Kandidaatinopintojen jälkeen tietotekniikan laitoksella on mahdollista suuntautua kolmeen eri maisterin suuntautumisvaihtoehtoon:

• Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka
• Koulutusteknologia
• Laskennalliset tieteet

Tietotekniikan laitoksen maisteriopintojen kuvauksissa on suuntautumisvaihtoehdoittain kerrottu, mitkä ovat suuntautumisvaihtoehdon esitietovaatimukset. Lisäksi on kerrottu, mitkä opinnot hyväksytään valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi. Suuntautumisvaihtoehdon vastuuprofessori voi erikoistilanteissa hyväksyä myös muita opintoja valinnaisiksi syventäviksi opinnoiksi.

Opiskelun joustavuus ja tietotekniikan tulevaisuus näkyvät kaikessa tietotekniikan laitoksen pääaineopetuksessa soveltuvin osin.

Tieto: Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet, valitsemaansa urapolkua vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana. Ymmärtää tietotekniikan ja lähitieteenalojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti.

• Tiedollisen kokonaisuuden sisällölliset osaamistavoitteet jäljempänä

Soveltaminen: Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa hyödyntämällä tietoteknistä erikoisosaamista ja yhdistämällä sitä eri alojen tietoihin.

• Kaikille yhteiset projektiopinnot (sovellusprojekti)

Vastuu, johtaminen, yrittäjyys: Kykenee työskentelemään itsenäisesti tietotekniikan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja ihmisiä.

• Teknologialiiketoiminnan (teknologiajohtaminen, teknologiayrittäjyys, kansainvälinen teknologialiiketoiminta) asiantuntijaosaaminen
• Projektipäällikön roolissa toimiminen osana projektiopintoja

Arviointi: Kykenee kartuttamaan tietotekniikan vaativaa erikoisosaamista ja käytäntöjä sekä seuraamaan ja arvioimaan tietotekniikka-alan nopeaa kehitystä.

• Projektiopintojen seminaarit
• Pro gradu –tutkielma ja -seminaari

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen englannin kielellä.

• Tietotekniikan englannin osaamisen integrointi yhteiseen opintojaksoon (Future Internet)
• Tietotekniikan kieli- ja viestintäosaamisen kehittäminen osana projektiopintoja sekä seminaareja

Koulutusteknologia

Aineenopettajan ja koulutuskonsultin urapolku (yhd.) Linjan syventävissä opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen:

• Tietotekniikan opetuksen perusteisiin
• Virtuaalisiin oppimisympäristöihin
• Verkkokurssien tuottamiseen
• Oppilaitosturvallisuuteen

Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikka

Linjan syventävissä opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Vaatimusmäärittelyihin
• Ohjelmistoarkkitehtuureihin
• Tietoturvaan
• Palveluorientoituneisiin arkkitehtuureihin ja pilvilaskentaan

Mobile technology -teeman opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Langattomien radioverkkojen suunnitteluun
• Mobiilipalveluihin
• Mobiilipäätelaitteiden ohjelmointiin

Ohjelmistotekniikan teeman opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Ohjelmistotestaukseen
• Hajautettuihin järjestelmiin
• Algoritmisiin seikkailuihin

Web Technologies -teeman opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Semanttiseen weppiin ja ontologioihin
• Agentti-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun
• Vaihtoehtona MOB-urapolun profiili (englanniksi)

Sensoriverkkojen teema

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius tarjoaa etäsuoritusmahdollisuudet Jyväskylän yliopiston tietotekniikan opiskelijoille. Sisältää ainakin seuraavat opintojaksot:

• Langattomat teknologiat
• Langattomien sensoriverkkojen perusteet
• Sulautettu Internet

Laskennallisten tieteiden linja

Linjan syventävissä opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Simulointiin
• Epälineaariseen optimointiin
• Edistyneeseen tiedonlouhintaan ja koneoppimiseen
• Fysikaalisiin malleihin tietokoneanimaatioissa ja -visualisoineissa

Tieteellisen laskennan teeman opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Numeeriseen lineaarialgebraan
• ODY-ratkaisijoihin
• Monitavoitteiseen optimointiin
• Numeeriseen analyysiin

Vaativien järjestelmien teeman opinnoissa opitaan käsitteet, menetelmät, tiedot liittyen

• Signaalinkäsittelyteoriaan ja –menetelmiin
• Konenäköön ja kuva-analyysiin
• Agentti-pohjaisten järjestelmien suunnitteluun

Maisterin tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto jakaantuu seuraavasti:

Pakolliset syventävät opinnot Kaikille yhteiset opinnot: TIES410  Future Internet 5 op Suuntautumisvaihdoehdon syventävät opinnot: Syventävät opinnot 20 op (ks. suuntautumisvaihtoehtojen esittelyt) Projektiopinnot: TIES405 Sovellusprojekti 10 op	35 op
Teemaopinnot (ks. suuntautumisvaihtoehtojen esittelyt)	15 op
Pro Gradu -tutkielma TIES501 Pro gradu -seminaari 5 op TIES502 Pro gradu -tutkielma 30 op TIES503 Kypsyysnäyte 0 op	35 op
Sivuaineopinnot Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan sv: Kandidaatin ja maisterin tutkinnon suorittaneella henkilöllä tulee olla suoritettuna kaksi perusopintoja vastaavaa sivuainekokonaisuutta tai yhden aineen perus- ja aineopinnot. Mikäli alempaan tutkintoon ei sisälly tietotekniikan LuK-tutkinnon sisältämiä sivuaineopintokokonaisuuksia (matematiikan perusopintokokonaisuus 25op tai tietoteknikon menetelmäopintokokonaisuus 30op), sisällytetään ko. kokonaisuuksia siinä laajuudessa, kuin ne sopivat 120 op sisään. Teknologialiiketoiminta tai vastaava teknologiaa ja liiketoimintaa yhdistävä opintokokonaisuus 25 op Koulutusteknologian sv: Ks. taulukko 3.20 FM-tutkintoon sisällytetään korkeintaan 50 opintopistettä, loput sivuaineopinnot ovat täydentäviä opintoja Laskennallisten tieteiden sv: Seuraavat opinnot, mikäli ne eivät sisälly aiempaan tutkintoon: Matematiikan perusopinnot TIEA381 Numeeriset menetelmät, 5 op TIEA382 Lineaarinen ja diskreetti optimointi, 5 Matematiikan aineopinnot (suositeltava)	25 - 50 op
Vapaavalintaiset opinnot	0-30 op

Taulukko 3.18: Tietotekniikan maisteriopintojen rakenne

Vastuuprofessori: Tommi Kärkkäinen

Suuntautumisvaihtoehdon pääorientaatio liittyy tietotekniikan aineenopettajankoulutukseen, jonka suoritettuaan opiskelija saa muodollisen kelpoisuuden toimia perusopetuksen, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten tietotekniikan aineenopettajana.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet:

Tietotekniikan opettaja/kouluttaja tuntee vallalla olevien oppimis- ja opetuskäsitysten teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet sekä omaa laajan tietoteknisen sekä pedagogisen osaamisen. Hän osaa suunnitella, kehittää, ylläpitää sekä hyödyntää oppimista tukevia ja edistäviä perinteisiä ja virtuaalisia oppimisympäristöjä erilaisine sisältöineen ja työvälineineen. Opintoihin sisältyvissä projektiopinnoissa koulutusteknologiaan liittyvää tuotosta kehitetään ryhmässä todellisille asiakkaille. Opintoihin sisältyy laajana sivuaineena opettajan pedagogiset opinnot, jotka antavat aineenopettajan yleisen kelpoisuuden.

Pakolliset syventävät opinnot koulutusteknologian suuntautumisvaihtoehdossa:

Syventävät opinnot: TIES461 Tietotekniikan opetuksen perusteet, 5 op TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt 5 op TIES463 Verkkokurssin tuotantoprosessi 5-10 op	15 op
Valinnaisia syventäviä opintoja: TIES464 Aineenopettajankoulutuksen seminaari, 2-6 op TIES465 Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön tuki, 3 op TIES466 Oppilaitosturvallisuus, 5 op	Väh. 5 op

Taulukko 3.19: Koulutusteknologian suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot, 20 op

	Vaihtoehto 1		Vaihtoehto 2		Vaihtoehto 3
	LuK	FM	LuK	FM	LuK	FM
Opettajan pedagogiset perusopinnot	25 op	-	25 op	-	-	25 op
Opettajan pedagogiset aineopinnot	-	35 op	35 op	-	-	35 op
Toisen opetettavan aineen perusopinnot	25 op	-	-	25 op	25 op	-
Toisen opetettavan aineen aineopinnot	10 op	25 op	-	35 op	35 op	-

Taulukko 3.20: Koulutusteknologian sivuaineiden suorittamisen suositukset.

Vastuuprofessori: Timo Hämäläinen

Suuntautumisvaihtoehdossa opetuksen tavoitteena on luoda opiskelijalle vankka osaaminen ohjelmistokehityksen ja tietoliikennejärjestelmien hallinnan vaativissa kehitystehtävissä toimimiseksi. Opinnot sisältävät ohjelmistojen määrittämiseen, järjestelmien rakenteeseen, tietoturvaan ja palveluorientoituneeseen pilvipalvelujen kehittämiseen liittyviä ydinsisältöjä. Näitä sisältöjä opiskelija voi täydentää ohjelmistotekniikan, mobiiliteknologian, web-teknologioiden tai sensoriverkkojen teemaopintojen kautta. Opintoihin sisältyvässä sovellusprojektissa toteutetaan ryhmässä oikeille asiakkaille oikea sovellus.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet:

Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikasta valmistuneella maisterilla on erinomaiset valmiudet alan tutkimuksen seuraamiseen sekä alaan liittyvien uusien menetelmien ja teknologioiden kriittiseen arviointiin ja kehittämiseen.

Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan pakolliset syventävät opinnot sekä teemat:

Pakolliset syventävät opinnot: ITKS452 Requirements Engineering, 5 op TIES441 Ohjelmistoarkkitehtuurit, 5 op TIES326 Tietoturva, 5 op TIES532 Service oriented architectures and cloud computing for developers, 5 op

20 op

Teemaopinnot (valitaan yksi seuraavista teemakokonaisuuksista): Mobile Technology (in English), 15 op: TIES434 Radio networks and resource management, 5 op ITKS545 Mobile Services Design, 5 op TIES425 Application Programming of Mobile Terminals, 5 op Ohjelmistotekniikka, 15 op TJTSS50 Ohjelmistojen testaus ja laadunvarmistus TAI TIES546 Ohjelmistotestaus, 5 op TIES427 Hajautetut järjestelmät, 5 op TIES449 Algoritmiset seikkailut, 5 op Web Technologies (in English), 15 op ITKS544 Semantic Web and Ontology Engineering, 8 op TIES433 Design of Agent-Based Systems, 7 op Sensoriverkot, 15 op (Kurssit 1-4 ovat pakollisia ja 5-6 ovat vapaavalintaisia, jotka järjestetään lähinnä jatko-opintojen yhteydessä ja ovat samalla avoinna kaikille halukkaille) TIES436 Langattomat teknologiat, 5 op TIES535 Langattomien sensoriverkkojen perusteet, 5 op TIES536 Sulautettu Internet, 3 op Langattomien järjestelmien laboratoriotyöt 2-8 op Langattomien järjestelmien erityiskysymyksiä, 3 op - esimerkiksi seuraavat: Reititys langattomissa sensoriverkoissa Paikannus ja kohteen seuranta Radiotaajuinen etätunnistus Langattomien järjestelmien seminaari, 2-10 op

15 op

Taulukko 3.21: Pakolliset syväntävät opinnot sekä teemaopinnot ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihdoehdossa, 35 op

Vastuuprofessori: Raino A. E. Mäkinen

Laskennallinen tiede muodostaa tutkimuksen kolmannen tukijalan teoreettisen tutkimuksen ja kokeellisen tutkimuksen rinnalle. Suuntautumisvaihtoehdossa keskitytään matemaattisten mallinnusmenetelmien, todellisuutta jäljittelevien simulointimenetelmien, toimintaa parantavien optimointimenetelmien sekä laajojen tietoaineistojen hallinnan mahdollistavien tiedonlouhintamenetelmien teoriaan ja käytännön hyödyntämiseen, erityisesti tietokoneanimaatioissa. Teemaopinnoissa opiskelija voi suuntautua luonnontieteellistä laskentaa ja optimointia syventävään tieteellisen laskennan teemaan tai teollisuuden vaativien mittaus- ja ohjausjärjestelmien kehittämiseen pureutuvaan teollisten järjestelmien teemaan. Projektiopinnoissa karttunutta osaamista sovelletaan oikean tieteellis-teknisen ongelman ratkaisemiseen ryhmässä. Sivuaineopinnoissa matematiikalla on keskeinen merkitys sen tuottaman analyyttisen ja käsitteellisen osaamisen vuoksi.

Tiedolliset ja taidolliset tavoitteet

Laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri tuntee jatkuvan ja diskreetin simuloinnin periaatteet ja sovelluskohteet. Hän osaa listata jatkuvien simulointimallien tavallisimmat diskretisointimenetelmät ja niiden tehokkaan toteuttamisen perusperiaatteet moderneissa tietokonearkkitehtuureissa. Lisäksi hän osaa nimetä yksi- ja monitavoitteisen epälineaarisen optimoinnin periaatteet ja ratkaisumenetelmät.

Laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdon suorittanut maisteri kykenee muodostamaan tekniikan ja luonnontieteiden ilmiöille matemaattisia simulointimalleja sekä osaa rakentaa mallien ratkaisemiseen kohtuullisen tehokkaat ohjelmistot aliohjelmakirjastoja tai vastaavia valmiita komponentteja hyödyntäen. Hän osaa muodostaa ja ratkaista numeerisesti simulointimalleihin pohjautuvia optimointitehtäviä. Lisäksi hän kykenee seuraamaan alan aikakauslehtiä ja toimimaan laskennallisten menetelmien asiantuntijana tieteellistä tutkimusta tekevässä ryhmässä.

Laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihtoehdon pakolliset syventävät opinnot sekä teemat:

Pakolliset syventävät opinnot: TIES481 Simulointi, 5 op TIES483 Epälineaarinen optimointi, 5 op TIES513 Fysikaaliset mallit tietokoneanimaatioissa, 5 op TIES487 Advanced Data Mining and Machine Learning TAI TIES445 Tiedonlouhinta, 5 op

20 op

Teemaopinnot (valitaan toinen teema): Tieteellinen laskenta, 15 op, valitaan seuraavista: TIES581 Numeerinen lineaarialgebra, 5 op TIES594 ODY-ratkaisijat, 5 op TIES595 Numerical Analysis of PDEs, 5 op TIES588 Monitavoiteoptimointi, 5 op TIES583 Optimoinnin jatkokurssi, 5 op Teolliset järjestelmät, 15 op TIES324 Signaalinkäsittelyteoria ja -menetelmät, 4 op TIES411 Konenäkö ja kuva-analyysi, 4 op TIES433 Design of Agent-Based Systems, 7 op

15 op

Taulukko 3.22: Pakolliset syväntävät opinnot sekä teemaopinnot laskennallisten tieteiden suuntautumisvaihdoehdossa, 35 op

Tutkintoasetuksen mukaan pääaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden taikka koulutusohjelman syventäviin opintoihin tulee sisältyä 20-40 opintopisteen laajuinen opinnäyte. IT-tiedekunnassa tämän pro gradu -opinnäytetyön laajuus on 30 op. Lisäksi opintoihin kuuluu 5 op:n laajuinen graduseminaari.

Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on perehdyttää opiskelija tieteelliseen työskentelyyn ja ajatteluun. Tutkielma muodostaa yleensä noin 5-6 kuukautta kestävän pienoistutkimuksen, josta tulee ilmetä, että sen laatija osaa käyttää ja hyödyntää akateemista lähdemateriaalia sekä esittää ajatuksensa tieteellisesti argumentoiden. Tutkielma perustuu tieteelliseen lähdeaineistoon ja voi myös sisältää empiirisen tai konstruktiivisen osion. Ohjeita maisterin tutkielmaan löytyy muun muassa tietotekniikan laitoksen graduohjesivustolta (http://www.jyu.fi/it/laitokset/mit/opiskelu/yleista/opinnaytteet/progradu) sekä aiempien vuosien graduseminaarien sivuilta (esim http://users.jyu.fi/~tka/opetus/kevat11/). Pro gradu -työn ohjaamista varten opiskelijalle nimetään oma ohjaaja.

Pro gradu voidaan tehdä myös kahden opiskelijan parityönä. Tällaiselta tutkielmalta edellytetään, että kummankin tutkielman laatijan työpanos vastaa yksin tehdyn tutkielman laatimiseen vaadittavaa työpanosta. Kun kummankin opiskelijan osuus on riittävästi eritelty, ne arvostellaan erikseen. Tietyin edellytyksin yksi pro gradu voidaan myös hyväksyä kahden eri oppiaineen opinnäytetyöksi. Asiasta täytyy sopia etukäteen kummankin oppiaineen ohjaajan kanssa.

Jos opiskelija suuntautuu jo maisteriopintojensa aikana tieteelliseen tutkimukseen esim. tutkimusryhmän jäsenenä, pro gradu -työ voi myös sisältää yhden tai useamman tieteellisen julkaisun ja niitä taustoittavan johdanto-osan. Ohjeita tällaisen ns. nippugradun tekemistä varteen antaa oman suuntautumisvaihtoehdon professori.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) säätelee pro gradu -tutkielmien julkisuutta. Informaatioteknologian tiedekunnassa laaditut pro gradu -tutkielmat ovat viranomaiselle jätettyinä asiakirjoina lähtökohtaisesti julkisia. Jos opinnäytteen tekijä saa rahoitusta yliopiston ulkopuoliselta taholta, esim. yksityiseltä yritykseltä, varsinaiseen arvosteltavaan työhön ei saa sisällyttää liike- tai ammattisalaisuuksia, vaan ne on jätettävä työn tausta-aineistoon (OPM:n ohjeistus 28.1.2004). Opiskelijoiden on tärkeää voida tutustua alan eritasoisiin pro gradu -tutkielmiin tutkimuksen raportointia oppiakseen. Pro gradu -tutkielmat tuottavat myös informaatioteknologian alalta usein uutta tietoa, jota ei perusteetta ole syytä estää leviämästä.

Gradu kirjoitetaan kotimaisella kielellä. Jyväskylän yliopiston tutkintosäännön (11.3.2010) mukaan oppinaineen professorin suostumuksella tutkielman voi kirjoittaa myös muulla kielellä, esimerkiksi englanniksi (28§). Tutkintosäännön mukaisesti jokaisella pro gradu -tutkielmalla on myös laitoksen määräämä vastuullinen ohjaaja (48§). Gradu arvioidaan asteikolla 0-5 (30§).

Kirjaston julkaisuyksikön ohjeet pro gradu -työhön liittyvien tietojen lähettämiseksi luettelointia varten löytyvät osoitteesta http://kirjasto.jyu.fi/julkaisut/opinnaytteet-verkkojulkaisu

Tutkintoasetuksen mukaan myös maisterintutkintoa varten tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Maisterivaiheen maturiteetissa riittää kuitenkin pelkkä asiasisällön tarkastus, jos kielentarkastus on tehty jo alemman tutkinnon maturiteetin yhteydessä. Englanninkielisen maisteriohjelman opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä suomen tai ruotsin kielellä, voi kirjoittaa kypsyysnäytten englannin kielellä, jos hän on aiemmin kirjoittanut kypsyynäytteen koulusivistyskielellään. Kirjoitusohjeita löydät tiedekunnan www-sivuilta: http://www.jyu.fi/it/opiskelu/maturiteettiohjeet/