pääaineen osaaminen (15 op)

Täydentävän osaamisen moduuleissa opiskelijan on suositeltavaa valita ainakin yksi seuraavista teemakokonaisuuksista. Halutessaan opiskelija voi kuitenkin valita täydentävän osaamisen opintojaksonsa myös teemakokonaisuuksista riippumatta.

Tietohallinto ja tietojärjestelmätyö

International software business

Sisällönhallinta ja viestintä

Informaatioturvallisuuden teema:


Digitaalinen markkinointi

Tämä teema toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun markkinoinnin oppiaineen kanssa. Sen sisältö vahvistetaan kunkin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa yhdessä suuntautumisvaihtoehdon opintoneuvojan kanssa.

Muut täydentävän osaamisen opinnot

Täydentävänä osaamisena pääaineen opintoihin voidaan sisällyttää myös informaatioteknologian tiedekunnan, muiden tiedekuntien sekä muiden koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen syventävän tason opintojaksoja, jotka palvelevat opiskelijan itse ylemmälle korkeakoulututkinnolle asettamien osaamistavoitteiden saavuttamista. Jaksojen sisällyttämisestä pääaineen opintoihin sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

3) Pro gradu -tutkielma ja siihen liittyvät opinnot (35 op)

B. Sivuaine (vähintään 25 op)

Sivuaineopintoina opiskelijan tulee suorittaa vähintään 25 op:n laajuinen sivuaineopintokokonaisuus. Jos opiskelijan alemmassa tutkinnossa on vähintään perusopintokokonaisuuden verran taloustieteellisiä perusopintoja, kokonaisuuden voi valita vapaasti. Jos alempi tutkinto sisältää taloustieteellisiä opintoja edellä sanottua vähemmän, tulee sivuaineopintokokonaisuutena suorittaa taloustieteellinen opintokokonaisuus. On suositeltavaa, että opiskelijan alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon yhdessä sisältyy aineopintotasoinen kokonaisuus jossain kauppatieteellisessä oppiaineessa.

Mikäli opiskelija ei ole suorittanut alemmassa korkeakoulututkinnossa 60 op:n laajuisia tietojenkäsittelyalan opintoja, suorittaa hän sivuaineopintojen sijasta 30 op:n täydentävän opintokokonaisuuden. Se koostuu tietojärjestelmätieteen perus- ja aineopintoihin kuuluvista opintojaksoista, joista sovitaan HOPS-ohjaajan kanssa.

C. Kieliopinnot (10 op)

Kieliopintoja maisterin tutkintoon sisältyy kymmenen opintopistettä. Kieliopintoina voi maisterin tutkinnossa suorittaa vieraiden kielten opintoja. Opiskelija voi joko a) täydentää yhden tai useamman aiemmin opiskelemansa vieraan kielen taitoaan tai b) aloittaa aivan uuden vieraan kielen opinnot. Jos opiskelija täydentää aiempaa kielitaitoaan, kieliopintoina tulee suorittaa ns. akateemisen tason kielikursseja. Jos opiskelija aloittaa maisterin tutkintoaan varten uuden vieraan kielen opinnot, opintoihin voi sisältyä myös kielten alkeiskursseja, mutta tämän uuden kielen opintoja tulee tällöin suorittaa maisterin tutkintoon vähintään 10 op.

Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon. Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen, s-posti ulla.lautiainen@jyu.fi.

D. Valinnaiset opinnot (0-5 op)

Opiskelijan tulee suorittaa valinnaisia opintoja siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon minimilaajuus täyttyy.

Vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

3.5.1.7 Järjestelmäkehitys (JK)

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdossa tarkastellaan tieto- ja ohjelmistojärjestelmien kehittämistä menetelmien ja prosessien, projekti- ja tuotehallinnan sekä yksittäisten kehittämistehtävien (esim. vaatimusmäärittely, tietokantojen suunnittelu, testaus ja ylläpito) näkökulmasta. Suuntautumisvaihtoehdossa annetaan valmiuksia toimia myös tilanteissa, joissa kehitetään järjestelmiä globaaleille markkinoille hajautetuissa ja monikansallisissa projekteissa, joissa lisähaasteena ovat maantieteelliset etäisyydet sekä aika-, kieli- ja kulttuurierot. Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat projektipäällikkö, tuotepäällikkö, järjestelmäsuunnittelija, tietokanta-asiantuntija, ohjelmistoasiantuntija, käytettävyysasiantuntija, menetelmäasiantuntija, konsultti ja tutkija.
A. Pääaineen opinnot

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon pääaineen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on (riippuen opintojaksovalinnoista):

Järjestelmäkehityksen pääaineopintojen rakenne on suunniteltu ammattitehtävälähtöisesti (Kuva alla). Opiskelija voi suuntautua tehtäväkentässä omien osaamistavoitteittensa mukaisesti. Karkealla tasolla hän voi tähdätä joko teknisemmälle alueelle (oikean puoleinen soikio) tai projektin-/tuotehallinnan tasolle (vasemman puoleinen soikio).


Pääaineen opinnot koostuvat järjestelmäkehityksen ydinosaamista ja täydentävää osaa-mista koskevista opintojaksoista sekä pro gradu –tutkielmasta ja siihen liittyvistä opintojaksoista.

Järjestelmäkehityksen ydinosaaminen (väh. 30 op seuraavista):
  • TJTST10 Information Systems Development / Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät, 5 op
  • ITKS452 Requirements engineering, 5 op
  • TJTS433 Projektin johtaminen ja toteutus, 10 op
  • TJTSS53 Software product line engineering and management, 5 op
  • TJTSE25 Enterprise Architecture / Yrityksen kokonaisarkkitehtuuri, 5 op
  • TJTS568 Global information systems, 5 op
  • TJTST19 Databases and data mining / Tietokannat ja tiedon louhinta, 5 op
  • TJTSS33 Olio-ohjelmointi, 5 op
  • TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op
  • Ajankohtaiskurssi tai jokin muu tarjotuista JK:n syventävistä opinnoista

Järjestelmäkehityksen täydentävä osaaminen (väh. 15 op seuraavista)
  • Ne yllä mainituista, joita ei ole vielä valittu
  • TJTST29 Software scoping for successful software sourcing and delivery, 5 op
  • TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadun varmistus, tai TIES546 Ohjelmistotestaus, 5 op
  • TJTS570 International Project Management / Kansainvälisten projektien johtaminen, 5 op
  • TJTSD51 Sisällönhallinta organisaatioissa, 5 op
  • TJTST24 Business Process Design and Management/Liiketoimintaprosessien johtaminen, 5 op
  • TJTS570 Cloud Computing, 5 op
  • KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, 8 op
  • TJTSD40 Digitaalinen media I, 5 op
  • TJTSS63 Ohjelmistojen ylläpito, 5 op
  • TIES326 Tietoturva, 5 op
  • TJTST90 Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu, 1-15 op
  • TJTS590 IT-alan vaativat asiantuntijatehtävät, 5 op
  • Muu erikseen sovittava oppiaineen syventävä opintojakso

Taulukko 3.8: Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon ydinosaamista ja täydentävää osaamista koskevat opintojaksot

Opintojaksojen valinnan helpottamiseksi on muodostettu viisi ammattitehtäväpohjaista profiilia: tuotepäällikkö (tp), projektipäällikkö (pp), järjestelmäsuunnittelija (js), tiedonhallinnan asiantuntija (th) ja ohjelmistoasiantuntija (oa). Taulukossa 3.9 on osoitettu, mitkä opintojaksot ovat profiileiden kannalta olennaisia (X) ja hyödyllisiä (o). Profiilien pohjalta muodostuu viisi teema-aluetta. Seuraavassa on nimetty teemat ja niiden kolme keskeisintä opintojaksoa:

Tuotehallinnan teema:

Projektihallinnan teema:

Järjestelmäsuunnittelun teema:

Tiedonhallinnan teema:

Ohjelmistoteema:

Informaatioturvallisuuden teema:

Opintojaksot
tp
pp
js
th
oa
Information Systems Development /
Tietojärjestelmien kehittämismenetelmät
XXXoX
Requirements engineering
XXXX
Projektin johtaminen ja toteutus
XXXXX
Software product line engineering and management
XXX
Enterprise Architecture
XooX
Global Information Systems
oXX

Databases and data mining / Tietokannat ja tiedon louhinta
oXX
Olio-ohjelmointi
X
OhjelmistoarkkitehtuuritXXoX
Software scoping for successful software sourcing
XXo
Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus tai Ohjelmistotestaus
XX
International Project Management
Xo
Sisällönhallinta organisaatioissa
ooX
Business Process Design and Management
o Xo
Cloud Computing
o XX
Vuorovaikutussuunnittelu
X
Ohjelmistojen ylläpito
o X X
TietoturvaoXo
Digitaalinen media 1
oo
Järjestelmäkehityksen syventävä harjoittelu
ooooo
IT-alan vaativat ammattitehtävät
ooooo

Taulukko 3.9: profiilit (X = olennainen, o = hyödyllinen)

Täydentävän osaamisen opintoihin voidaan sisällyttää IT- tiedekunnan ja muiden koti- ja ulkomaisten korkeakoulujen tietojenkäsittelyalan syventäviä opintojaksoja. Opintojaksojen sisällyttämisestä sovitaan opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa.

Tutkielma ja siihen liittyvät opinnot:

TJTS502 Pro gradu –tutkielma, 30 op
TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 op
TJTS505 Pro gradu –seminaari, 3 op

B. Kieli- ja viestintäopintoja (10 op)

Kieli- ja viestintäopinnoiksi voidaan valita sellaisia kielikeskuksen tarjoamia opintojaksoja, jotka eivät sisälly kandidaatin tutkintoon tai AMK-tutkintoa täydentäviin kieli- ja viestintäopintoihin. Myös ulkomaisissa yliopistoissa suoritetut kieli- ja viestintäopinnot hyväksytään. Opinnoilla voi vahvistaa viestintätaitojaan (esim. Työelämän viestintätaidot, Viestintätaidot IT-alalla, Projektiviestintä IT-alalla, Esiintymistaito) tai alemman korkeakoulututkinnon yhteydessä valitun vieraan kielen osaamista, tai laajentaa osaamistaan muihin vieraisiin kieliin. Toisen vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan erityisesti kansainvälisiin tehtäviin tähtääville opiskelijoille.

C. Sivuaineen opintoja (0-30 op)

Sivuaineopintovaatimukset riippuvat opiskelijan aiemmista korkeakouluopinnoista. Jos opiskelija on suorittanut aiemmassa tutkinnossaan taloustieteellisen perusopintokokonaisuuden, sivuaineopinnot ovat vapaaehtoisia. Jos aiemmassa tutkinnossa on vähemmän taloustieteellisiä opintoja, tulee sivuaineopintoja täydentää taloustieteellisillä opinnoilla siten, että ne yhdessä aiempien opintojen kanssa muodostavat taloustieteellisen perusopintokokonaisuuden. Nämä täydentävät opinnot sijoitetaan maisterintutkinnon sivu-aineopinnoiksi. Näiden lisäksi opiskelija voi halutessaan suorittaa muita sivuaineopintoja. Jos opiskelijan aiempi tutkinto ei sisällä lainkaan taloustieteellisiä opintoja, sivuaineena tulee suorittaa taloustieteellinen perusopintokokonaisuus.

Sellaiset korkeakoulutasoiset taloustieteiden opinnot (esim. avoimessa yliopistossa suoritetut), joita ei ole sisällytetty mihinkään aiempaan tutkintoon, sisällytetään maisterin tutkinnon sivuaineopintoihin.

D. Vapaavalintaiset opinnot (0-30 op)

Opiskelijan tulee suorittaa vapaavalintaisia opintoja siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon minimilaajuus täyttyy.

Vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

3.5.1.8 MSc Service Innovation and Management (SIM)

Tietojärjestelmätieteiden laitoksella käynnistyy syksyllä 2013 uusi kansainvälinen maisterikoulutus Service Innovation and Management, joka osaltaan korvaa tiedekunnassa aiemmin, jo vuodesta 2007 lähtien, järjestetyn Mobile Technology and Business –maisteriohjelman.  Koulutus tarjotaan kokonaisuudessaan englannin kielellä ja opiskelijoita on lähes paristakymmenestä eri maasta.

Service Innovation and Management -maisterikoulutuksen keskiössä ovat kansainvälisten IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden suunnittelu sekä johtaminen ja asiakkaan palvelukokemus ja palvelukeskeisen logiikan ymmärrys palveluiden toteutuksessa. Opiskelijat oppivat suunnittelemaan ja johtamaan liiketoimintaprosesseja sekä ymmärtämään erilaisten palveluekosysteemien ja alustojen toimintaa. He myös hallitsevat alan viimeisimmän teknologian työkaluineen. Pääaineena palveluinnovaatioiden opiskelijoilla on tietojärjestelmätieteet, ja opinnot johtavat kauppatieteiden maisterin tutkintoon.

Maisterikoulutukseen kuuluu pakollisia pääaineen syventäviä opintoja (25 op), vapaavalintaisia syventäviä opintoja (20 op), pakollinen Pro Gradu ja siihen liittyvät opinnot (35 op) sekä muita opintoja, joihin sisältyy pakollinen projektikurssi (15 op), kieli- ja viestintäopintoja (10 op) sekä tutkinnon vapaavalintaisia opintoja (15 op).


MAJOR
  • Mandatory Courses (25 ECTS):
    • TJTS566 Digital Service Innovation and Design (5 ECTS)
    • TJTS572 Management of International Digital Business (5 ECTS)
    • TJTS570 International Project Management (5 ECTS)
    • TJTSM50 Foundations of Research (5 ECTS)
    • TJTSK43 Research Methods (5 ECTS)

  • Elective Courses (20 ECTS):
    • TJTST24 Business Process Design and Management (5 ECTS)
    • TJTSS70 Cloud Computing (5 ECTS)
    • TJTSE25 Enterprise/Service Architecture (5 ECTS)
    • TJTS557 Global Knowledge Management (5 ECTS)
    • TJTSM51 Information Security Management (5 ECTS)
    • TJTST10 Information Systems Development Methods (5 ECTS)
    • KOGS550 Life-based Service Design (5 ECTS)
    • TJTSM61 Business Analytics and Big Data Management (5 ECTS)
    • TJTSM60 Advanced Topics in Service Innovation and Management (5 ECTS)

  • Master's Thesis Studies (35 ECTS):
    • TJTSM01 Master's Thesis Seminar (5 ECTS)
    • TJTSM02 Master's Thesis (30 ECTS)
    • TJTSM03 Maturity Test (0 ECTS)

80 ECTS
OTHER STUDIES
  • TJTSM62 Multidisciplinary Project Course (15 ECTS)

  • Language Studies (10 ECTS):
    • Finnish
      • XSU005 Finnish 1(-5) for non-native Finnish speakers (5 ECTS); optional language courses for native Finnish speakers (5 ECTS)
    • English
      • XENX009 Integrated Research Communication (5 ECTS)

  • Other Optional Studies (15 ECTS)

40 ECTS

Varsinainen kansainvälinen haku maisterikoulutukseen tapahtuu kerran vuodessa marras-tammikuussa University Admissions Finland -palvelun kautta. Omat opiskelijamme voivat kuitenkin hakeutua maisterikoulutukseen yhtenä suuntautumisvaihtoehtona. He voivat myös vapaasti sisällyttää yksittäisiä kursseja omiin opintoihinsa ja kotikansainvälistyä, eli saada kokemusta opiskelusta vieraalla kielellä kansainvälisessä ilmapiirissä!

Lisätietoja koulutuksesta löytyy www-sivuilta https://www.jyu.fi/sim.

3.5.2 Filosofian maisterin tutkinto

3.5.2.1 Tietojenkäsittelytiede

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Filosofian maisterin (FM) tutkintoa (pääaineena tietojenkäsittelytiede)opiskelevalla on laaja valinnanvapaus suunnata opintojaan taustatietojensa ja kiinnostuksensa mukaisesti. Tutkinnon osaamistavoitteet on esitetty taulukossa maisterin tutkinnot kappaleen alussa ja FM-tutkinnon rakenne alla olevassa taulukossa. Opiskelijan saatua (hakemuksesta) oikeuden suorittaa FM-tutkintoa pääaineena tietojenkäsittelytiede, hänelle tehdään henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS). Sen lähtökohtana on pääaineen opintojen osalta Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon pääaineopintojen rakenne (vrt. Taulukko kohdassa tietojärjestelmätiede/järjestelmäkehitys). Kieli- ja viestintäopinnot ja sivuaineopinnot eivät ole pakollisia. Ne ja vapaavalintaiset opinnot suunnitellaan opiskelijan osaamistavoitteiden mukaisesti.

Valmistuneiden maistereiden tehtävänimikkeitä ovat esimerkiksi järjestelmäsuunnittelija, ohjelmistoasiantuntija, tietokanta-asiantuntija, testausasiantuntija, projektipäällikkö, kouluttaja ja konsultti. Teoreettisesti suuntautuneille jatko-opiskelu ja tutkijan ura heti maisterin tutkinnon jälkeen on suositeltava vaihtoehto.

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineopintoja
  • Pääaineen ydinosaaminen
  • Pääaineen täydentävä osaaminen
  • TKTS502 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • TJTS504 Tutkimus ja sen menetelmät, 2 op
  • TKTS505 Pro gradu –seminaari, 3 op

80 op
Maturiteetti (TKTS503)
0 op
Kieli- ja viestintäopintoja
0 op
Sivuaineopintoja
0-40 op
Vapaavalintaiset opinnot
0-40 op

Taulukko 3.10: Filosofian maisterin tutkinnon (pääaineena tietojenkäsittelytiede) yleisrakenne

3.5.2.2 Kognitiotiede (KOG)

Vastuuprofessori: Pertti Saariluoma

FILOSOFIAN MAISTERIN TUTKINTO
120 op
Pääaineopintoja
  • Pakolliset opinnot, 6/8 op
  • Vaihtoehtoiset opinnot, 37/39 op
  • KOGS395 Pro gradu -tutkielma, 30 op
  • KOGS394 Graduseminaari, 5 op

80 op
Maturiteetti
0 op
Kieli- ja viestintäopintoja
0 op
Kieli- ja viestintäopinnot
0 op
Sivuaineopintoja / Vapaavalintaiset opinnot

Valitaan opintokokonaisuus sopivasta lähitieteestä kuten psykologiasta, filosofiasta, tietojärjestelmätieteestä, tietotekniikasta tai kielitieteestä.
0-40 op

Taulukko 3.11: Filosofian maisterin tutkinto

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. psykologia, filosofia, kielitiede, tietojenkäsittely ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista.

Oppiaine on maailmalla jo yli sadassa yliopistossa. Se saattaa olla hyvin monissa eri tiedekunnissa, mutta aina on kyse ihmisen kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvasta tieteellisestä tutkimus- ja opetustoiminnasta. Oppiaine tuli vuonna 2005 Jyväskylän yliopiston pääaineeksi maamme ensimmäisen alan varsinaisen professuurin myötä. Kognitiotieteessä voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon.


Oppiaineesta valmistuvat ovat työskennelleet informaatioteknologian inhimillisen dimensioon ja organisaatioiden kehittämiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä.

Koska kognitiotiede on monitieteinen, ongelmalähtöinen oppiaine, jossa integroidaan eri lähitieteiden osaamista tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, maisterikoulutukseen voidaan hyväksyä opiskelijoita, joilla voi olla pohjaopintoina hyvin monenlaiset kandidaatin tutkinnot. Oppiaineen monitieteisyyden vuoksi pohjaopintovaatimukset ja opetussuunnitelma poikkeavat tiedekunnan muiden pääaineiden vaatimuksista.

Pakolliset syventävät opinnot, 6 tai 8 op
  • KOGS401 Kognitiotieteen keskeisiä kysymyksiä, 3 op
  • KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 3 op tai
  • KOGS404 Kognitiotieteen empiiriset tutkimusmenetelmät / Empirical research methods in Cognitive Science
    (englanniksi / joka toinen vuosi vuorotellen KOGS403 kanssa), 5 op

Seuraavista 37 tai 39 op:
  • KOGS520 Käyttäjäpsykologia, 6 op
  • KOGS524 Käyttäjätutkimus, 8 op / KOGS521 Käytettävyysanalyysi, 8 op
  • KOGS551 Vuorovaikutussuunnittelu, 8 op / TJTSK56 Käytettävyyssuunnitelu, 8 op
  • KOGS530 Web ja käytettävyys, 3 op
  • KOGS535 Kognitiotieteen klassiset diskurssit (k), 3 op / KOGS532 Kognitiotieteen klassikkoteokset, 3 op
  • KOGS550 Life-Based Service Design, 5 op
  • KOGS397 Mielenfilosofia ja tietoisuus, 2 op
  • KOGS396 Laboratorioharjoittelu, 3 op
  • Muut syventävät kognitiotieteen opintojaksot
  • Muut erikseen sovittavat psykologian ja filosofian laitoksen soveltuvat opintojaksot

Pro gradu, 35 op
  • KOGS395 Pro gradu -tutkielma 30 op
  • KOGS394 Graduseminaari 5 op
  • KOGS503 Maturiteetti, 0 op

Taulukko 3.12: Maisterin tutkinto kognitiotieteessä


[edellinen] [sisällys] [seuraava]