Tietojärjestelmätieteessä suoritettava tutkinto on kauppatieteiden maisterin tutkinto (KTM). Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet saavat myös ekonomin arvon. Tietojenkäsittelytieteessä ja kognitiotieteessä suoritettava tutkinto on filosofian maisterin tutkinto (FM).

Seuraavassa kuvataan ensin kauppatieteiden maisterin tutkinnon rakenne ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkintojen (pääaineena tietojenkäsittelytiede tai kognitiotiede) rakenteet.

Kauppatieteiden maisterin (KTM) tutkinnon (pääaineena tietojärjestelmätiede) voi suorittaa kolmen suuntautumisvaihtoehdon mukaisesti: digitaalinen media (DM), elektroninen liiketoiminta (EL) ja järjestelmäkehitys (JK): Seuraavaksi kuvataan ensin tutkinnon yleisrakenne ja sen jälkeen kutakin suuntautumisvaihtoehtoa tarkemmin.

Vastuuprofessori: Airi Salminen

Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdossa tarkastellaan digitaalisen teknologian vaikutusta organisaatioiden viestintään ja sisällönhallintaan. Organisaatioissa tarvitaan asiantuntijoita, jotka ymmärtävät millaisin menetelmin ja tekniikoin ihmiset, organisaatiot ja ohjelmistot viestivät keskenään Internet-ympäristössä. Jatkuvasti muuttuvassa verkkoviestintäympäristössä on myös tärkeää pystyä analysoimaan ja ennakoimaan uusien teknologioiden vaikutusta viestintään, liiketoimintaan ja toiminnan organisointiin. Koska organisaatioihin kertyy suuria määriä eri muodoissa olevia digitaalisia tietosisältöjä, tarvitaan myös asiantuntemusta siitä, miten arvokkaat tietosisällöt saadaan säilymään käytettävinä jatkuvista teknologia- ja organisaatiomuutoksista huolimatta.

Suuntautumisvaihtoehto antaa valmiuksia ymmärtää teknologiavälitteisen viestinnän teorioita ja erityispiirteitä, arvioida verkkoviestinnän erilaisia ratkaisuja sekä ymmärtää Internetin standardeja (kuten XML) ja niiden käyttötapoja. Koulutus antaa myös valmiuksia hyödyntää Internet-teknologioita organisaatioiden sisällönhallinnan ja viestinnän kehittämiseen.

Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdosta valmistuva toimii tyypillisesti sisällönhallinnan ja verkkoratkaisujen asiantuntijana organisaatiossa. Alan tehtäviä on teollisuus-, viestintä- ja mediayrityksissä, julkisessa hallinnossa sekä oppilaitoksissa.

Digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdon opinnot suoritettuaan opiskelija:

• tuntee verkottuneiden organisaatioiden viestinnän ja sisällönhallinnan keskeiset käsitteet, haasteet ja teknologiat
• osaa arvioida ja vertailla sisällönhallinnan erilaisia ratkaisuja ja toteutustapoja organisaatioissa
• osaa hyödyntää Internetin teknologioita organisaation sisällönhallinnan ja viestinnän kehittämiseen

Taulukko 9.5: Kauppatieteiden maisterin tutkinto DM-suuntautumisvaihtoehdossa

Vastuuprofessori: Jukka Heikkilä

Elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa kiinnostuksen kohteena on se, kuinka informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää ennen kaikkea yritysten toiminnassa niiden liiketoiminnan tukena. Tutkimuksemme suuntautuu mm. verkostomaisen liiketoiminnan tietojärjestelmiin, informaatioteknologian leviämiseen ja kotoutumiseen sekä kuluttaja-asiakkaiden arjen teknologian hyödyntämiseen erityisesti monikanavaisen median käytössä.

Opinnoissamme pääsee tutustumaan paitsi verkkokaupankäyntiin, niin myös yritysmuodostelmiin, innovaatioiden diffuusioon, teknologian kotoutumiseen ja erilaisiin liiketoiminta-arkkitehtuureihin. Elektronisen liiketoiminnan opinnoille onkin ominaista paitsi taloustieteellisen perusosaamisen voimakas painottuminen, niin myös niiden monimuotoisuus: monet elektronisen liiketoiminnan teemoista ovat aidosti monitieteisiä, mistä johtuen opiskelijat saavat usein tutustua hyvinkin monien tieteenalojen ajatustapaan. Opiskelijamme sijoittuvat valmistuttuaan sekä julkiselle että yksityiselle sektorille elektronisen liiketoiminnan ja asioinnin asiantuntija-, kehitys- ja johtotehtäviin. (http://www.cs.jyu.fi/el/)

Maisteriopinnot elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa suorittanut opiskelija tuntee elektronisen liiketoiminnan tutkimus- ja työskentelyalueen ja hallitsee alan keskeisen teoreettisen perustan sekä tutkimus- ja suunnittelumenetelmät siten, että hän voi tutkinnon suorittamisen jälkeen toimia aktiivisesti alan kehitys-, tutkimus- ja johtotehtävissä niin yrityksissä kuin muissakin – esimerkiksi akateemisissa – organisaatioissa ja kehittää jatkuvasti omaa osaamistaan valitsemallaan erityiskompetenssialueella.

Suuntautumisvaihtoehdon opetuksen keskeisenä sisältönä on se, kuinka informaatioteknologiaa voidaan hyödyntää yritysten ja organisaatioiden toiminnassa sekä liiketoiminnan tukena. Valmistunut opiskelija on tutustunut mm. verkostomaisen liiketoiminnan tietojärjestelmiin, arkkitehtuureihin informaatioteknologian leviämiseen ja kotoutumiseen sekä arjen teknologian käyttöön ja käyttäjyyteen liittyviin teemoihin.

Valmistuneella maisterilla on myös vankka taloustieteellinen perusosaaminen, jota hän pystyy yhdistämään omaan tietojärjestelmäosaamiseensa em. tehtävien ratkaisemisessa. Kieli- ja viestintäosaamisessa valmistunut maisteri on saavuttanut sellaisen tason, että hän selviytyy hyvin erilaisista työelämän viestintätilanteista äidinkielellään ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä ja ainakin tyydyttävästi toisella kotimaisella kielellä.

Tietohallinnon johtamisen urapolku. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon voi elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdossa suorittaa myös erityisen tietohallinnon johtamisen urapolun mukaisena. Urapolun tavoitteena on kouluttaa informaatioteknologian strategisen merkityksen ymmärtäviä, kielitaitoisia ja elektronisissa liiketoiminta- ja palveluverkostoissa toimimaan kykeneviä tietohallinnon johtamisen asiantuntijoita.

Tietohallinnon johtamisen opiskelussa yhdistyy teoria, tutkimus ja käytännönläheisyys: MBA-opiskelijat ja tohtoriopiskelijat auttavat osaltaan opetuksessa ja tarjoavat tutkimusaiheitaan opiskelijoiden kisällitöiksi. Standardeihin, tietohallintokäytäntöihin, niiden uusiin menetelmien sekä liiketoiminnan ja teknologian kehityskaarien ennakoiminen ovat koulutussisällön keskeistä antia.

Urapolku rakentuu elektronisen liiketoiminnan suuntautumisvaihtoehdon tutkintovaatimusten pohjalle. Pakolliset kurssit ovat samat kuin muillakin elektronisen liiketoiminnan opiskelijoilla, ja urapolku eriytyy vaihtoehtoisissa ja valinnaisissa opinnoissa. Urapolkuun ei hakeuduta erikseen, vaan kuka tahansa elektronisen liiketoiminnan opiskelija voi suorittaa opintonsa sen mukaisina.

Taulukko 9.6: Maisterin tutkinto EL-suuntautumisvaihtoehdossa

Vastuuprofessori: Seppo Puuronen

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdossa tarkastellaan tieto- ja ohjelmistojärjestelmien kehittämistä suunnittelumenetelmien (ml. Scrum, XP ja Lean) ja –prosessien, tietohallinnon, projektin johtamisen ja yksittäisten kehittämistehtävien näkökulmasta. Viimeksi mainittu kattaa muiden muassa vaatimusmäärittelyn, tietokantojen suunnittelun, testauksen ja ylläpidon. Opetuksella annetaan valmiuksia toimia myös tilanteissa, joissa kehitetään järjestelmiä globaaleille markkinoille hajautetuissa ja monikansallisissa projekteissa, joissa lisähaasteena ovat maantieteelliset etäisyydet ja aika-, kieli- ja kulttuurierot. Suuntautumisvaihtoehdossa opetetaan tuotelinjapohjaista ohjelmistotuotantoa ja -liiketoimintaa. Opiskelijalle annetaan myös ratkaisuja järjestelmien integroimiseksi liiketoimintaprosessien, tiedon ja teknologian tasolla.

Järjestelmäkehityksen pääaineopintojen rakenne antaa mahdollisuuden suuntautua monenlaisiin ammattitehtäviin (ks. oheinen kuva). Karkealla tasolla voidaan tehdä rajaus opintojaksoihin, jotka valmentavat ohjelmistoteknisiin tehtäviin (vrt. ITKS451, TJTSS63, TJTSS50, TJTSS53, TJTST19, TIES441, TJTSS33 jne.), ja toisaalta opintojaksoihin, joissa painopiste on tietohallinnossa ja suunnittelussa (vrt. TJTST10, TJTST21, ITKS451, TJTS441, TJTST25, TJTS568, TJTSS53, TJTST24 jne.). Tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat projektipäällikkö, kehittämispäällikkö, tuotepäällikkö, järjestelmäsuunnittelija, ohjelmistosuunnittelija, menetelmäasiantuntija, testausasiantuntija ja konsultti. Tutkijaksikin on hyvä tähdätä, sillä laitoksessa on aktiivista tutkimusta järjestelmäkehityksen alalla.

Järjestelmäkehityksen suuntautumisvaihtoehdon opinnot suoritettuaan opiskelijalla on (riippuen opintojaksovalinnoista):

• syvällinen käsitys järjestelmäkehityksestä, sen menetelmistä ja eri tehtävistä,
• laaja-alainen näkemys tietojärjestelmien integroinnista ja roolista organisaation kokonaisarkkitehtuurissa sekä sisällönhallinnasta organisaatiossa
• monipuolinen käsitys tuotelinjaperusteisesta sekä monikulttuurisesta hajautetusta järjestelmäkehityksestä,
• valmius johtaa järjestelmäkehitysprojekteja projektipäällikkönä,
• valmius arvioida kriittisesti järjestelmäkehitystä koskevia tutkimuksia ja tuottaa itse tieteelliseen ajatteluun perustuvia tutkimuksia.

Taulukko 9.7: Kauppatieteiden maisterin tutkinto TJK-suuntautumisvaihtoehdossa

Vastuuprofessori: Markku Sakkinen

Filosofian maisterin tutkinnossa, jossa pääaineena on tietojenkäsittelytiede, opiskelijalla on laaja valinnanvapaus suunnata opintojaan taustatietojensa ja nykyisten kiinnostustensa mukaan. Tämä johtuu siitä, että huomattavaa osa tiedekuntamme syventävistä opintojaksoista voidaan pitää tietojenkäsittelytieteenä ja laitoksessamme tehdään tutkimusta useilla sen erikoisaloilla.

Valmistuneiden maisterien tyypillisiä tehtävänimikkeitä ovat ainakin järjestelmäasiantuntija, ohjelmistonsuunnittelija, tietokanta-asiantuntija, testausasiantuntija, projektipäällikkö, kouluttaja ja konsultti. Teoreettisesti suuntautuneille yksi mahdollisuus on jatko-opiskelu ja tutkijan ura heti maisterin tutkinnon jälkeen.

Tietojenkäsittelytieteen opinnot suoritettuaan opiskelijalla on (opintojaksovalinnoista riippuen) joitakin seuraavista tiedoista ja taidoista:

• monipuolinen käsitys ohjelmistokehityksestä, sen menetelmistä ja välineistä,
• syvällinen käsitys jostakin ohjelmistokehityksen osa-alueesta (esim. ohjelmoinnista, testauksesta tai ylläpidosta),
• hyvä käsitys tietokannanhallinnasta ja tietokantojen perusteoriasta,
• peruskäsitys digitaalisista dokumenteista ja digitaalisesta viestinnästä,
• laaja käsitys ohjelmistoissa käytettävistä kielistä (ohjelmointi-, tietokanta-, kuvaus-, merkkaus- ja muista kielistä),
• hyvä käsitys Internetin ja webin tekniikoista, mahdollisuuksista ja riskeistä, erityisesti hajautettujen ohjelmistojen kannalta,
• valmius toimia ohjelmistokehitysprojekteissa sekä johtaa niitä projektipäällikkönä,
• valmius tutustua uusiin menetelmiin ja välineisiin ja olla päättämässä niiden mahdollisesta käyttöönotosta,
• valmius seurata alan tutkimustuloksia ja hyödyntää niitä käytännössä,
• valmius arvioida kriittisesti tietojenkäsittelytieteen tutkimuksia ja tehdä itse tieteelliseen ajatteluun perustuvia tutkimuksia.

Taulukko 9.8: Filosofian maisterin tutkinto

Vastuuprofessori: Pertti Saariluoma

Kognitiotiede on monitieteinen erilaisia ihmistieteellisiä ja teknistaloudellisia aineita yhdistävä tieteenala. Sen taustalla voivat olla mm. psykologia, filosofia, kielitiede, tietojenkäsittely ja erilaiset taloudelliset aineet. Näin tieteenala tarjoaa foorumin, jolla voidaan keskustella erilaisista ihmisen ja tietoyhteiskunnan suhteista.

Oppiaine on maailmalla jo yli sadassa yliopistossa. Se saattaa olla hyvin monissa eri tiedekunnissa, mutta aina on kyse ihmisen kognitiivisiin prosesseihin pohjautuvasta tieteellisestä tutkimus- ja opetustoiminnasta. Oppiaine tuli vuonna 2005 Jyväskylän yliopiston pääaineeksi maamme ensimmäisen alan varsinaisen professuurin myötä. Kognitiotieteessä voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon sekä filosofian tohtorin tutkinnon.

Oppiaineesta valmistuvat ovat työskennelleet informaatioteknologian inhimillisen dimensioon ja organisaatioiden kehittämiseen sekä tieteelliseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä.

Koska kognitiotiede on monitieteinen, ongelmalähtöinen oppiaine, jossa integroidaan eri lähitieteiden osaamista tieteidenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, maisterikoulutukseen voidaan hyväksyä opiskelijoita, joilla voi olla pohjaopintoina hyvin monenlaiset kandidaatin tutkinnot. Oppiaineen monitieteisyyden vuoksi pohjaopintovaatimukset ja tutkintovaatimukset poikkeavat tiedekunnan muiden pääaineiden vaatimuksista. Resurssien rajallisuuden vuoksi vuosittain otetaan maisteriopintoihin opiskelemaan 5-10 opiskelijaa. Maisteriopinnoista kiinnostuneet opiskelijat voivat ottaa yhteyttä professori Pertti Saariluomaan. Opiskelijat valitaan tasokokeen ja soveltuvan taustatutkinnon perusteella.

Taulukko 9.9: Maisterin tutkinto kognitiotieteessä