[edellinen] [sisällys] [seuraava]

3.2 Kandidaatin tutkinto

Kandidaatin tutkinnon voi suorittaa tietojärjestelmätieteessä, ei muissa laitoksen oppiaineissa.

Kandidaatin tutkinnossa suuri osa opinnoista on kaikille yhteisiä. Kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijat hakeutuvat maisteriopintojen suorittamista varten eri suuntautumisvaihtoehtoihin. Kandidaattiopintoihin kuuluu muutamia opintojaksoja, jotka ovat suositeltavia esitietoja tietyn suuntautumisvaihtoehdon opintoihin.

3.2.1 Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto pääaineena tietojärjestelmätiede

Tutkintorakenne on kuvattu seuraavan sivun taulukossa. Kandidaatin osaamistavoitteet on listattu taulukossa 3.3.

Tarkennuksia tutkintorakennetaulukkoon:


YLEISOPINNOT 24 op
  • ITKY100 Yliopisto-opiskelu ja opintojen suunnittelu, 3 op
  • FILY019 Tieteellisen toiminnan perusteet, 3 op
  • TILP150 Tilastomenetelmien peruskurssi, 6 op
  • Kaupalliset yleisopinnot, pääaineen opintoja tukevat matemaattiset yleisopinnot ja/tai tietotekniikan käyttöön liittyvät yleisopinnot yhteensä vähintään 12 op

KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT 20 op
  • Vieras kieli, 10 op (ei kuitenkaan alkeis- tai jatkokursseja eikä peruskielitaitoa täydentäviä kursseja; ts. vain kurssit, jotka edellyttävät lukion lyhyen oppimäärän suorittamista vastaavaa kielitaitoa)
  • Toinen kotimainen kieli, 4 op
  • Äidinkielen viestintä, 6 op, koostuen seuraavista
    • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla (kandidaattiseminaarin yhteydessä) 2 op tai XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet 2 op sekä
    • Muita Kielikeskuksen TJT-opiskelijoille tarkoitettuja äidinkielen opintoja 4 op

PAKOLLISET SIVUAINEET 25-28 op
Liiketoimintaosaamisen perusteet, 28 op tai Kansantaloustieteen perusopinnot, 25 op
PÄÄAINEOPINNOT (=PERUS- JA AINEOPINNOT) 80 op
Yhteiset pääaineopinnot 50 op
  • TJTP110 Tietojärjestelmätieteen opinto- ja urapolkuja, 3 op
  • TJTA112 Tietojärjestelmien kehittämisen perusteet, 3 op
  • TJTA114 Tietohallinnon perusteet, 3 op
  • TJTA239 Liiketoiminta tietoyhteiskunnassa, 5 op
  • TJTA228 XML: teoria ja käytäntö, 4 op
  • ITKP102 Ohjelmointi 1, 6 op
  • ITKP104 Tietoverkot, 3 op
  • TJTA103 Ihminen ja tietojärjestelmä, 3 op
  • ITKP112 Oliosuuntautunut analyysi, 3 op
  • ITKA204 Tietokannat ja tiedonhallinnan perusteet, 4 op
  • TJTA311 Projektin hallinta, 3 op
  • TJTA302 Kandidaatintutkielma, 7 op
  • TJTA301 Kandidaattiseminaari, 3 op
  • TJTA303 Kypsyysnäyte, 0 op

Vaihtoehtoisia pääaineopintoja (väh. 10 op):
  • TJTSD40 Digitaalinen media 1, 5 op
  • TJTA330 Ohjelmistotuotanto, 5 op
  • ITKA201 Algoritmit 1, 4 op
  • ITKA203 Käyttöjärjestelmät, 4 op
  • ITKP113 Oliosuuntautunut suunnittelu, 3 op
  • TIEP111 Ohjelmointi 2, 8op
  • ITKA202 Johdatus ohjelmistotekniikkaan, 3 op
  • TJTA290 Harjoittelu, 1 - 6 op
  • KOGS403 Empiiriset tutkimusmenetelmät, 3 op
  • TJTA237 Informaatio- ja tietotekniikkaoikeus, 5 op
  • TJT-alkuinen, vähintään aineopintotasoinen ajankohtaiskurssi (esim. kesäkoulun opintojakso)

Valinnaisia pääaineopintoja (0-20 op)
Vapaasti valittavia ITK-, TJT- ja TIE-alkuisia (ei yleisopintotasoisia) tai ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta koskevia kognitiotieteen opintoja
VALINNAISET OPINNOT
Vapaasti valittavia Jyväskylän yliopistossa tarjottavia opintoja vähintään 28 op, esim. valinnainen sivuaine tai opintokokonaisuus ja yksittäisiä opintojaksoja niin että kandidaatin tutkinnon minimiopintopistemäärä 180 op täyttyy.
KANDIDAATTIOPINTOJA YHTEENSÄ 180 op


KTK
1. Tieteellinen
2. Ammatillinen
3. Sosiaalinen
4. Eettinen
A. Tiedot
Hallitsee tietojärjestelmätieteen sekä liiketoimintaosaamisen ja/tai kansantaloustieteen keskeiset käsitteet tasolla, joka on riittävä tieteellisen tiedon rakentamiseen näiltä tieteenaloilta.
Näkee laaja-alaisesti tietoteknisten ratkaisujen hyödyntämisen organisaatioissa ja tietojärjestelmien kehittämisen problematiikan, menetelmät ja välineet.
Käsitteellistää tietojärjestelmät sosioteknisiksi entiteeteiksi, joissa ihmisillä on keskeinen rooli niin järjestelmien rakentamisessa kuin käytössäkin.
Tiedostaa tietojärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön liittyviä eettisiä näkökohtia.
B. Taidot
Osaa argumentoida tavalla, joka indikoi tieteellistä ajattelua. Osaa hankkia tietoa omaan tutkintoon liittyviltä tieteenaloilta, arvioida tietolähteitä kriittisesti sekä soveltaa hankittua tietoa tarkoituksenmukaisesti.
Osaa soveltaa tietojärjestelmien kehittämisen keskeisiä periaatteita, menetelmiä ja teknologioita yksinkertaisten tietojärjestelmien suunnittelussa, ohjelmoinnissa ja tietokantakyselyissä. Osaa organisoida ja vaiheistaa projektin.
Kykenee monipuoliseen vuorovaikutukseen, jonka turvin voi verkostoitua ja kehittää itseään yli kieli- ja kulttuurirajojen.
Osaa toimia erilaisten ryhmien jäsenenä, tuoden rakentavasti oman kontribuutionsa ryhmän toiminnan tavoitteiden saavuttamiseen.
Osaa eritellä tietojärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti. Noudattaa yleisesti hyväksyttyjä tutkimuseettisiä periaatteita.
C. Asenteet
On kiinnostunut tietojärjestelmätieteen kysymyksistä. Ymmärtää tieteellisen ajattelun ja tiedonhankinnan merkityksen oman itsensä, ammattitaitonsa ja yhteiskunnan kehittämisessä.
On halukas oppimaan uutta tietojärjestelmien alalta koko tulevan työuransa ajan.
Ymmärtää tietojärjestelmien rakentamisen eri lähestymistapojen ja metodiikkojen käytännön merkityksen.
Ymmärtää oman roolinsa ryhmän jäsenenä ja ryhmässä toimimisen merkityksen yhteisten päämäärien saavuttamiseksi.
Ymmärtää tietojärjestelmien rakentamiseen ja käyttöön liittyvien eettisten kysymysten tärkeyden. Ymmärtää, sekä lokaalisti että globaalisti, henkilökohtaisen vastuunsa yhteiskunnan kehittämisestä kansalaisena ja tietojärjestelmäalan asiantuntijana.

Taulukko 3.3: Kauppatieteiden kandidaatin osaamistavoitteet.


3.2.2 Kandidaattiopintojen ajoitus

Ohjatun opetuksen lisäksi aikaa tulee käyttää asioiden itsenäiseen opiskeluun ja harjoitustehtävien ratkaisemiseen. Yhtä ohjattua opetustuntia kohti suositellaan tehtäväksi vähintään tunti itsenäistä työtä. Taulukossa 3.4 on annettu oman lukujärjestyksen laatimista varten opintojen ajoituskaavio kolmelle ensimmäiselle vuodelle sekä opiskelijavaihtoehdon sisältävä vaihtoehto. Tätä ohjeistusta noudattamalla voi edetä opinnoissa ilman keskeisten opintojaksojen päällekkäisyyksiä. Kieli- ja sivuaineopinnot kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Tarkennuksia taulukkoon:


 
1. vuosi

 
2. vuosi

 
3. vuosi

SyksyKevätSyksyKevätSyksyKevät
Yleisopinnot 9 op
ITKY100 (3 op)
FILY019 (3 op)
MATY010 (3 op)
Yleisopinnot 8 op
TILP150 (6 op)
ITKY104 (2 op)
YleisopinnotYleisopinnotYleisopinnot 8 op
KTTP111 (8 op)
Yleisopinnot
Kieli- ja viestintäopinnot 4 op
Vieras kieli (4 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 6 op
Vieras kieli (6 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 2 op
Toinen kotimainen kieli (2 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 6 op
Äidinkielen viestinnät (6 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 2 op
Toinen kotimainen kieli (2 op)
Kieli- ja viestintäopinnot 0 op
Pääaine 12 op
TJTP110 (3 op)
TJTA112 (3 op)
TJTA114 (3 op)
TJTA103 (3 op)
Pääaine 10 op
TJTA239 (5 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 17 op
ITKP102 (6 op)
ITKP104 (3 op)
TJTA311 (3 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 16 op
ITKP112 (3 op)
ITKA204 (4 op)
TJTA228 (4 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 11 op
TJTA301 (3 op)
TJTA302 (7/2 = 3 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Pääaine 14 op
TJTA302 (7/2 = 4 op)
TJTA303 (0 op)
Vaihtoehtoinen pääaineopinto (5 op)
Sivuaine 6 op
Yksi YTPP-kurssi (6 op)
Sivuaine 6 op
Yksi YTPP-kurssi (6 op)
Sivuaine 12 op
Kaksi YTPP-kurssia (12 op)
Sivuaine 4 op
Yksi YTPP-kurssi (4 op)
SivuaineSivuaine
Vapaavalintaiset opinnot tai toinen sivuainekokonaisuus (25 op)
Lukukausisumma 31 opLukukausisumma 30 opLukukausisumma 31 opLukukausisumma 26 opLukukausisumma 23 opLukukausisumma 14 op
Lukuvuosisumma 61 opLukuvuosisumma 57 opLukuvuosisumma 37 op

Taulukko 3.4: Geneerinen polku kauppatieteiden kandidaatiksi.


 


3.2.3 Kieli- ja viestintäopinnot

Informaatioteknologia on kansainvälinen ala. Hankkimalla vahvat ja monipuoliset kieli- ja viestintätaidot edistät sekä sijoittumistasi työmarkkinoille että työskentelyä monikulttuurisessa työyhteisössä kotimaassa ja ulkomailla.

Yliopiston kielikeskus tarjoaa sinulle oman alasi kannalta tarpeelliset kieli- ja viestintäopinnot, jotka tiedekunta on määritellyt osaksi tutkintoasi. KIEVIE-opintojen tarkoituksena on tukea opiskeluasi ja antaa valmiuksia työelämässä tarvittavaan äidinkieliseen ja vieraskieliseen viestintään. Saat ohjausta myös opiskelutaitojen ja itseohjatun opiskelun kehittämiseen. Ne luovat pohjaa elinikäiselle kielenoppimiselle. Kielikeskuksen verkkosivusto Kielikompassi https://kielikeskus.jyu.fi/ auttaa sinua kieli- ja viestintäopintojen suunnittelussa. Sivustolta saat myös tietoa eri kielten opetuksesta ja verkkotyöskentelystä, itsenäisestä kielenoppimisesta ja verkkomateriaalien käytöstä. Suosittelemme, että laadit itsellesi kieli- ja viestintäopintojen opiskelusuunnitelman kokonais-HOPSin rinnalle ja pohdit omaa oppimistasi, arvioit kielitaitoasi ja kielenoppimisen tavoitteitasi sekä suunnittelet kielenoppijanpolkuasi omista lähtökohdistasi ja muita opintojasi tukevaksi.

Valtioneuvoston asetus yliopiston tutkinnoista määrää kieli- ja viestintäopintojen suorittamisesta seuraavasti: opiskelijan tulee alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa oman alan kannalta tarpeellisen suomen ja ruotsin kielen taidon (laki 424/2003 ja asetus 481/2003) sekä vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkintoosi kuuluu vähintään 20 opintopisteen laajuiset kieli- ja viestintäopinnot, joihin on sisällyttävä äidinkielen, toisen kotimaisen ja vieraan kielen opintoja. Maisterin tutkintoon sisältyy 10 op kieli- ja viestintäopintoja. Valinnaisia opintoja voit suorittaa oman mielenkiintosi mukaan joko kotimaisten kielten tai vieraiden kielten opinnoilla. Kahden vieraan kielen taidon hankkimista suositellaan kaikille, mutta etenkin opiskelijoille, jotka tähtäävät erityisesti kansainvälisiin tehtäviin. Ylimääräiset kieliopinnot ovat suositeltavia – valitse kurssisi siten, että saat mahdollisimman monipuolisen viestintätaidon ja aseta tavoitteesi työelämän vaatimuksia vastaaviksi.

Kielikeskuksen kaikille kursseille ilmoittaudutaan Korppi-opintotietojärjestelmässä. Kurssille ilmoittautuminen on vahvistettava, ja Korppi muistuttaa ilmoittautuneita vahvistamisesta. Korppi poistaa ilmoittautuneiden joukosta ne, jotka eivät ole vahvistaneet ilmoittautumistaan. Jos ryhmä on vahvistamisen jälkeenkin täynnä ja olet varasijalla, tule ensimmäiseen tapaamiseen katsomaan olisiko ryhmässä kuitenkin tilaa.

Kauppatieteen kandidaatin (KTK, tietojärjestelmätiede) tutkintoon kuuluvat
kieli- ja viestintäopinnot 20 op
  • Äidinkielen viestintä 6 op:
    • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla (kandidaattiseminaarin yhteydessä), 2 op TAI
    • Akateeminen kirjoitusviestintä, 2 op SEKÄ
    • muita äidinkielen kirjoitus- ja puheviestinnän opintoja 4 op
  • Toinen kotimainen kieli 4 op
  • Vieras kieli 10 op

3.2.3.1 Äidinkielen viestintä (6 op)

Voit suorittaa äidinkielen kirjoitusviestinnän opinnoista 2 opintopistettä joko kurssilla XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla, joka tukee kandidaattiseminaarin työskentelyä ja tutkielmasi valmistumista, tai jollakin muulla akateemisen tason kirjoitusviestinnän kurssilla, esimerkiksi kurssilla XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet informaatioteknologian opiskelijoille tai kurssilla XKVX006 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Loput neljä opintopistettä voit suorittaa erityisesti IT-alan opiskelijoille suunnatuilla kirjoitus- ja puheviestinnän yhteisillä XYHI-kursseilla tai erillisillä kirjoitus- ja puheviestinnän kursseilla. Kurssi XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla tukee opintojesi alkuvaihetta ja oppimistaitojesi kehittymistä.

Voit valita erillisiä kirjoitus- ja puheviestinnän kursseja omien kehittymistarpeidesi mukaan. Jos haluat monipuolistaa kirjallista ilmaisuasi, voit suorittaa Kirjoituskurssin (XKVX001). Jos haluat paneutua tekstien viimeistelyyn, voit suorittaa Kielenhuollon luennot (XKV0024). Jos haluat varmuutta esiintymiseesi, niin valitse Esiintymisvarmuuden kehittämisen kurssi (XPV0024) tai Esiintymistaidon kurssi (XPV0015). Mahdollisuus yhteistyö- ja neuvottelutaitojen kehittämiseen löytyy kurssilta Neuvottelu- ja kokoustaito (XPV0011).

Maisterivaiheessa voit parantaa työelämävalmiuksiasi esimerkiksi kurssilla XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla tai kurssilla XPVX005 Esimiehen vuorovaikutusosaaminen. Lisäksi voit saada tukea pro gradu -tutkielmasi kirjoittamiseen kurssilla XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen.

Kirjoitusviestinnän ja puheviestinnän kursseista löydät lisätietoa Korpista ja Kielikompassista. Äidinkielen viestinnän opinnot on hyvä aloittaa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Esimerkkejä äidinkielen kirjoitus- ja puheviestinnän opetustarjonnasta
Kirjoitusviestintä
  • XKV0701 Kirjoitusviestinnän perusteet
    informaatioteknologian opiskelijoille, 2 op
  • XKVX006 Tieteellisen kirjoittamisen perusteet, 2-3 op
  • XKV0201 Kirjoitusviestinnän perusteet, 3 op
  • XKV0024 Kielenhuollon luennot, 3 op
  • XKVX003 Tieteellinen kirjoittaminen (maisteritaso), 2 op
  • XKVX001 Kirjoituskurssi, 2-3 op
  • XKVX002 Työelämän tekstitaidot, 4 op

Puheviestintä
  • XPV0018 Puheviestinnän perusteet, 2 op
  • XPV0011 Neuvottelu- ja kokoustaito, 4 op
  • XPVX006 Ohjausviestintä, 3 op
  • XPV0024 Esiintymisvarmuuden kehittäminen, 3 op
  • XPV0015 Esiintymistaito, 3 op
  • XPV0021 Työelämäviestintää monikulttuurisessa ryhmässä, 3 op
  • XPVX002 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta, 3 op
  • XPVX005 Esimiehen vuorovaikutusosaaminen, 3 op

     Kirjoitus- ja puheviestintä
  • XYHI001 Viestintätaidot IT-alalla, 2 op
  • XYHI002 Äidinkielen tiedeviestintä IT-alalla 2 op (kandidaattiseminaarin yhteydessä)
  • XYHI003 Työelämän viestintätaidot IT-alalla, 3-4 op

3.2.3.2 Toinen kotimainen kieli (4 op)

Toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidon opintojakso suoritetaan kurssilla XRU0702/0703 Akademisk svenska / skriftlig, muntlig (4 op). Kurssin tavoitteena on että opiskelija oppii käyttämään kieltä arkipäivän ja työelämän vaatimissa tilanteissa, pystyy kirjoittamaan ja keskustelemaan omaan alaansa liittyvistä kysymyksistä ja laatimaan ammattialaltaan kirjallisen ja suullisen esityksen. Kurssin läpäistyään opiskelija on suorittanut myös valtionhallinnon virkamiehiltä vaadittavan kielitutkinnon. Ruotsin opinnot suositellaan suoritettaviksi toisena opiskeluvuonna.

Mikäli ruotsin kielen taitosi on jostain syystä ruostunut, voit parantaa kielitaitoasi valmentavilla kursseilla joko verkko-opintoina kursseilla XRU0008 Nätfräsch ja ja XRUX009 Hjälpis tai kontaktiopetukseen perustuvilla kursseilla XRUX005 Ruotsin kielen valmentava kurssi 1 ja XRUX006 Ruotsin kielen valmentava kurssi 2. Esiintymisvarmuutta ruotsin kielen puhumiseen voit hankkia kurssilla XYHX005 Våga tala, 2 op. Valinnaiset kurssit on tarkoitettu opiskelijoille, jotka haluavat syventää ruotsin kielitaitoaan ja samalla tutustua ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja pohjoismaiseen kulttuuriin.

Ruotsin kielen opintojen eteneminen:

Ruotsin valmentavat
kurssit (1.-2. vuosi)
Akademisk svenska /
skriftlig, muntlig
(2. vuosi)
Valinnaiset kurssit
XRUX005, 3 op
XRUX006, 3 op
XRUX008, 2 op
XRUX009, 2 op
XYHX005, 2 op
XRU0702/0703, 4 opXRUT001 Business-kulturen i Norden, 4 op
XRUX013 Kirjoitusviestintä, ruotsin kieli, 2-3 op
XRUX010 Prata svenska, 2 op

3.2.3.3 Vieraan kielen opinnot (10 op)

Tutkintoosi kuuluu myös vähintään yhdestä vieraasta kielestä sellainen taito, joka mahdollistaa oman alasi kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Useimmiten opiskelijat suorittavat vieraan kielen opinnot englannin kielessä. Mikäli vieras kielesi koulussa on jokin muu kuin englanti, niin ota yhteyttä asianomaisen kielen lehtoriin kielikeskuksessa ja sovi hänen kanssaan opintojen suorittamisesta. Kielikeskus tarjoaa esimerkiksi 10 opintopisteen kokonaisuuden saksan kieltä tietojärjestelmätieteilijöille.

Englanti
Suosittelemme, että aloitat englannin kielen opinnot jo ensimmäisenä opiskeluvuonna XENI001 Academic Reading -kurssilla, joka perehdyttää sinua käyttämään eri lukustrategioita ja tekniikoita, joita tarvitset lukiessasi oman alasi tieteellistä tekstiä. Opit myös kriittisen lukemisen perusteita sekä oman alasi tieteellistä sanastoa. Vaikka työkielenä Academic Reading -kurssilla onkin englanti, varsinaisesti suullista kielitaitoasi harjoitat toisena opiskeluvuotena XENI003 Communication Skills -kurssilla ja kolmantena opiskeluvuonna suoritat alasi tieteellistä suullista ja kirjallista raportointia harjoittavan XENI005 Professional Reporting -kurssin.

XENI001
Academic Reading (1. vuosi)
XENI003
Communication Skills
(2. vuosi)
XENI005
Professional Reporting
(3. vuosi)
TJT 3 op TJT 3 op TJT 4 op

Pakollisten englannin kielen kurssien lisäksi voit suorittaa erilaisia valinnaisia kursseja oman mielenkiintosi mukaan, olipa kyseessä sitten tutkimus- tai työelämäviestinnän taitoihin perehdyttävät kurssit (esim. Career Communication in Finnish and English, Meeting the Media) tai kulttuurienväliseen viestintään painottuvat opintojaksot (esim. Big and Small Talk about Finland) tai oppimistaitoihin keskittyvät kurssit (esim. E-Learning Modules). Lisätietoja kursseista löydät Kielikompassista https://kielikeskus.jyu.fi -> opetus -> englanti -> elective courses.

Kielikeskus järjestää kontaktiopetusta 15 kielessä - valitse kurssisi siten, että saat tukea yliopisto-opintoihisi ja työelämän vaatimuksia vastaavan monipuolisen kieli- ja viestintätaidon. Opintoasioissa ja kieliopintojen suunnittelussa voit ottaa yhteyttä suunnittelija Ulla Lautiaiseen,s-posti ulla.lautiainen@jyu.fi.

KIEVIE-opintoja myös vapaavalintaisiksi opinnoiksi

Muiden aineiden ohella vapaavalintaisiksi opinnoiksi tutkintoosi käyvät myös kieli- ja viestintäopinnot.  Kursseja voit suorittaa sen mukaan mitä taitoja ja osaamista haluat kehittää:

3.2.3.4 Vaihtoehto TJT-opiskelijoille: opiskele vieraana kielenä saksaa!

Saksa on yksi Euroopan ja maailman johtavista valtioista. Sen asema on erittäin vahva niin tieteessä, taiteessa, tekniikassa kuin kulttuurissakin. Saksa on myös Suomen tärkein kauppakumppani: sen osuus Suomen ulkomaankaupasta on yli 10 %. Saksan kielen ja kulttuurin tuntemuksesta on yhä kansainvälistyvillä työmarkkinoilla huomattavaa etua: saksa on Euroopan unionin puhutuin kieli, jota puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä. Millainen sinun saksan kielen taitosi on?

Tietojärjestelmätieteessä suoritettavaan kandidaatin tutkintoon sisältyy kymmenen opintopisteen laajuinen kokonaisuus vierasta kieltä. Lukuvuonna 2010-2011 toteutettiin ensimmäistä kertaa nimenomaan tietojärjestelmätieteen opiskelijoille suunniteltu saksan kielen moduuli, joka laajuudeltaan ja tasoltaan sopii kandidaatin tutkinnon vieraan kielen opinnoiksi. Moduuli koostuu kolmesta kurssista, joista ensimmäisellä kurssilla kerrataan saksan kielen tärkeimpiä rakenteita ja sanastoa lukion lyhyen kielen taitojen pohjalta. Toinen kurssi on suunniteltu varta vasten tietojärjestelmätieteilijöille, ja se koostuu pääosin erilaisista teemaluennoista. Kurssi on ns. integroitu kielikurssi, joten siitä voi halutessaan saada opintopisteitä myös tietojärjestelmätieteen opintoihin. Moduulin kolmas kurssi on Saksaan suuntautuva opintomatka. Lisätietoja saksan opinnoista saat lehtori Panu Moilaselta email: panu.moilanen@jyu.fi

Opiskelijoillemme on Saksassa tarjolla myös paljon harjoittelupaikkoja, joissa voi hankkia paitsi kansainvälistä kokemusta, niin myös opintopisteitä: harjoittelua voi sisällyttää niin kandidaatin kuin maisterin tutkintoihinkin. Saksassa suoritettavasta harjoittelusta järjestetään tiedotustilaisuus syksyllä, ja harjoitteluun haetaan ohjatusti syyslukukauden aikana. Saat lisätietoja Saksan harjoittelusta myös tiedekunnan vaihtoilloissa, joita järjestetään yleensä yksi syys- ja yksi kevätlukukaudella.

3.2.3.5 Ulkomailla suoritetut kieliopinnot

Yliopiston kielikeskus myöntää ulkomailla opiskelusta kieliopintojen korvaavuuksia seuraavasti: mikäli opiskelija suorittaa vaihtokohteessa kohdemaan kielellä oman alansa opintoja, hänelle korvataan vapaavalintaisia kieliopintoja opiskelujakson kestosta riippuen enintään 8 opintopistettä. Jos taas opiskelija suorittaa kohteessa muulla kuin kohdemaan kielellä (esim. englannin kielellä Alankomaissa) oman alansa opintoja vähintään 5 kk:n ajan, korvataan enintään 4 opintopistettä vapaavalintaisia kieliopintoja. Jos opiskelija suorittaa vaihtokohteessa erillisiä kielikursseja, hän voi saada niistä korvaavuuksia opintojen sisällön, laajuuden ja vaativuuden mukaisesti. Kieliopintojen korvaavuuksista on sovittava aina erikseen kielikeskuksen kanssa. Korvaavuuksien saamiseksi opiskelijan on täytettävä kielikeskuksen korvaavuushakulomake. Liitteeksi tarvitaan todistus vaihtokaudesta ja suoritetuista opinnoista. Kieliopintojen korvaavuushakulomake ja tarkempia ohjeita kielikorvaavuuksista: https://kielikeskus.jyu.fi/ohjeita/kielikeskuksen-tentit-ja-korvaavuudet/hyvaksiluku

3.2.4 Kandidaatintutkielma

Tutkintoasetuksen mukaan tutkinnon pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman aineopintoihin sisältyy vähintään 6-10 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa kandidaatintutkielmien laajuus on 7 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 3 op:n laajuinen kandidaattiseminaari.

Kandidaatintutkielma on kandidaatin tutkinnon "päättötyö". Tutkielman tavoitteena on harjaannuttaa opiskelija tutkimusongelman määrittelyyn sekä tutkimuksen raportointiin. Kandidaatintutkielma on pienimuotoinen kirjallisuuteen pohjautuva tutkimusraportti kandidaattiseminaarin vetäjän ja työn ohjaajan kanssa sovitusta aiheesta. Tyypillisesti kandidaatintutkielma on noin 20-30 sivua pitkä. Tutkielmassa on keskeistä tieteellisen ja selkeän raportointitavan opettelu. Tieteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että työn tulee perustua aiempaan tutkimukseen, ja lähteinä käytetyt viitteet tulee sisällyttää tekstiin ohjeiden mukaisesti. Selkeällä raportointitavalla tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tulee osata kertoa aiheestaan selkeää ja hyvää suomen kieltä käyttäen. Tietoa ja ohjeita kandidaatintutkielman laadintaan löytyy muun muassa www-osoitteista https://www.jyu.fi/it/laitokset/cs/opiskelu/kandidaattiopinnot/tutkielma/. Tutkielman tekoa ohjaa opiskelijalle nimetty henkilökohtainen ohjaaja, joka on useimmiten aihepiiriä tunteva ja siitä kiinnostunut laitoksen lehtori, yliassistentti tai professori.

Tutkielman aihe kannattaa valita itseään kiinnostavasta aihepiiristä. Aihe on hyvä valita niin, että kandidaatintutkielmaa varten tehtyä kirjallisuusselvitystä voi myöhemmin hyödyntää maisterivaiheen tutkielmassa eli pro gradussa. Pro gradun tekeminen on sujuvampaa, jos työtä voi jatkaa tutun ohjaajan kanssa.

Kandidaatintutkielmat tallennetaan JYX-järjestelmään (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto https://jyx.jyu.fi/). Tutkielmat voidaan tallentaa järjestelmään joko kaikille näkyviksi tai vain rajoitetusti näkyviksi arkistokäyttöön. Tarkempia ohjeita julkaisusta antavat laitosten opintoasioita hoitavat sihteerit.

3.2.5 Kypsyysnäyte eli maturiteetti kandidaatintutkinnossa

Tutkintoasetuksen mukaan opiskelijan on kirjoitettava kypsyysnäyte eli maturiteetti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoa varten. Kandidaatintutkinnossa maturiteetista tarkastetaan sekä sisältö että kieliasu. Kypsyynäytteen tulee osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Opiskelija tekee maturiteetin, kun tutkielma on valmis tai jätetty esitarkastukseen. Maturiteetti kirjoitetaan tutkielman pohjalta. Joskus kyseeseen voi tulla muu kuin tutkielma, esimerkiksi opinnäytetyön alaan kuuluva kirjallisuus. Maturiteettikirjoitelman aiheet antaa opinnäytetyön ohjaaja tai oppiaineen muu opettaja. Opiskelijan on valvotussa koetilaisuudessa osoitettava oman tieteenalansa ja suomen tai ruotsin kielen hallintaa. Laitokset huolehtivat kypsyysnäytteen järjestämisestä. Maturiteetin arvioijia on kandidaattivaiheessa yleensä kaksi: sisällön osalta oppiaineen edustaja (yleensä opinnäytetyön ohjaaja) ja kieliasun osalta kielentarkastaja (yleensä kielikeskuksessa toimiva äidinkielen opettaja). Maturiteetti arvioidaan joko hyväksytyksi tai hylätyksi. Sekä sisällön että kieliasun pitää olla hyväksyttyjä. Suoritusmerkintä tulee opintorekisteriin noin kahden viikon kuluessa. Jos maturiteetti hylätään, opiskelija voi pyytää hylkäämisen perusteluja tarkastajilta. Kypsyysnäytettä koskee sama oikaisumenettely kuin muitakin opintosuorituksia. Erityistarpeiset otetaan huomioon maturiteetin suoritusjärjestelyissä ja kielentarkastuksessa. Tätä varten opiskelijan on otettava hyvissä ajoin yhteyttä laitokseen. Tutkielmien ohjaaja antaa tarkempia neuvoja maturiteetin suorittamisesta.

Vierasmaalaiset opiskelijat, jotka kirjoittavat tutkielmansa englanniksi, kirjoittavat kypsyysnäytteenkin yleensä englanniksi. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa kypsyysnäyte koulusivistyskielellään, ellei hän ole sitä muun tutkinnon yhteydessä suorittanut.


Kypsyyskokeeseen varataan aikaa neljä tuntia. Opiskelijalle annetaan hänen tutkielmaansa liittyvä aihe, joista hänen on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella hyvää kieliasua. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä tekstin varassa, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin sekä selvä alku ja loppu. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen sekä isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/

3.2.6 Aiemmin hankittu osaaminen ja korvaavuudet

Korvaavuuden haku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella

Aiempien suoritettuja opintoja (esm. yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tehdyt yksittäiset kurssit, kokonaisuudet ja tutkinnot). Hyväksilukua haetaan korvaavuuslomakkeella joka löytyy laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet -linkin alta.

Ei-formaalin osaamisen (esim. työkokemus) hyväksiluku Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (AHOT)

AHOT-lomakkeella haetaan ei-muodollisen osaamisen tunnustamista (esm. työkokemus) Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen opetuksesta. Lue hakuohje tarkasti ja täytä lomake, muista liitteet! Palauta lomake asianomaiselle opettajalle tai laitoksen opintoneuvojalle/amanuenssille. Opintoneuvojalta voit myös kysyä neuvoja lomakkeen täyttöön.Lomake ja ohjeet löytyvät laitoksen verkkosivuilta opiskelu -> ohjeet ja lomakkeet -linkin alta.

Varusmiespalveluksen johtaja- ja kouluttajakoulutuksen hyväksilukeminen

Varusmiespalveluksen aikana menestyksellisesti (vähintään arvolauseella hyvä) suoritetusta johtamis- ja kouluttajakoulutuksesta voi saada kandidaatin tai maisterin tutkinnon vapaasti valittaviin opintoihin tai yleisopintoihin hyväksilukuja. AUKista voi saada 5 op ja RUKista 8 op. Hyväksilukua varten opiskelijan tulee esittää palvelustodistus ja muut mahdollisesti tarpeelliseksi katsomansa dokumentit laitoksen amanuenssille (tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tapio Tammi, amanuenssi@cs.jyu.fi). Hyväksiluvut viedään opintorekisteriin koodilla MUU1100.

Uusien opiskelijoiden hyväksiluvut suunnitellaan HOPSin tekemisen yhteydessä yhdessä opintoneuvojan kanssa. Jo opiskelemassa olevat hoitavat asian amanuenssien kanssa.

Myös varusmiespalveluksen aikaista informaatioteknologiaan tai viestintään liittyvää erikoiskoulutusta tai siviilipalveluksen aikana hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi opintoihin. Hyväksiluku tapahtuu laitoksilla AHOT-menettelyn mukaisesti.

Enemmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta oppaan yleisessä opiskeluosiossa. Lisätietoja menettelystä voi myös kysyä laitoksen amanuenssilta.


[edellinen] [sisällys] [seuraava]